Sieni kivellä

[marjamaalta]

Valtaoja oli kuivunut toisen kerran tällä vuosituhannella, edellisellä vuosituhannella en muista moista tapahtuneen. Olin eilen ylittämässä sitä, kun huomasin sen pohjalla olevalla kivellä jotain valkoisia mahdollisesti sieniä. No, sieniäpä hyvinkin ja vielä helttasieniä, kooltaan milli-ehkäpä hieman ylikin.

Kameraa ei tietenkään ollut mukana, joten tuhlaisin puolisen tuntia ja hain sen, olihan habitaatti helttasienelle vähintäänkin mielenkiintoinen. Kivillä oli jotain sammalta ja varmasti levääkin ja sienet ovat kasvattaneet rihmastonsa kiven pinnalle, kuten kuvasta näkynee. Kun tutkin ojan pohjaa muutaman sadan metrin matkalta, niin sieniä löytyi lisää muutamilta kiviltä, yhdeltä varjoisammassa paikassa olleelta sammalten seastakin.

Skooppasinkin, itiöt olivat luokkaa 6-8x4-5 ja näkemäni basidio mahd. 4-itiöinen n. 18x7, pitänee katsoa toinen preparaatti immersiolla.

Kuvittelin valkoitiöiseksi, mutta valokuvien joukossa oli useiden epäonnistuneiden joukossa tämäkin:

Olisiko sukuehdotuksia tarjolla, mahdollisiahan ovat ainakin Crepidotus, Arrhenia

[Stefan_Jakobsson]

Näyttäisi Crepidotukselta.

Joskus kauan sitten tein tällaisen kaavan pohjoimaisille lajeille. Se ei ole enää ihan up to date ja nimetkin ovat osin vanhentuneita mutta kokeile sillä:

1 Itiöemän kaikki rihmat sinkilällisiä – 6

— Itiöemän missään osissa ei sinkilöitä – 2

2 Lakki punaruskea tai tulipunainen: [Crepidotus cinnabarinus]

— Lakki valkoinen, keltainen, kellanruskea tai ruskea – 3

3 Mallossa ei ole hyytelömäistä kerrosta – 5

— Lakin mallon yläosassa hyytelömäinen kerros – 4

4 Lakin pinnalla paljain silmin näkyviä, pieniä, ruskeita suomuja: Crepidotus calolepis

— Lakki ilman suomuja, kermanvärinen, kellansävyinen tai vaalean ruskea: Crepidotus mollis

5 Itiöt sileitä, 6.5–9.5 × 2.5–3.5 μm, Q = 2.1–3.2; kasvaa useimmiten heinänkorsilla tai sammalilla: Crepidotus epibryus

— Itiöt heikkoharjuisia, 8.5–12 × 5–6.5 μm, Q = 1.6–2.1; lehtipuissa tai maassa lahopuun yhteydessä: Crepidotus versutus

6 Itiöt ellipsoideja, sivusta katsottuna joskus mantelinmuotoisia, Q ≥ 1.4, hienonys­tyisiä, nystyisiä, heikkoharjuisia tai sileitä (eivät koskaan piikkisiä) – 12

— Itiöt pallomaisia – leveän ellipsoideja, Q ≤ 1.35, hentopiikkisiä, piikkisiä tai pisteisiä – 7

7 Keilokystidit lyhyitä, ≤ 30 μm, lyhyin sormimaisin ulokkein: [Crepidotus carpathicus]

— Keilokystidit keskimäärin ≤ 30 μm pitkiä, ilman sormimaisia ulokkeita – 8

8 Lakissa oranssinpunaisia, punaruskeita tai ruskeita nukkatupsuja: [Crepidotus cro­cophyllus]

— Lakki ±valkoinen – 9

9 Itiöt 6–9 × 4.5–7.5 μm, Q = 1.1–1.45, hentopiikkisiä; heltoissa joskus punertavaa sävyä – 11

— Itiöt 4.5–7.5 × 4.5–7 μm, Q = 1.0–1.2, ± pallomaisia, pisteisiä; heltoissa ei koskaan pu­nertavaa sävyä – 10

10 Keilokystidit nuijamaisia, päästä laajentuneita; kasvaa pääosin lehtipuissa: Crepidotus applanatus

— Keilokystidit lieriömäisiä, pullomaisia; havupuissa: [Crepidotus applanatus var. sub­globiger]

11 Itiöt leveän ellipsoideja, Q = 1.25–1.4; havupuissa; pintakelmun rihmat useimmiten suoria: Crepidotus cesatii var. subsphaerosporus

— Itiöt melkein pallomaisia, Q = 1.1–1.25; lehtipuissa; pintakelmun rihmat usein kierteisiä: [Crepidotus cesatii var. cesatii]

