Kuvasin eilen Auroran puistossa Espoossa kitkerävinokasta ja otin pari lakkia mukaani. Googlasin lajia ja siitä löytyi runsaasti kuvia joissa lakit hohtivat kauniin vihreinä, syynä bioluminanssi. Yritin tutkiskella näitä kotiin kantamiani lakkeja pimeässä ja valaisin niitä myös UV lampulla mutta minkäänmoista vihreää valoa tai bioluminanssia en onnistunut havaitsemaan. Sain myös vinkin että mesisieni olisi myös bioluminoiva. Miten tuon luminanssin saa esiin? Mieluusti kuvaisin ilmiön, joko maastossa tai sitten kotiin kannetuista yksilöistä. Ja mikä olisi paras laji tuon kuvaamiseen?
Aiemmin syksyllä testailin UV lediäni yön pimeydessä ja jotkut sienilajit loistivat sinertävän valkoisina kun niitä aktivoin ihmissilmälle näkymättömällä UV-valolla. Samaten monet sammalet loistivat punaisina etc. Tämäkin on kiinnostava juttu mutta siinä on kyseessä tavallinen fluoresointi, joka on tuttu ilmiö itselleni ja olen fluoresointia kuvannutkin monesti. Tuo vinokas ei fluoresoinut eikä osoittanut mitään muitakaan merkkejä mistään luminanssi-ilmiöstä. Mikähän tässä on se juju jolla tuon saa loistamaan vihreänä?
Tuo hauska ajatus ei ole juolahtanutkaan mieleeni: että hommaisi Nichiat yösieniretkiä varten.
Kysymykseesi en osaa kummoisesti vastata. Yksi vaihtoehto on, että jujua ei ole. En muista lukeneeni tällaisista havainnoista meiltä ja arvelen, että ilmiö on meikäläisessä luonnossa harvinainen. Tietysti asia voi olla niinkin, että valoisista öistä johtuen se ei vaan samalla tavalla hypi silmille.
Jos ilmiö on harvinaisempi, syitä voi kai hakea kahdelta suunnalta. Geneettisistä eroista: sienikantojen välillä on tässä eroja (esim. että meikäläiset mesisienet eivät vaan hohda). Ja/tai ympäristön olosuhteista: meikäläisessä luonnossa ne eivät ole optimaaliset juur näille kemiallisille reaktioille.
Ehkä meikäläisessä valoisassa luonnossa ei ole ollut kilpailuetua niillä, joilla tämä ominaisuus on, joten ominaisuus ei ole populaatioissa yleistynyt.
Kysäisin Huhtiselta ja hän oli joskus hommannut amerikkalaista mesisienirihmastoa ja kasvattanut sitä agarilla. Rihmasto hohti kunnolla. Ei hänelläkään ollut käsitystä, miten on laita kotimaisten rihmastojen kanssa.
Useimmiten on niin, että eivät ne sienilajit samoja eri mantereilla ole, vaikka niitä on samoilla nimillä kutsuttu.
Juu Nichiat oli käytössä, 365nm. Näitä saa nykyään lähes ilmaiseksi, käyttävät virtalähteinä ladattavia li-ion pattereita. Itselläni on parit tuollaiset hankittuna kuvaustarkoituksiin
Löysinkin jo tiedon että eurooppalaiset kitkerälahokkaat eivät bioluminoi, toisin kuin pohjoisamerikkalaiset lajikumppaninsa, Harmi, olisi ollut hauska tuota kuvata. Täytyy varmaan kantaa kotiin vielä vähän mesisienikasvustoa ja tarkastaa hommeli näiden osalta. Fluoresoivia sieniä löytyi kyllä helposti kun kuukausi sitten vähän nichiaa testailin.
Joku on kyllä väittänyt nähneensä sienivaloa omilla silmillään myös Suomessa. Pitäisi olla mesisienillä mutta ei itiöemät vaan rihmasto puussa ja ritsomorfit.
Yksi tuttu on kokeillut kotimaista pohjanmesisieni-rihmastoa kasvattaa lasipurkissa ja hän sai sen hohtamaan. Hohde kuulemma erottui hyvin pimeässä vessassa kun silmä vähän tottui pimeään. Tämän ilmiön voisi dokumentoida ja tarkoitus on niin tehdäkin ensi kesänä. Myös puolustusvoimat ovat käyttäneet mesisienirihmaston valaisemaa purua metsäpolkujen merkkaamiseen. Tämäkin jo viittaa siihen että valo on selvästi erotettavissa. Mutta mitäs me sitä sen enempää ihmetellään. Jokainen ottaa nyt projektiksi tämän ja sitten vertaillaan miten kävi. Olen ymmärtänyt että myös nuijamesisienen rihmasto hohtaa.
Tässä on myös mielenkiintoinen kysymys mitä tutkijat miettivät, että miksi juuri rihmasto hohtaa? Mitä hyötyä siitä on sienelle? Valo tulee harvoin jos koskaan turhana sivutuotteena. Sille on yleensä tarkoitus, kuten kaikelle luonnossa. Hohtavien itiöemien on väitetty vetävän puoleensa hyönteisiä, mitkä mahdollisesti levittävät itiöitä.
Laji on Panellus stipticus ja hohtaa hyvin pimeässä nuo emät. Olen kokeillut ton setin ja sienet kyllä kasvoi hyvin, mutta unohdin kerran lisätä vettä ja tukki kuivahti ja menetin sienet. Jäin ilman valokuvia. Meinaan kokeilla vielä uudestaan.
Juuri tuota stipticusta kannoin pari päivää sitten kotiin, mutta ei tosiaan eurooppalaiset stipticukset näemmä wikin mukaan bioluminoi. Eli mites tuota mesisienirihmastoa kasvatetaan siinä lasipurkissa? Mitä sinne laitetaan ravinnoksi? Agaria vois tietty tilata netistä, mutta löytyiskö keittiön kaapista sopivat ainesosaset? Veistää sälön siitä sienten alta ja laittaa sen lasipurkkiin + ravintoa, mutta mites estetään homehtuminen tai ehkä sitä ei edes tarvitse estää - kanneton lasipurkki ja sumutusta pikkusen päivittäin?
Mesisienen kohdalla ymmärsin niin, että rihmasto ei tarvitse lisäravintoa. Siinä oleva lahopuu riittää. Pieni homemäärä ei varmaankaan haittaa, kunhan koko puu ei vedä karvaiseksi. Kansi tarvitaan kyllä purkkiin mutta muutamalla happireiällä. Sellanen sopiva ilmankosteus purkin sisällä, mutta ei niin kostea että laseihin tiivistyy tippoja. Uuden kasvavan rihmaston pitäisi muutaman viikon sisällä alkaa hohtaa. Sumutuksessa on varmaan hyvä muistaa että hanavettä ei saa käyttää, koska siihen on lisätty homeenestoainetta. Voi olla sienelle myrkkyä näin simppelisti pääteltynä. Muista hanaveden aineista puhumattakaan…
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.