Mikähän orvakka tämä on? Kasvoi lehtipuulla (ehkä tervalepällä) lähellä merenrantaa. Itiöt ovat sylinterimäiset tai makkaramaiset, noin 8–10 × 1,8–2,2 µm. Kystidit ovat tyvestä paksuseinäiset ja muuttuvat ohutseinäisiksi kärkeä kohti. Tästä päättelin, että suku on Tubulicrinis.
Melzerin liuoksessa tapahtuu kuitenkin kummia: kystidien sisus muuttuu osittain keltaiseksi. Tubulicrinis-suvussa mahdollisen värireaktion pitäisi käsittääkseni olla amyloidi eikä dekstrinoidi. Vaikka en ottaisi huomioon värireaktiota, en silti löydä Tubulicrinis-suvun määrityskaavasta sopivaa lajia.
Kystidien kärkien leveys on noin 4,5–7,5 µm. Kystidi levenee jonkin verran kärkeä kohti, joten kystidin muut osat ovat yleensä hieman tuota kapeammat. Sinkilöitä on.
Onko itiöemän pinta jotakuinkin sileä? Saako rihmastorakenteesta helposti selvää vai onko sellainen tiukka klöntti, josta erillisiä rihmoja on vaikea saada näkymään jopa KOH:ssa?
Jos tämä on Tubulicrinis, niin sen rakenne on tiukka. Siinä lähimmäksi lajiksi menisi T. glebulosus, mutta ihan kaikki tuntomerkit eivät täsmää kunnolla. Tosin sekin taitaa olla lajiryhmä, joten vaihtelua voi olla.
Itiöiden muoto sopii sille hyvin, niiden pituus on sinulla yläkantissa, leveys sopii. Kystidien pitäisi olla aika pitkiä, 100-200 µm ja niiden leveys mitataan keskeltä ja sen pitäisi olla 6-10 µm. Amyloidisuus katsotaan kystidien seinämän värjäytymisestä. Reaktio voi olla vahva tai sitten vain harmahtava. Reaktiota ei katsota sisästä. Osalla kystideistä voi olla kiteitä. Kystidejä kannattaa etsiä paljon, sillä niiden vaihtelu voi olla suurta samassakin leikkeessä.
Jos taas rakenne on löysempi, niin tarkista entinen Hyphodontia suku. Kneiffiella subalutacea esim. on aika lähellä tätä, mutta itiöt ovat kyllä lyhemmät 6-8 x 1.5-2 µm.
Suljetaan ensin pois nämä vaihtoehdot ja mietitään sitten lisää, jos näistä ei päästä eteenpäin tyydyttävällä tavalla.
Itiöemä on melko sileä ja niin ohut, että alla oleva puu paistaa usein läpi. Rihmastorakenteen tarkastelua vaikeuttaa se, että leikatessa puuta tulee väkisinkin mukaan. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että itiölavan kohdalla rakenne on tiukka, kun taas alempaa rihmat saa helposti näkyviin.
Keskeltä mitattuna kystidien leveys on noin 5–7 µm. Kokonaisia kystidejä en onnistu mittaamaan, mutta itiölavan ulkopuolinen osa jää ainakin yleensä alle sataan mikrometriin. En huomannut amyloidisuutta kystidien seinämissä. Ilman KOH:ta osa kystideistä näyttää hieman kiteisiltä.
Tuolla Kneiffiella subalutacea -lajilla on kyllä hyvin samanlaiset kystidit kuin löytämälläni sienellä. Nyt kun ehdotit sitä, se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin Tubulicrinis. Itiökoko ei tosin sovi, ja vedessä mitattuna se sopii vielä huonommin. Vedessä itiöt ovat nimittäin suunnilleen samanpituiset kuin KOH:ssa, mutta ne ovat silmin nähden paksummat, 2–2,5 µm.
Nyt huomasin, että CB:ssä itiöt ovat lyhemmät ja kapeammat kuin KOH:ssa ja vedessä, ja ne sopisivat Kneiffiella subalutacealle. En kuitenkaan kuumentanut näytettä, mikä saattoi vaikuttaa itiöiden ulkomuotoon. Missähän nesteessä määrityskaavojen tekijät ovat mitanneet itiöt?
