Kaavoitushankkeiden seuraaminen on haastavaa

Olen mielenkiinnolla seurannut, miten päättyy vähän päälle yhdeksän hehtaarin kokoisen alueen suunnittelu, kun alueella on luontoselvityksen mukaan useita lintulajeja silmälläpidettävästä aina äärimmäisen uhanalaisiin luokiteltuja joko muuttoaikaisena levähtäjänä tai alueella pesivänä. Alueelle on suunnitteilla moottoroidun kevyenliikenteen valaistu pääväylä suurin piirtein 450-500 m pitkän ja 250-300 m leveän luonto-perinnebiotoopin keskelle. Yleiskaavassa aluetta halkoo nk. ekologinen yhteys.

Se mikä ihmetytti ehkä eniten, suunnittelutiimissä ei esittäytynyt yhtään ornitologia. Kunnallisen omistajan oman selvityksen mukaan vuonna 2021 alueella on todettu ihan kiitettäviä lajirunsaus:

Pesivät lajit:

Räystäspääsky, erittäin uhanalainen
Haarapääsky, vaarantunut
Kiuru, silmälläpidettävä
Västäräkki, silmälläpidettävä
Pensastasku, vaarantunut
Pensaskerttu, silmälläpidettävä
Ruisrääkkä
Keltavästäräkki
Pensassirkkalintu
Viitasirkkalintu
Luhtakerttunen
Pikkulepinkäinen

Muuttoaikaiset levähtävät lajit:

Lapinkirvinen, erittäin uhanalainen
Lapinsirkku, erittäin uhanalainen
Heinäkurppa, äärimmäisen uhanalainen
Töyhtöhyyppä
Valkoposkihanhi
Kalalokki
Uuttukyyhky

Olisi ollut kiinnostavaa lukea, mitä ELY-keskus ja luonnonsuojeluviranomaiset ovat lausuneet tästä isomman, pala kerrallaan toteutettavan kevyenliikenteen runkoyhteyshankkeen osasta. Vaikka suurelle yleisölle suunnattu osallistumisvaihe on päättynyt, hanketta ei näy käynnissä olevana kaavoitushankkeena. Sen sijaan se on “leivottu” viereisen asuinaluehankkeen sisään, joka sekään ei näy kaavoituskatsauksissa hanketietoina eikä ole julkaistu tavoiteaikataulua. Minulle, joka olen tottunut hankkeiden rajausten, paikannimien ja hankenimien muunteluun, on täysi työ “pysyä kartalla”.

Onhan se työlästä seurata.

Linnuissa on paljon uhanalaisia lajeja, jotka ovat ihan yleisiä vielä mutta luokiteltu uhanalaisiksi kannan vähenemisen vuoksi. Metsä- ja maatalous ovat suurimpia syypäitä. Muuttolinnuilla valitettavan usein syyt löytyvät rajojemme ulkopuolelta, jolloin kotimaan hankkeisiin vaikuttaminen ei hirveästi auta. Jokaista silmälläpidettävää (NT) västäräkkiä ei voida eikä kannata huomioida, mutta linnustollisesti arvokkaat alueet pitäisi tietenkin huomioida.

1 tykkäys

Olen yhä taipuvaisempi tulkitsemaan niin, että “arvokas luontokohde” ja mitä kaikkia näitä onkaan, joka ei saa varsinaista luonnonsuojelualue statusta, on ikäänkuin korvamerkintä rakentamiselle, kun se sijaitsee taajaman sisäpuolella. Kun ei ole luonnonsuojelustatusta, ei tarvita kuin kaavamuutos, jos sitäkään. Nakerretaan pala kerrallaan, ja sen jälkeen voikin todeta, ettei millekään suojelulle ole enää perusteita.