Renkaaton kärpässieni jalopuulehdossa

Jalopuulehdon kyljessä, rantalepikon vieressä kasvoi yksinäinen kärpässieni. Lähipuina ainakin tammea, metsälehmusta, tervaleppää.

Tammenkärpässieni (A. beckeri) on paras kandidaatti jonka olen löytänyt. Kasvupaikka, värimaailma ja koko voisivat mielestäni sille ehkä sopia. Tupessa näkyi ruosteensävyä, mutta ei harmaantumista.

Jalassa ei kuitenkaan näy sille tyypillisiä suomuvöitä. Myöskään tämä sieniatlaksen sivustolta löytynyt kuvaus ei oikein tunnu sopivan: “Ulkosuojus on niin hauras, että jalan tyvellä siitä ei ole paljoa ole jäljellä ja lakin pinnalla useita pieniä kullanruskeita läiskiä.”

Voisiko tämä kuitenkin olla vähän epätyypillinen tammenkärpässieni vaiko jotain ihan muuta?


Oon sitä mieltä, että on jotakin muuta. Olen lähtenyt siitä, että A. beckeri on tämännäköinen sieni: http://www.tullabs.com/amanita/content/uploaded/legacy/beckeris.html.

Lajikortilla on kuva A. beckeristä, tästä kuvasta suojuksen hauraus ei yhtä hyvin ilmene. Oletan, että määritys on oikein. Tuonnäköisenä sieni näyttää kovasti A. fulvoidekselta.

Muokkasin hieman oman kuvaukseni tekstiä.

Sienesi on hoikemman mallinen ja tupen korkeus viittaa siihen, että se on sitkeä. Tämännäköisille en osaa ehdottaa muuta nimeä kuin sumukärpässientä (A. brunneofuliginea). Epäilyttävän moni ehdotus tipahtaa tuohon sumukärpässieneen.

1 Like

Itse asiassa tuo A. fulvoides vaikuttaa tosi lupaavalta ehdokkaalta. Atlaksen kuva on melko erinäköinen – kylmemmät sävyt, tukevampi ja lyhytjalkaisempi. Kuitenkin kuvahaulla löysin paljon hyvin sopivia kuvia. Niissä näkyi tuo jalan pinnan ruosteensävy ja tuppi ja lakki kanssa näyttävät sopivan.

Sumukärpässienestä kun kuvia etsin (esim. laji.fi), niin ainakin pääosassa jalka oli valkoinen. Mahtaisiko ekologiakin paremmin sopia tuolle lajille A. fulvoides? Tammeahan tuolla kasvoi ja sumukärpässienen osalta mainittiin, että kuusikoissa kasvaa.

Hyvä ehdotus mielestäni. Nuo Jarkon kuvat ovat Ruissalon Marjaniemestä ja olin paikalla. Sienet olivat isoja ja korkeita, kohtuullisen roteviakin. Kuvassa kääntösienenä on nuori lyhyempijalkainen itiöemä, mikä liioittelee tukevuutta. Kuvassa on kylmä sävy, mutta mielikuvani on, että sienet eivät maastossakaan olleet lämpimän punaruskeita.

1 Like