Kystidit ovat huomiota herättävät ja noin 90 µm pitkät. Kystideissä on usein kaventumia, joista viimeinen muodostaa muusta kystidistä erottuvan tylppäkärkisen pään. Useissa kystideissä on kiteitä, mutta kystidin pää on aina kiteetön.
Basidiot ovat 4-itiöiset, ja itiöiden koko on 6–7(–7,5) × 3–3,5 µm. Rihmastorakenne on tiivis, ja rihmat vaihtelevat ohutseinäisestä hyvin paksuseinäiseen. Sinkilät näyttäisivät puuttuvan.
Eniten tästä tulee mieleen jokin Hyphoderma, mutta sen määrityskaavasta mikään laji ei oikein sovi. Tuloksetta olen käynyt läpi myös määrityskaavat suvuille Hyphodontia, Phanerochaete, Tubulicrinis ja Phlebia.
Tarkistin tänään, ei ollut amyloidisuutta. Tarkistaessa huomasin kuitenkin, että ilman KOH:ta kystidit ja rihmat näyttävät hyvin erilaisilta. KOH:ssa kiteettömät rihmat olivat nyt kiteiden peitossa, ja kystidejä peitti jonkinlainen geeli. Lisäsin tipan KOH:ta, ja kystidien geeli ja rihmojen kiteet katosivat. Sen sijaan kystidien kiteitä KOH ei tuhoa.
Kuva 1: Rihmoja Melzerissä ilman KOH:ta. Tuo sinkilän näköinen ei taida olla sinkilä, koska samanlaisia on muuallakin kuin septojen lähellä.
Kuva 2: Kystidejä Melzerissä ilman KOH:ta. Kystidit ovat melko ohutseinäisiä, mutta geeli saa oikeimmanpuoleisen kystidin näyttämään osittain paksuseinäiseltä.
Löysin netistä lajin rähjäorvakka (Phanerochaete sordida), jolla näyttäisi olevan samannäköiset rihmat kuin löytämälläni sienellä. En kuitenkaan löydä tietoa siitä, onko rähjäorvakan kystideissä geeliä, joka katoaa KOH:ssa. Olisiko tämä rähjäorvakka mahdollinen lajiehdokas?
Tuo rähjäorvakka on yksi niistä lajeista, joita kyllä mietin. Tee itiöemästä läpileikkaus, että saat näkyviin kunnolla syvemmällä olevat rihmat. Rähjäorvakalla ne ovat hyvin paksuseinäiset, ainakin vanhempana. Yritä löytää sellainen kohta ja saada niistä kuva ja myös itiöistä, jotta näkee niiden muodon.
Lajilla on rihmoissakin kiteitä, joten se sopii.
Kiteet (ja sellaiset “ektoplasman” tyyppiset asiat) häviää joillakin lajeilla KOH:ssa täysin. Siksi joskus joutuu käyttämään useita liemiä. Usein CB näyttää kiteet parhaiten, ei kuitenkaan aina. KOH on kuitenkin ihan käyttökelpoinen ja itse käytän sitä paljon, koska sillä saa rakenteet paremmin näkyviin. Oudoissa tapauksissa kannattaa kokeilla useita litkuja, jolloin saattaa huomata uusia asioita.
Syvällä olevat rihmat ovat hyvin paksuseinäiset, jopa niin, että rihmojen sisäosaa ei välillä erotu ollenkaan. Hyviä kuvia on hankala saada, koska rihmojen seinien ja sisäosan välillä on niin vähän kontrastia. Otin kuvat KOH:ssa, joten kiteitä ei ole.
Itiöt ovat muodoltaan juuri sellaiset kuin rähjäorvakalla ja tuo paksuseinäinen rihmasto on hyvä tuntomerkki. Uskoisin sen olevan sitä. Kaikki tuntomerkit sopivat lajille.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.