Seitikki rahkasammalikossa

Tuli taas törmättyä varhaiseen seitikkiin. Löysin näitä muutama itiöemää kuusivaltaisesta metsästä kasvamassa kosteassa sammalmättäässä. Lakin leveys oli parin sentin luokkaa, mitään erityisempää hajua tai makua en erottanut. Itiöt ovat n. 7-9 x 5-6 mikrometriä, nystyisiä, inamyloideja. Nystyisyys on kärjestä selkeästi karkeampaa.
Jonkin sortin huopaseitikki tämä lienee ja laji on tietenkin hukassa.


Mielenkiintoinen tapaus, jota kommentoin vasta nyt. Kovin hyvää ehdotusta minulla ei kylläkään ole, mutta voisiko olla joku Dermocybe-porukan pitkälle haalistunut laji? Esimerkiksi suippukaneliseitikin (Cortinarius croceoconus) itiöt sopisivat.

Karhunseitikin porukassa olisi kai myös tällaisia tummia aikaisia lajeja, mutta tuo lakin pinta ei oikein tunnu sopivalta. Tuossa kuvan sienessä ei oikein vaikuta olevan kosteusmuuntuvuutta.

Muitakin vaihtoehtoja varmaan kyllä löytyy.

Nämä olivat ihan tuoreen ja terveen oloisia. Muistaakseni kuivahtaessa vaalenivat, mutta en aivan varma ole.

Telamoniaa veikkaisin, siellä tällaisia pieniä lajeja riiittää. Mitään nimeä minulla ei ole tarjota. Haistella voi, osa näistä nimettömistä menee pelargoniseitikkiporukkaan, jossa on paljon selvittämätöntä asiaa.

Lisäksi tuo kasvupaikka sopii yhden sortin C. umbrinolensille (jota on hämmentävän monen näköistä), sillä on kärkinystyinen itiö, mutta ei mielestäni noin pullea.

Itiön koon, muodon ja nystyisyyden lisäksi seitikeillä kannattaa kiinnittää huomiota itiön väriin Melzerissä. Kuten tympösillä, osa lajeista on aika indekstrinoideja (itiöt jäävät vaaleiksi), mutta osa punertuu selvästi oranssimmiksi. Asia menee kuitenkin aika pienipiirteisesti: erot eivät lajien välillä ole kovin selviä.

Toinen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, on heltan mallon inkrustat. Hyyfit voivat näyttää hyvin vaaleilta ja läpinäkyviltä, näin on mm. Dermocybeillä. Sitten voi olla tummaseinäisiä hyyfejä (epäselvää röpöä hyyfin pinnalla) ja voi olla tummia läiskiä hyyfien välissä. Edelleen vaikeita asioita kaavata, mutta auttavat eteenpäin.

Telamoniat ovat olleet Suomessa selvittelyn kohteena pidempään, luultavasti saamme näistä lisää tietoa lähitulevaisuudessa. Pidä näyte tallessa!