Vuonna 2016 pihallemme tuli kolme tervapääskyä, jotka yrittivät ahtautua talomme vintille vajaan 20 mm levyisistä raoista(eivät mahtuneet). Minulle tuli kiire, siispä räystään alta kaksi pesimätöntä pikkuvarpusen pönttöä alas ja lentoaukkoa kalvamaan isommaksi. Kun sain pöntöt takaisin harjaräystään alle, olivat tervapääskyt jo lähteneet. Ajoin auton tallista ulos, ovet auki ja Vogelstimme levylltä soittamaan tervapääskyjen ääniä täysillä. Ei mennyt kuin minuutti- pari kun tevapääskyt tulivat takaisin pihallemme ja pari suoraan pönttööni pesimään. Olin iloinen, sillä tervapääsky(kesäntuoja) on ehdoton lempilintuni. Nyt asianmukaisia ja kunnostettuja tervapääskyn pönttöjä on räystäämme alla 9 kpl ja tänä vuonna tuli jo neljäs pari pesimään. Ensimmäinen pari tuli siis 2016, toinen pari 2019, kolmas pari 2022 ja neljäs pari 2024. Tänä vuonna poikasia tuli 7 kpl, joista ensimmäinen kaksi poikasta lähtivät jo 28- 29.7. pöntöstään. Viimeeksi tulleella parilla on kaksi vasta pientä untuvapeitteistä poikasta, joten niiden lähtö viivästynee elokuun lopulle. 2019 vuonna tullut pari on saanut vain 2020 kaksi poikasta, muina vuosina vain yhden(jonkun verran on havaintoja että käpytikka olisi käynyt munavarkaissa juuri tuossa pöntössä, mutta havainnot eivät ole satavarmoja). Muut parit ovat saaneet joka vuosi kaksi poikasta.
-Tervapääskyn nimen muuttaisin vaikka pohjankiitäjäksi, sillä lajihan ei ole ensinkään pääskylaji, vaan kiitäjä. Muita Tervapääskyn sukulaisia ovat mm. Madeirankiitäjä ja häätökiitäjä(entiseltä nimeltään kafferikiitäjä). Kuvassa ensimmäseksi tulleen parin poikaset vuonna 2019.
Tervapääskyillä on todellinen pula pesimäpaikoista. Hienoa, että olet tehnyt työtä niiden eteen.
Ja kaikille, jotka haluavat auttaa lintujen pesintöjä:
Kiitos Tarja kannustavasta kommentistasi!
ma 29. heinäk. 2024 klo 16.45 Tarja Puttonen sivustolta LAJI.FI-foorumi <notifications@laji.discoursemail.com> kirjoitti:
Tervapääskyjen pöntöt eivät tarvitse olla 5 metrin korkeudella. Meillä pöntöistä maahan on vain 3,5 metriä ja kaikki poikaset ovat hyvin selviytyneet maailmalle. Virheellinen on myös käsitys, että tervapääsky ei pääsisi maasta lentoon? Kyllä pääsee, vain korkeasta ruohikosta eivät pääse lentoon.
Käytäntö opettaa parhaiten, mutta jostakinhan se on alettava; vaikkapa noista ohjeista. Jos tervapääsky putoaa maahan, niin sitä voi varovasti auttaa korkeammalle paikalle, jos se ei näytä itsekseen pääsevän. Parasta on seurailla tilannetta ja auttaa vain, jos on varma, että apua tarvitaan.
Meillä on tervapääsky pesinyt kottaraisen pönttöön. Tärkeintä on se, että ne pääsevät pöntöstä pois ja lentoon. Tänäkin kesänä oli pihassani perhe lentelemässä, mutten tiedä missä pöntössä pesivät. Annan niille, niin kuin kaikille linnuille, pesimärauhan.
Minunkin suosikkilintuihini kuuluu juurikin tervapääsky, ovat niin mahtavia lentotaitureita. Joskus kun istuskelee pihalla, ja tervapääskyt tuntuvat oikein innostuvan antamaan lentonäytöksen ja viuhahtevat varsin läheltä, niin on se mahtavaa katseltavaa!
