1-2
3 oli aika iso, [pikiliimakka]
4-6
7-8 lienee kantokääpä [on]
9-10
11-13 puu taitaa olla raita
14
15-16 oletan samaksi lajiksi, ilmeisesti olivat korkealla kun ei ole päältä kuvia [sokkelokääpä]
onneks näiden jälkeen tämä kansio on käsitelty
3 oli aika iso, [pikiliimakka]
4-6
7-8 lienee kantokääpä [on]
9-10
11-13 puu taitaa olla raita
14
15-16 oletan samaksi lajiksi, ilmeisesti olivat korkealla kun ei ole päältä kuvia [sokkelokääpä]
onneks näiden jälkeen tämä kansio on käsitelty
Puulaji on aina hyvä laittaa muistiin ja jos oli laho niin oliko pystylaho vai kaatunut puu.helpottaa kummasti määritystä.
7-8. on kantokääpä
11-13. on todennäköisesti Raidankääpä.
Juu, silloin kuvatessani en kiinnittänyt sellaisiin “pikkuasioihin” kuten puulajiin huomiota, nykyään ollaan viisaampia
Kolmonen on tammella elävä pikiliimakka.
1 tykkäys
Kiitos, pikiliimakan olin jo lukinnut, mutta epäilys hiipi
15-16. Tulee mieleen koivunhelttakääpä, yleinen lehtipuilla.
1 tykkäys
Tarjoan vikaan sokkelokääpää, kerta Ruissalossa ollaan.
1 tykkäys
Itsekin kannatan viimeisiin sokkelokääpää. Olisikohan 4-6 karvanahakka?
1 tykkäys
Vedän viimeisestä käävästä määrityksen takaisin. Muistin että koivunhelttakäävällä olisi ollut sokkeloisemmat heltat. Tarkistin kirjasta ja sokkelokääpään minäkin käännyn.
Tammelta löytyy usein karvanahakkaa ( 4 - 6) mutta myös tamminahakkaa. Itse olen Ruissalossa tätä lajiparia joskus ihmetellyt. Ne on helppo erottaa pelipaikalla viiltämällä maltoa, tamminahakka vuotaa vaurioituneesta kohdasta punaista nestettä, karvanahakka ei. Valokuvista voi olla vaikeampi erottaa kumpi laji on kyseessä.