Tammilehdosta, pitkälle lahonneelta tammelta luultavasti. Syysflunssankin läpi tuli aniksen/karvasmantelin tuoksu. Lähdin haprakkaista etsimään, kun muistin että siellä on vastaavantuoksuisia lajeja. P. mucrocystis sopisi paperilla aika hyvin, mutta kuvissa on aika erilainen. En kyllä ole varma etsinkö edes oikeasta suvusta…Heikon itiölaskeuman perusteella voisi olla lahokka, mutta itiöissä pitäisi olla silloin selkeä ituhuokonen (?)
Ajatuksia?
Itiöt vedessä. Viimeisessä kuvassa näkyy mielestäni myös kaksihaarainen kystidi oikeassa sektorissa:
Kystidit on haprakkaan näköiset (ja “A-tyyppiä”), mutta ei minusta mucrocystisin, vaikka ulkonäkö ja habitaatti sopii. Sillä pitäis olla vähintään pleuroissa mukronaatteja kystidejä eli pieni nipukka päässä. Myös itiöt tuolla näyttää aika tummilta ja eri muotoisilta. Alla mucrocystis-kuva Örstadiuksen Psathyrella-kirjasta (2023).
Hyvältä tuoksuvia lajeja kirja listaa caput-medusae (renkaallinen), merdicola (paskalla), gordonii, suavissima, pertinax, mucrocystis, obscurotristis, romellii, bipellis, fragrans.
Suurin osa näyttää aika erilaiselta. Suomesta löydetyistä lajeista fagrans on vähän saman oloinen mutta kasvaa kuusella.
Tällainen kuin Psathyrella romellii vois ehkä olla vaihtoehto? Siitä ei oo suomalaisia havaintoja mutta Ruotsista ja Norjasta on. “In small groups on rotten stumps, at base of living trees or in cavities of Fagus and Ulmus in rich forests, autumn”. Itiöt ja kystidit aika saman muotoisia. On huomaamaton ituhuokonen jonka näkis varmaan 1000x paremmin. Pitäis olla myös sinkilät (näkee helpoiten velumista tai jalasta). Itiömitat on haprakaskaavoissa aika suuressa roolissa niin nekin olis hyödyllisiä.
Suosittelen noihin muihinkin tutustumaan, en oo mikään haprakastuntija. Sekvenssi vois olla kiinnostava. Jos haluat tietää mitä Örstadius sanoo jostain lajista niin pistä viestiä, koko kirjan kopsaaminen julkiseks ei liene hyvän maun mukaista käyttöä…
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