12 Itiöt selvästi heikkoharjuisia tai hienonystyisiä; heltat joskus nuorena vaaleanpunaisia tai keltaisia – 15

— Itiöt hyvin heikosti harjuisia tai täysin sileitä; heltat eivät koskaan vaaleanpunaisia – 13

13 Itiöt täysin sileitä, 7–9 × 5–6 μm, Q = 1.3–1.7; itiöemä usein viuhkamainen; maassa kasvava: [Crepidotus autochthonus]

— Itiöt hyvin heikosti harjuisia tai sileitä, 6.5–9.5 × 4.5–6, Q = 1.4–1.7; itiöemä puoli­ympyrän muotoinen; puussa kasvava – 14

14 Itiöt hyvin heikosti harjuisia, seinämä heikosti tai kohtuullisesti värillinen, ohut; pintakelmun rihmat sileitä: Crepidotus lundellii

— Itiöt täysin sileitä, seinämä voimakkaasti värillinen, paksu; pintakelmun rihmat hienojen kiteiden peittämiä (inkrustoituneita): Crepidotus inhonestus

15 Itiöt ellipsoideja tai mantelin muotoisia, heikkoharjuisia, 7.5–10.5 × 5–6.5 μm, Q = 1.4–1.7; keilokystidit kapean pullomaisia: Crepidotus subverrucisporus

— Itiöt pitkänomaisia tai sukkulamaisia, keskimääräinen Q ≥ 1.7; keilokystidit lieriö­mäisiä, aaltomaisia tai nuijamaisia, päärynän muotoisia (paksu pää tyvessä), joskus haarautuneita – 16

16 Itiöt sukkulamaisia tai mantelin muotoisia, 8–10 × 4–5 μm, Q = 1.8–2.1; keilokystidit kapean lieriömäisiä, aaltomaisen taipuisia, joskus haarautuneita; lakki valkoinen, kermanvärinen tai keltainen, reuna harvoin lohkoinen: [Crepidotus luteolus]

— Itiöt pitkänomaisia – lieriömäisiä, 5.5–7.5 × 2.5–4 μm, Q = 1.6–2.3; itiöemä valkoinen, reuna usein lohkoinen: Crepidotus variabilis

Pitää nyt mennä katsomaan kun hääkakkua leikataan.

[marjamaalta]

Hei,

kiitoksia vastauksestasi ja vielä häähumun keskeltä! Kakku varmaan maistui…

Katsoin immersiolla ja ehkä hieman kypsempää yksilöä. Itiöt ovat pikemminkin luokkaa 8-11x5-6 ja pitkittäisharjuisia. Paljoa muuta ei selvinnytkään, en taaskaan onnistunut löytämään kystidejä tai sinkilöitä.Pitäisi hakea lisää näytteitä, kun nämä olivat likaantuneet joko kivellä tai rasiassa kuljetuksen yhteydessä, kun tulin keränneeksi Trichopaheaakin multineen… Pitää ottaa myös pinsetit mukaan, sillä saatoin itse liata sienet, kun jouduin raaputtamaan ne irti kivestä kynnelläni. Otan yleensä pikkusienet kasvualustallaan, mutten olisi mitenkään pystynyt kuljettamaan niin isoja kiviä mukanani eikä lekakaan sattunut mukaan

Sieniterveisin: Marja

[marjamaalta]

Kävin tänään paikalla ja löysin nyt jopa 5 mm kokoisen sienen. tein yhden helttapreparaatin, mutten vieläkään löytänyt oikein mitään uutta, ehkä sentään yhden n. 25x3 kystidin. Itiöt ovat lähes täydellisen ellipsoideja ja mikään Fungan laji ei oikein sytytä. En ole vieläkään satavarma pintakuvioinnistakaan. Käynen vielä myöhemmin löytöpaikalla, jos vaikka kehittyisivät kypsemmiksi. Olen joskus aiemminkin skooppaillut kesken kehityksen olevia Crepidotuksia, kystidit eivät todellakaan vaikuttaisi kehityvän ihan ensimmäiseksi. Voisivatko nekin kehittyä vasta, kun olosuhteet muuttuvat epäsuotuisimmiksi. Jokin tarkoitushan kystideilläkin täytyy olla, suojelisivatko itiöitä kuivumiselta tms.

[JuuSo]

Vastaukseni tulee pienellä viiveellä, mutta mielestäni tämä tuntuisi sopivan hyvin lajiin vinojauhosieni (Clitopilus hobsonii). Itiöiden pitkittäisharjuisuus sopii tuolle suvulle (skoopin alla ovat hyaliineja, vaikka itiölaskeuma onkin punertava). Ja ellipsoidi muoto ja kokoluokka sopii tuolle lajille.