Rysäsaaliiden laskeminen

Selkärangattomat eläimet Perhoset
1

Näin keskikesällä tulee pyydyksiin paljon perhosia. Mielellään laskisi kaikki, mutta ei vaan ehdi. Tietysti jos pakastaa näytteet, niin talvella ehkä sitten…

Viimeinen viikon saalis valopyydyksestä Ruokolahdella oli noin 2 litraa ja arviolta 2000 yksilöä makroja. Aloin miettimään miten järkevää on laskea esim. 200 kpl P.pygargaa. Kokeillaan otosta.

Niinpä jaoin aineiston neljään yhtä suureen kasaan ja lajittelin ja laskin vain sen, mihin meni noin tunti. Tulos oli 514 yksilöä, jotka edustivat 107 tunnistamaani lajia.

Sen jälkeen laskin kustakin seuraavasta kasasta vain aiemmin toteamattomat lajit. 2/4 toi 16 lajia lisää. 3/4 toi 10 lajia lisää. Viimeinen neljännes toi vielä 9 lajia lisää, mm. _Stegania cararia_n.

Monet keräilijät eivät laske saaliitaan, koska aika ei vain riitä. Voisi olla hyvä, jos olisi joku suositus ja menetelmä, että ei tarvitsekaan. Vihkossa voisi olla tällaisia toimintoja. Riittää kun laskee vain vähintään tietyn määrän, ja joka edustaa tiettyä osaa saaliista. Näin saataisiin ehkä enemmän ja valikoimattomampaa dataa tutkijoiden käyttöön.

Hannu Saarenmaa

2 tykkäystä
2

Tuo on ihan ovela tapa, mutta siitä saadaan vinoutuneita estimaatteja.

Jos otoksessa on kaksi lajia ja yksilöä, toisen osuudeksi “populaatiossa” (luonnossa, ei-kerätyt siis) saadaan tasan 1 (esiintyy ensimmäisellä laskentakierroksella ainoana lajina), toisen 0.5 (löytyy toisella kierroksella). Jos otuksia ja lajeja on molempia N, oikeat odotusarvot lajien osuuksiksi ovat 1/N kaikille lajeille. Laskentatapasi tuottaa puolelle lajeista 2/N, neljäsosalle 4N/3 jne., ja viimeiselle lajille 1/N. Oleellista on, että kaikki nämä ovat suurempia tai yhtä suuria kuin oikea arvo, eli vinoutuneita ylöspäin.

Toisaalta jos lajeja on vain yksi ja yksilöitä N, vinoumaa ei synny. Eli ilmeisesti vinouma on harvinaisille lajeille suurempi ja yleisille pienempi.

Tietysti myös satunnaisvaihtelu kasvaa kun lasketaan vain osaotos, mutta tämä ei ole niin vakavaa kuin vinouma, etenkin kun vinouma riippuu lajin yleisyydestä. Näin esim. biodiversiteettimitat vääristyvät.

Intuitiivisesti ajatellen vinouma syntyy niin, että (esim.) ensimmäiseen osaotokseen eksyy sattumalta joitain lajeja liikaa, juuri niitä lajeja joita siinä havaitaan. Ja satunnaisvariaatio on sitä suurempaa, mitä harvinaisemmasta lajista on kyse. Eli harvinaisten lajien osuus yliestimoidaan.

Pitäisi selvittää miten vinouman saa korjattua jälkikäteen, tai olisiko olemassa joku vinoutumaton laskentaproseduuri, siis muu kuin kaikkien yksilöiden läpikäynti.

Turhan työn välttämäminen ja osaotoksien laskeminen on ajatuksena erittäin kannatettava. Ja on hienoa että joku jaksaa laskea perhosia, kun osa ei jaksa niitä edes (tappavista) rysistä ilmoittaa! (On myös kiva että tälle foorumille saadaan muutakin keskustelua kuin pelkät määrityspyynnöt.)

3

Vinouma tosiaan syntyy, mutta sen voinee korjata matemaattisesti. Esimerkiksi toisessa neljänneksessä löytyneen uuden lajin yksilö vastaa painoarvoltaan enää 3/4 yksilöä ja vastaavasti kaksi yksilöä puoltatoista yksilöä. Näytteen kolmannessa neljänneksessä ilmaantuneen lajin yksilö vastaa enää 1/2 yksilöä, jne.

Tällaisia havaintoja voisi ilmoittaa jo nyt, jos yksilömäärän ei olisi pakko olla kokonaisluku.

Selvyyden vuoksi olisi kuitenkin hyvä luoda suurien rysäsaaliiden ilmoittamiseen erityinen syöttötiedoston formaatti ja myös vastaava lomake, jossa on metatietona näytteen ositteiden lukumäärä ja omat kohtansa näytteen eri ositteille.

Tilastotieteellisesti tämä menetelmä lienee ns. ositettu otanta.

4

Ositettu otanta tuo ei ole, mutta vinouman voinee tosiaan korjata. Tosiaan tarvittaisiin tapa tallentaa eri tavoin vakioituja otantoja.

5

Tämä on hyvä pointti, ja mainiota, että siitä keskustellaan täälläkin! Veikkaan, että ilmiö (ei lasketa kaikkia pyydykseen tulleita perhosia, puhumattakaan muista hyönteisestä) on yleinen, mutta olisihan se hyvä, jos tähän löytyisi helppoja ratkaisuita. Itse pidän lähinnä tästä syystä nykyään vain yhtä valorysää (+useita syöttirysiä), sen verran, mistä jaksan laskea kaikki perhoset. Toki skoopattavista mikroista osa jää siinäkin tsekkaamatta. Tiedän ,että tämä on tylsä ratkaisu, pyydystä vain sen verran, mitä ehdit tsekkaamaan, eikä se käy kaikkiin tutkimuksiin (missä tavoite on nopeasti, pienellä hlöresurssilla selvittää jonkin alueen lajisto, ts. lajilista).

Käytännössä teen itse niin, että lajittelen ensin rysäsaaliista lajit eri “kasoihin” ja vasta sitten lasken ne. Ehkä tässä kohtaa voisi prosessia nopeuttaa, jos massalajeille tekisi vain massa-arviot? Toki edelleen tuo aikaa vievä “nypintä” kasoihin olisi tehtävä…