Pesivät pihan kottaraispöntöissä, mutta tietyn ongelman aiheuttavat pihapiirisää vaikuttavat oravat ja käpytikat. Pesiä tuntuu tuhoutuvan hetkittäin useitakin.
Vaimo on perheen “pönttömestari” ja teki tervapääskyille oikein kerrostalon (kuva), mikä kiinnitettiin talomme ylääkerran parvekkeen reunaan. Ei kestänyr kauaakaan, kun jo molemmissa kerroksissa oli pesä. Tällä “kerrostalon” sijoittelulla eivät oravat ja tikat ainakaan vielä näytä aiheuttaneen ongelmia.
Se uusi nimiehdotuksesi, pohjankiitäjä, oli mielestäni erinomainen, ja juuri niillä perusteilla, jotka mainitsit!
Kiitos tuesta Harri! Meidän pönttöihimme eivät oravat onneksi ole ainakaan vielä päässeet. Ilmeisesti niiden kynnet eivät pidä talomme seinässä. Pöntöt ovat meillä räystääiden alalaudoituksessa kiinni ja lentoaukot vaakatsoisia 60 x 40 mm. kokoisia. Pönttöjen pohjalle uusin joka vuosi kutterilastut, säästäen kuitenkin tervapääskyjen pesäkuopat.
Tuollainen sen pöntön pitäisi kai viimeisimpien ohjeiden mukaan olla. Hyvinhän nuo tervapääskyt kuitenkin tuollaiseen perinteiseen kottaraispönttöönkin pesivät.
Tärkeintä on että on niille pönttöjä.
Kottaraispöntöstä pitää lintujen päästä ulos. Eli on korkea, joten joutuvat kiipeämään, jos eivät pysty lennähtämään pöntön reiälle. Tuollainen vaakapönttö on siinä suhteessa parempi. Pystypönttöön kannattaa laittaa enemmän sahanpurua pohjalle, niin ei ole liian syvä. Vaakapönttöönkin purua kannattaa laittaa, koska eivät itse paljon pesää rakenna.
Mieluumin kovempaa kutterilastua, tai moottorisahanlastua, sillä teräketjuöljyt ovat nykyään biohajoavia. Linnunmunat uppoavat sahanpuruun ja eivät hautoudu. Omakohtaista kokemusta on tiaisten pöntöistä.
Hyvä tarkennus. Itsellä on juurikin tuota moottorisahanlastua, jota sanon sahanpuruksi.
Vaakapönttö siksikin parempi kun poikasilla on tapana jo pöntössä kokeilla siipien kantavuutta, vaikka vaan yhdellä siivellä kerrallaan. Kerran näin kun poikanen työnsi toisen siiven pöntöstä ulos ja räpytti sitä ulkopuolella. Tervapääskyt myös syljellään liimaa kutterilastuista pesäkuopan sisäreunaan harmahtavan purut koossapitävän kalvon(siksi on tärkeää että pönttöä puhdistaessa jättää pöntön perällä olevan pesäkuopan poistamatta ja poistaa vain muut ulosteet ja purut). Saattaa olla että tuo kalvo koostuu myös hämähäkkien seiteistä? Tervapääskythän syö mm. ilmassa leijuvia ja seitinpäässä roikkuvia hämähäkkien nymfejä.
13.8.Puhdistin 8 tervapääskyn pönttöä(yhdessä on vielä poikaset, en sitä). Kuvissa näkyy tervapääskyjen kasaama pesäkuoppa, jonka jätin ennalleen. Laitoin purujenvaihdon jälkeen myös pönttöjen luukut kiinni peltiläpillä, koska pikkuvarpuset valtaa kaikki pöntöt vieden pönttöihin pesätavikkeita ja varpusissa olevia puutiaisia tervapääkyjen riesaksi(pikkuvarpusilla on riittävästi omiakin pönttöjä).
