Otin vanhasta kuusimetsästä mukaan palan orvakkaa. Metsässä sieni oli pääosin okranvärinen, mutta kuivunut näyte on violetti tai viininpunainen. En osaa sanoa, muuttuiko väri sienen kuivuessa, vai satuinko vain ottamaan näytteen kohdasta, joka ei ollut okranvärinen.
Mikroskoopin alla sieni on sellaista mössöä, että yksittäisiä rihmoja ei juurikaan voi erottaa. Vain basidiot näkyvät hieman paremmin. Itiöt ovat ellipsoidit ja kooltaan noin 4,5–6 × 2,5–3,5 µm. Apikulus erottuu selkeästi. Tarkoituksena oli tarkistaa itiöiden amyloidisuus, mutta en enää löytänytkään itiöitä.
Aluksi ajattelin, että sieni olisi Phlebia-sukua, mutta en löytänyt mitään sopivaa lajia. Sitten keksin okratyllikän (Conferticium ochraceum), johon itiöiden koko ja muoto, itiöemän kerroksellisuus ja rihmaston tiheys sopisivat. Kuvat lajista ovat kuitenkin niin erinäköiset, että pyydän vielä muiden mielipiteitä.
Vähän outo tapaus. Tuolla rungolla kasvava okranvärinen kasvusto voisi olla okratyllikkää, mutta tuo toisen kuvan pieni pala ei näytä yhtään siltä. Sen ulkonäkö sopisi paremmin esim. Phlebia sukuun. Olisikohan tässä kahta eri lajia?
Skoopissa okratyllikän rihmasto on älyttömän tiivistä ja rakennetta ei saa kunnolla näkymään, ei sinkilöitä. Hyväkuntoinen rihmasto voimakkaasti CB+. Usein itiöitä heikosti, mutta Melzerissä vanhoja itiöiden jäämiä saattaa näkyä amyloidina massana enemmän tai vähemmän. Se on hyvä vihje.
Phlebia on myös tiivis, mutta enemmän sellainen hyytelömäinen rihmastoltaan ja sinkilöitä on. Itiöt ei amyloideja.
On myös mahdollista, että rihmasto on mössöä siksi, että on niin huonokuntoinen.
Täytyy käydä vaikka huomenna tarkistamassa, onko tuossa kahta lajia. Skooppasin vielä tuota tummaa näytettä, ja löysin itiöitä, jotka olivat kiinni basidiossa. Ne eivät olleet amyloideja.
Rihmasto on hyvin tiivistä, mutta KOH:ssa sitä saa rikottua käyttämällä voimaa. Onnistuin löytämään sinkilöitä sillä tavalla.
Sinkilöiden takia okratyllikän voi sulkea pois ainakin tuon tumman sienen osalta. Uskoisin kyllä, että tumma sieni on samaa lajia kun okranvärinenkin, mutta aion vielä tarkistaa asian.
Kyllä tässä on vain yhtä lajia. Valkoisia kiteitä on myös okranvärisessä osassa, joka kuivuessaan saa viininpunaista väriä.
Mikään laji ei täysin tunnu sopivan tähän, mutta lähimpänä on korpirypykkä (Phlebia livida). Siihen sopisivat ainakin kystidit, jotka ovat kapeat ja pitkulaiset (leveys alle 3 µm). Liilarypykällä (Phlebia lilascens) ei ole kystidejä, joten sen voi sulkea pois vaihtoehdoista. Olisiko tämä nyt korpirypykkä?
Tuon pienen palan kuva sopisi korpirypykälle ja kystidit, jotka olet nähnyt. Mainitsemasi itiöt taas eivät, pituus ok, mutta tuo leveys ja muoto ei. Korpirypykällä 5-6 x 2-2.5 ja hieman käyrät, ei ellipsoidit.
Eli epävarmuutta tässä on vielä.
Noissa aiemmissa mittauksissa saattoi olla kontaminaatiota. Otin eilen uuden näytteen, jonka pidin huolellisemmin erillään muista itiöistä. Uudessa näytteessä suurin osa itiöistä on 4–5 × 2–2,3 µm ja hieman käyriä.
Uudetkaan itiömittaukset eivät vastaa mainitsemiasi kokoja, mutta netistä löytyy korpirypykäksi määritetty tapaus, jonka itiöt ovat aika lailla samankokoiset ja -näköiset kuin minun näytteessäni. Tuossa täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että ranskalainen sieni voi olla Phlebia tuberculata, jota ennen pidettiin korpirypykän alalajina.
On ristiriitaista tietoa siitä, eroavatko P. livida ja P. tuberculata toisistaan mikroskooppisesti. Vaikka kuusella kasvaminen ja viininpunainen väri viittaavat ihan tavalliseen korpirypykkään, täytyy vielä mainita, että kystidejä olen löytänyt vain niukasti enkä joka skooppauskerralla.
Minulla on sellainen mielikuva, että lividan itiöt ovat yleensä olleet kirjatietoja lyhyempiä. En oikein kirjan mittoihin ole päässyt. Eli näytteesi sopii siinä mielessä hyvin lajiin.
Tuosta erosta tuberculata’an en osaa sanoa. Siitähän on artikkeli, mutta en ole sitä vielä nähnyt.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