Yleensä kääväkkäillä mittaukseen käytetään CB:tä. KOH saattaa joillakin lajeilla turvottaa, mutta suurimmaksi osaksi kääväkkäillä sekin toimii, joskin siinä on vaikeampi mitata, kun liikkuvat nesteessä enemmän. Kotelosienissä varsinkin voi olla huomattaviakin eroja siinä, missä liemessä mittaa.
Tässä tapauksessa kuumennuksella ei pitäisi olla vaikutusta mittaukseen. Värireaktioihin se saattaa vaikuttaa enemmänkin.
Jos rihmastorakenne näyttää sopivan subalutacea’lle, niin silloin voisi olla sitä. Ainakin minä saan sen aika hajalle KOH:ssa, kun naputtelen lasia muutamaan otteeseen ja rakenne aukeaa. Ero Tubulicrinis-sukuun on siinä selvä. Kystidit lähtevät syvältä rihmastosta ja voivat olla jopa yli 200 pitkiä (useimmin 80-150). Niissä on myös paikoin väliseiniä ilman sinkilää. Mittaamasi leveys sopisi siihen täysin.
Eli tutki Kneiffiellan rakennetta ja vertaile Tubulicriniksen rakenteeseen, se ratkaisee paljon.
Nyt onnistuin leikkaamaan niin, että puuta ei tullut juurikaan mukaan. Sain rihmaston hajoamaan moneen osaan, mutta nämä osat jäivät aina tiiviiksi rihmaklönteiksi. Onkohan tämä siis kuitenkin jokin Tubulicrinis? Tässä pari kuvaa “hajotetusta” rihmastosta.
Mittasin samalla 14 kystidiä. Ne olivat kaikki 68–105 µm pitkiä (käyrät kystidit mittasin kahdessa osassa). Yritin löytää kystidiä, jonka pituus olisi ollut yli 105 µm, mutta ei sellaisia ollut ainakaan tässä leikkeessä. En ole huomannut väliseiniä kystideissä.
Ylemmässä kuvassa näyttää siltä, että kystidi jatkuu syvälle rakenteeseen ja kapenee hiljalleen. Tubulicrinis lajeilla kystidi on yleensä juuresta haaroittuva. Katso niiden kuvia, niin huomaat eron.
Enemmän tämä muistuttaa Kneiffiellaa rakenteeltaan. Kystidien pituuskin sopii ja kyseessä voi olla nuori itiöemä ja se saattaa vaikuttaa siihen, että hyvin pitkiä ei löydy.
Tubulicrinis olisi vielä enemmän klönteissä. Sitä ei tavallisesti saa noinkaan paljon hajalle, kuin mitä olet saanut.
KOH:ssa saat tämän kyllä vielä enemmän hajalle, jos saat pieniä hitusia ja hakkaat lasia, annat hautua, hakkaat lisää ja uudelleen tarvittaessa monta kertaa. Välillä voi myös lisätä KOH:ia ujuttamalla lasin alle, jos lasi tarttuu kiinni. Vähitellen hajoaa aina vain paremmin ja saat enemmän yksityiskohtia näkymään. Voisit sillä tavalla vielä kokeilla saada tuo kystidin juuriosan näkyviin kunnolla.
Olet varmasti oikeassa. Laitoin tuohon turhan äkkiä immersioöljyn, minkä jälkeen en enää voinut hakata lasia. Monet kystideistä näkyivät paremmin kuin tuossa kuvassa, ja ne olivat selvästi yksijuurisia. Eiköhän tämä ole tuo Kneiffiella subalutacea, jos rihmastorakenne, kystidit ja CB:ssä myös itiöt sopivat sille.
Tässä eilinen kuva, jossa kystidi näkyy vähän paremmin.
Joo, monet asiat näkee paremmin pienemmällä suurennoksella. Esim. itiöiden muoto joillakin lajeilla näkyy paremmin 400 suurennoksella kuin tonnilla. Öljyllä näkee vain pienen osan kerrallaan ja kokonaisuus saattaa jäädä epäselväksi.
Vaikuttaa subalutacea’lta.
Tämän lähilaji on Kneiffiella alutacea, mutta sillä kystidit eivät lähde tuolta syvältä eikä niissä ei ole tuollaista vahvaa seinämää. Muuten skoopissa samanlainen.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
