Tämä näytti päällisin puolin aivan tavalliselta orvakalta. Sillä on kuitenkin omituisia pullistumia rihmojen päissä. Pullistumat ovat yleensä yksittäin, mutta joskus rihmoissa on peräkkäin useampi pullistuma, joiden välissä on sinkilälliset rihmapätkät. Ulommaiset pullistumat ilmeisesti kasvavat kokoa ja lopulta irtoavat. Irronneina niiden koko on noin 7,5 × 7 µm, ja niiden sisällä on öljypisara. Nähdäkseni ne ovat siis jonkinlaisia konidioita. Tavallisia kantaitiöitä näytteessä ei ole lainkaan.
Kaikki rihmat ovat sinkilällisiä ja suhteellisen ohutseinäisiä, ja niiden sisällä on usein pisaroita. Sienellä näyttäisi olevan jonkinlainen itiölava, mutta oletetuista itiökannoista kaikki ovat steriilejä. En täysin hahmota mahdollisten basidiolien, kystidien ja muiden rakenteiden eroa tällä lajilla. Kuvittelen nähneeni ainakin pari (gleo)kystidiä, kooltaan noin 60 × 7 µm. Muita kystidimäisiä rakenteita on enemmän, mutta en tiedä, millä nimellä niitä pitäisi kutsua.
Tunnistatko stefanokystidin (eng. stephanocystidia)? Mm. Hyphoderma-lajeilla näitä löytyy.
Kystidityypin ‘rengas’ näkyy optiikalla joka lisää kontrastia, eli esim. CB ja faasikontrasti tai DF.
Jos mikroskoopissa ei ole faasi-kykyä, voi kokeilla vetää linssin aavistuksen pois kohdiltaan (mutta niin että valo yhä tulee läpi). Tällöin näkymä ei ole hyvä, mutta koska valo taittuu epäsäännöllisesti, pienet objektit saavat vähän kontrastia ja voivat tulla näkyviksi.
Orvakoissa on kyllä myös konidioita tekeviä lajeja, mutta ehkä alkuun lähtisin siitä että itiölava on keskenkasvuinen (ei kantaitiöitä) ja siellä on useampaa kystidityyppiä.
Joillakin orvakoilla myös gleokystidit alkavat kasvun pullistuneina palloina, ja itiölavassa löytyy sitten sekä pitkiä että epämääräisen pyöreitä kystidin alkioita.
Konidiselitykseni on varmaan väärä, vaikka irronneet pallukat näyttivätkin vähän pyöreiltä konidioilta. Ehkä ne irtosivat voimasta, kun painelin preparaattia. En silti oikein usko, että pullistumat ovat kystidejä, koska niihin kiinnittyy rihmoja välillä kahdesta (ehkä kolmestakin) eri suunnasta. Lisäksi ne sijaitsevat pääosin itiölavaa alempana. Stefanokystidien renkaat ovat aiemmin näkyneet mikroskoopillani ihan hyvin.
Otaraspikoissa on ilmeisesti sellaisia rakenteita kuin allocyst ja intercallary swelling (kuvia), jotka näyttävät hyvin samalta kuin löytämäni pullistumat. Intercallary swelling -pullistumiinkin voi kiinnittyä rihmoja kahdesta tai kolmesta eri suunnasta. Ei tämä sieni mielestäni otaraspikalta vaikuta, mutta ehkä samoja rakenteita on muissakin suvuissa.
Sen kyllä uskon, että sieni on vielä kehittymätön. Saa nähdä, ehtiikö se kehittyä, kun ilmat viilenevät.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.