Tämä on todella vaaleanvihreän värinen sammal, jota löysin kahdelta eri hiekkakentältä Karjaalta. Toinen oli ihmisen kaivaman hiekankaivuualueen vieressä. Siellä ei ollut varsinaisia monttuja mutta hiekkaa paljon kaivettu ja puusto oli enimäkseen männyn taimikkoa. Toinen oli hiekkamontussa, olettaisin että myös ihmisen kaivamassa, tämä oli vanhempi kuin edellä mainittu hiekanottopaikka. Todella silmiinpistävän vaaleanvihreää, en löydä itseltäni kokonaiskuvaa maastosta koska siinä väri näkyy parhaiten mutta näissä lähikuvissa väri ei tule niin hyvin esiin varsinkin kun lähin kuva on otettu vanhasta sammaleenpalasta. Mutta keväällä kun lumet sulaa käyn mahdollisuuksieni mukaan katsomassa kumpaakin paikkaa niin voin ottaa uuden kuvan. En millään löydä sitä albumistani vaikka muistin ottaneeni uudemmasta hiekkapaikasta laajan maisemakuvan.
Toinen kasvupaikalla otettu kuva on 26.10.23 otettu. Toinen kuva on tänään 2.1.24 näytepalasta.
Pitäisikö ottaa mikroskooppikuva? Minulla on vielä sopivan mikroskoopin hankkiminen vaiheessa kun uusimmassa jonka hankin ei ole kuvausmahdollisuutta. Luulin sen olleen digitaalinen mutta tajusin ettei sen kuvauksessakaan myyntisivustolla ollut tietoa että voisi ottaa kuvaa. Nyt tiedän että haluan sellaisen jossa on mahdollisuus ottaa kuva itse mikroskooppilaitteella. Tiedän kuvaustavan joka on mahdollinen ilman miktoskoopin kuvausominaisuutta mutta ainakaan minun kännykälläni ei saa tarpeeksi hyvää kuvaa. Mutta eikun vaan uudestaan sopivaa mikroskooppia etsimään, tässä viimeksi hankkimassani kuvan tarkkuus on paljon pienempi kuin toisessa vanhemmassa mikroskoopissani. Opin laskemaan vasta ostamisen jälkeen että objektiivin ja linssien tarkkuus pitää laskea yhteen jotta saa todellisen tarkkuuden ja vanhassa mikroskoopissani tarkkuus onkin suurempi kuin uudessa. Mutta uudessa on se hyvä puoli että se on pieni ja kannettava ja voin katsoa sammalta sillä jo kasvupaikalla. Eli siinä on omat etunsa. En ole myöskään oppinut vielä mittaamaan mikroskoopin kautta mutta voiko se olla sisäänrakennettu ominaisuus digitaalisessa mikroskoopissa? Jos sammalessa on ota niin se pitäisi varmaan mitata, vai mitä mieltä olette? Mutta talven aikana ehtii hankkimaan hyvin ennenkuin kevät tulee.
Tietääkö kukaan onko tämä hyvä? Kuinka helppokäyttöinen se on? Olen oppinut että näin alhainen hinta voi tarkoittaa huonoa laatua mutta kysyn kuitenkin. Mikä tässä hankinnassa voisi mennä pieleen?
Tuo yhteensopivuus mun laitteiden kanssa pitää tarkistaa. Mulla on android mutta en tiedä mikä versio.
Tuo on pelkkä pilipali lelu millä ei tee yhtään mitään.
Kuvanlaatu on sama kuin Nokian ekoissa kamerakännyköissä.
No hyvä kun kerroit. Täytyy satsata kalliimpiin laitteisiin. Voitteko ehdottaa jotain, mistä kaupasta saisi oikeasti laadukkaita mikroskooppeja ja missä hinnoissa silloin liikutaan? Haluan pystyä latsomaan mm. itiöitä ja siitepölyä ja minulle kerrottiin että tarkkuuden pitäisi olla ainakin se 1000× mutta näkeekö silläkin vain kaikista suurimmat itiöt mutta haluisin katsoa kaiken kokoisia itiöitä ja siitepölyhiukkasia. Kuinka paljon suurempi tarkkuuden pitäisi silloin olla jotta näkisi suurimman osan Suomessa esiintyvien lajien itiöistä ja siitepölystä. Ei tarvitse kaikista pienimpiä pystyä katsomaan mutta haluaisin suurimman osan. Kuinka paljon vaihtelua näiden hiukkasten ko-oissa voi olla?
Minä myös tarvitsisin apua mikroskooppikuvien tulkitsemiseen. Tiedän että ihmiselimistön tutkiminen ei kuulu näihin aiheisiin. Löysin kerran palstan jossa pystyi kysymään mitä tahansa tieteeseen liittyviä kysymyksiä mutten muista enää mikä se oli. Kysyin sieltä kemiasta ja sain helposti tavallisenkin tallaajan ymmärrettäviä vastauksia. Tutkin kuivunutta sylkeä ja mietin olivatko näkemäni kuviot soluja vai syljen sisään jääneitä ilmakuplia. Jos ne olivat bakteereita niin niitä ei voi tunnistaa keskellä olevasta pisteestä sillä bakteereilla ei ole tumaa.
