Olen pähkäillyt tämän sienen kanssa pitkään, enkä ole saanut edes sukua määritettyä. Ajattelin, että hienosuomuinen lakki tekisi tunnistuksesta helppoa, mutta olin väärässä.
Itiöt ovat vedessäkin kellanruskeat, mutta KOH:ssa niiden keltaisuus voimistuu. Sama koskee osaa basidioista ja kystideistä (kts. kuva). Varsinaisia krysokystidejä niiden ei kuitenkaan pitäisi olla. Kun palaan kuivaa näytettä laittaa KOH-tipan, siitä irtoaa kirkkaankeltaista väriä.
Itiöt ovat nystyiset, dekstrinoidit ja ilman ituhuokosta. Niiden koko on noin 7–7,5 × 4–4,5 µm (mitattu suoraan näytteestä, ei itiölaskeumasta). Basidiot ovat 4-itiöiset.
Kystidejä on nähdäkseni ainakin keilo- ja pleurokystideinä. Niiden muoto vaihtelee jonkin verran, mutta ne ovat yleensä enemmän tai vähemmän pullomaisia ja nuppipäisiä. Sinkilöitä on.
En maistanut tuoretta sientä, mutta pieni pala kuivaa näytettä maistui karvaalta.
Kaikki mikrokuvat on otettu KOH:ssa. Ylhäällä vasemmalla on keltainen basidio, muissa kuvissa on itiöitä tai kystidejä. Kuvat eivät ole samassa skaalassa keskenään.
FTE:n kaavojen suvuista Gymnopilus näyttäisi sopivan parhaiten löytööni. Funga Nordican määrityskaavasta mikään Gymnopilus-laji ei oikein sovi. FTE tuntee kuitenkin lajin G. dilepis, joka kuuluu purppuranväristen lajien kompleksiin. Se on ilmeisesti tuotu Eurooppaan Aasiasta. Voisiko tämäkin olla jokin näistä purppuraisista karvaslakeista? Samaa näköä on, kun vertaa vaikka tähän kuvaan, ja makukin on karvas. Toisaalta lajilla pitäisi olla rengas.
Ainoa mikä tulee mieleen habituspohjalta olisi joku Tricholomopsis, mutta voi kyllä hyvin olla jotain ihan muutakin, enkä ole skopiaa näihin nyt verrannut. Eli ihan lonkalta ja varmaan väärin…
Siltä se näyttää, mutta lahovalmuskat ovat valkoitiöisiä. FTE sanoo Gymnopilus dilepis -lajista näin: “a ± purplish Gymnopilus that almost recalls the white-spored Tricholomopsis rutilans, but it has a ring and the purple colours soon fade to orange-brown.”
Löytämäni sieni oli ruskeaitiöinen, mutta sillä ei mielestäni ollut rengasta. Itiöiden väri, pintakuviointi ja dekstrinoidisuus näyttävät sopivan Gymnopilus-suvulle, mutta laji voi olla jokin muukin kuin tuo G. dilepis.
Kiitos linkeistä. Sekavalta vaikuttaa nimitilanne. Tuon ensimmäisen linkin mukaan esimerkiksi G. purpuratus -lajilla on tulkinnasta riippuen joko runsaasti pleurokystidejä (s. Kreisel & Lindequist 1988) tai ei ollenkaan pleurokystidejä (s. Breitenbach & Kränzlin 2000). Pleurokystiditöntä lajia on ilmeisesti kutsuttu myös nimellä G. luteofolius, vaikka kotiseuduillaan G. luteofolius on nimenomaan pleurokystidillinen laji.
Norjassa G. luteofolius on luokiteltu vieraslajiksi, ja siitä on vuoden 2013 jälkeen tullut havaintoja Oslosta Tromssaan asti. Gymnopilus luteofolius - Artsdatabanken Tiedä sitten, onko Norjan G. luteofolius sama kuin Britannian G. purpuratus tai G. dilepis.
Ainakin täältä ja täältä löytyy yhteenvetoa Euroopan purppuraisista karvaslakeista. Tein tuon ranskankielisen kaavan, joka päätyi lajeihin G. luteofolius, G. peliolepis ja G. suberis. Näistä vain G. suberis esiintyy varmuudella Euroopassa, mutta se on eteläinen laji. Saako tästä mitään selvää ilman sekvensointia?
Kävin uudestaan löytöpaikalla, jonne olin aiemmin jättänyt yhden nuoren sienen (kaksi muuta olin ottanut näytteeksi). Sieni oli muuttunut tyypillisen karvaslakin näköiseksi, ja violetit sävyt olivat lähes kadonneet.
Tein Funga Nordican määrityskaavan uudelleen, ja nyt sieni sopii lajiin G. sapineus. Lakin pintakelmun uloimmassa osassa on yli 16 µm leveitä rihmoja. Itiökoko on kasvanut hieman, nyt se on 7–8 × 4,5–5 µm.
Euroopasta löydetyt purppuraiset karvaslakit ovat usein kasvaneet kukkaruukuissa, komposteissa, puutarhoissa tai muissa lämpimissä mikroilmastoissa. Löytämäni sieni kasvoi aivan tavallisessa istutuskuusikossa, joten se tuskin on eteläinen vieraslaji. Eiköhän tämä siis ole ennestäänkin Suomessa tavattu G. sapineus.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