Sanoisin, että hietikkotierasammal. Katso myös rannikkotierasammal. Luopioisten kasvisto. Kallioilla kasvaa muitakin tierasammalia, mutta hiekalla sammal on yleensä tuo ensiksi mainitsemani Racomitrium canescens.
Tuossa olisi yksi varteenotettava skooppi: Motic BA210E -sarja - Prodi. Huomaa, että hinnat pitää kertoa vielä luvulla 1,24, koska niissä ei ole mukana ALVia. Kuvaamiseen kannattaa valita trinokulaarimalli. Siihen saa sovitteella kiinni järjestelmäkameran tai sitten voi hankkia erillisen mikroskooppikameran, jotka tosin ovat mielestäni ominaisuuksiinsa nähden aika kalliita.
Sammalille riittäisi varmaan tämäkin: Motic RED132 läpivalaisumikroskooppi - Prodi. Sienimikroskopiaan on hyvä olla vähän parempi. Muitakin merkkejä ja skooppiliikkeitä on, esimerkiksi Skooppipalvelu myy Euromexia. Toki myös huippumerkeillä (Leica, Zeiss, Nikon, Olympus) on opiskelijaskooppinsa ja jälleenmyyjänsä. Käytetyn ostamalla voi saada hyvän vanhan tutkimustason mikroskoopin, mutta se vaatii hieman tietämystä skoopeista.
Mittaokulaari pitää sitten olla. Toinen mahdollisuus on kamera ja mittaohjelma tietokoneeseen, mutta ei se fyysinen mitta-asteikko skoopppiin katsoessa mitään haittaakaan eikä maksa paljoa.
Sammalia katsoessa stereomikroskooppi on myös hyödyllinen, mutta pelkällä stereomikroskoopilla ei pysty määrittämään kaikkia lajeja. Esimerkiksi solujen mittaaminen ei onnistu. Hyvä luuppi ja läpivalaisumikroskooppi mahdollistavat kaikkien lajien määrityksen.
Jos ostaa uuden skoopin, oletuksena tulevat yleensä mukaan objektiivit 4x (tärkeä sammalten kanssa), 10x, 40x ja 100x öljylinssi (harvoin käytetty sammalten kanssa, sienimikroskopiassa välttämätön). Suurennokset siis 40 - 1000x. Se 1000x suurennos riittää. Halpoja skooppeja saatetaan myydä isommallakin suurennoksella, mutta se on pelkkää markkinointia ja huijausta.
Tätä voin suositella.
Siis suosittelen tuota skooppia, on hintaansa nähden hyvä. Tuosta Ubuy:stä en tiedä mitään, skoopin saa kyllä ostettua vaikkapa ebaysta.
Kiitos näistä tiedoista.
Osasin nyt erottaa huoneessani lentäneen pienen pienen ötökän koppakuoriaiseksi. Luulin sitä eka kärpäseksi. Eli edistyn.
Onko näissä kaikissa esimerkkiskoopeissa sivusuunnassa säädettävä ristisiirtopöytä? Ja miten se merkitään teknisissä tiedoissa jotta osaan katsoa asian muissakin skoopeissa? Nykyisessä mikroskoopissani pöytä ei liiku kuin ylös alas. Näytettä tietenkin voi siirtää itse sormella tai tikulla tai siirtämällä alla olevaa lasia mutta 400× suurennoksessa esim ruohonkorren kohdistaminen on tosi vaikeaa. Muihin, pienempiin suurennoksiin saan näytteen kohdistettua. Tosin 1mm ruoho on suurimmaksi osaksi liian paksu.
Tässä ketjussa on myös asiaa läpivalaisumikroskoopeista:
Hyvä läpivalaisumikroskooppi? - Luontoharrastus / Valokuvaus - LAJI.FI-foorumi
Minulla on Euromex IS.1153-EPLi-mikroskooppi ja siinä on kyllä ristisiirtopöytä.
Sain taas uuden kohteen mikroskooppiini, kun limuuni meni taas joku pikkiriikkinen elukka. Opin jo viime kerrasta että huoneiston pikkuötököitä saa helposti ansaan makeaan juomaan. Se on varmaan sama joka siellä lentelikin yhtenä päivänä joten tiesin että siellä on mahdollinen kohde. Sitten laitoin limua mukiin ja nyt siellä on joku samaa kokoluokkaa oleva hitunen.Ei ole ihan varmaa onko se juuri se ja se voi olla myös joku eloton hiukkanen. Mutta tarkistan sen mikroskoopilla mikä se on.
Niitä koppakuoriaisia oli itse asiassa kaksi samanlaista. Kolmaskin ötökkä oli mutta se hajosi niin mitättömäksi ettei siitä saanut mitään selvää. Kumpa voisin ottaa kuvia. Voisin näyttää mitä löysin omasta huoneestani. Pikkuötökkä lentää nytkin ympärilläni eli kannattaa edelleen käyttää limuansaa.
En löydä sitä enää siitä limusta. Ehkä se oli tavallista isompi pölyhiukkanen joka hajosi sinne limuun. Noh, täytyy odottaa, yhden elävän öttiäisen äsken näin lentävän täällä.