Läpivalaisumikroskoopin hankinta

Olen hankkimassa läpivalaisumikroskooppia ja yhtenä vaihtoehtona on Swift SW380T trinokulaarimikroskooppi. Arvostelu löytyy SWIFT SW380T trinocular compound microscope review | Live Science.

Mukana tulee 5 mp kamera, mutta saako tuohon järkkärin sovitteella?

Vaihtoehtoja voisivat olla VEVOR yhdistelmätrinokulaarinen mikroskooppi 40X-5000X ja Bresser Researcher Trino 40x-1000x.

Mitä mieltä näistä ja onko muita ehdotuksia mikroskoopille, johon saa liitettyä kameran? Käyttötarve ei ole kovin suuri ja budjetti sitä kautta rajallinen, alle 500 €.

Taitavat olla käytännössä samaa Kiina-tavaraa kaikki, eri merkki vain liimattu skooppiin. Kiina-tavaralla en tarkoita huonoa tavaraa. Kiinalainen voi osata tehdä jopa aika hyvää halvalla. Kokemusta minulla ei tämän hintaluokan laitteista ole.

Nuo 2500x -suurennokset ovat muuten ihan humpuukia. Suurin käyttökelpoinen suurennos on 1000.

Mitä aiot mikroskoopilla tehdä? Siitä riippuu, millainen kannattaa hankkia. Tosin budjetti on tässä aika rajallinen. Jos käyttökohde on vaativa (esim. sienimikroskopia), kannattaa harkita käytettyä vanhaa laatuskooppia.

Jos kameran liittäminen askarruttaa, voisit kysyä skooppia tarvikkeineen ihan suomalaisesta liikkeestä. Ainakin Prodi ja Skooppipalvelu myyvät näitä Suomessa.

Myös minulla kooppi harkinnassa (saman hintaluokan peli ).
Olen tässä harjoitellut rämällä skoopilla lajia.
Ainakin x-y pöytä ehdoton ja okulaareissa ei mielellään pointteria.
Trinokulaarinen mielessä ; ajatus olisi laittaa toinen okulaari kuvausputkeen ja
kuvata sitä kautta kännyllä tai tg-6:lla.
Tai erillinen okulaari mitta-asteikolla vois olla parempi.

Tuo Bresser lienee saksalainen, mutta tuotanto saattaa olla Kiinassa? Käytetty laatuskooppikin kiinnostaa, mutta en ole löytänyt. Valokuvaaminen kiinnostaa, mutta tuo 500 on aikalailla katto, toinen asia on että mihin se riittää. Kamerakalusto kyllä on kunnossa.

Minulla on tuollainen Omaxin 500 euron läpivalaisuskooppi jossa on mukana 5 megapikselin kamera. Järkkäreitäkin minulla on mutta en ole kokenut tarvetta liittää järkkäriä skooppiin koska käytännössä kaikki kiinnostava on siellä 100x optisen suurennoksen tasolla eikä kuvan laatu ole kiinni pixeleistä ja 5 Mpx riittää hyvin dokumentointitarpeisiin. Järkkäri vaatisi seurakseen laatulinssejä skooppiin ja ne maksavat sitten paljon enemmän kuin 500 euron skoopin mukana tulevat halpislinssit. Näissä kiinalaisissa trinokulaarisissa tulee siis mukana kamera jonka pixelimäärän voi itse valita. Toki hintakin jonnin verran nousee jos haluaa lisää pixeleitä. Mutta kuvan laatu ei ole kiinni niistä pikseleistä vaan skoopin linsseistä. Jos laittaa pari tonnia linsseihin (tai enemmän) niin sitten ei varmaan halua parinsadan skooppia siihen vaan myös kalliimman skoopin.

Elikkä tässä kaikki riippuu vähän siitä mihin sitä skooppia tarvitsee ja mitä niillä kuvilla tavoittelee.

Minulla on myös erikseen parempilaatuinen skooppikuvaussysteemi mutta se on vaakatasoinen eikä siinä ole mukana skoopin runkoa vaan ainoastaan järkkäri + ns. tuubilinssi + skooppilinssit + ulkoiset valot. Sillä pääsee käytännössä 25X tasolle, tai jos revittelee niin 50X tasolle mutta sitten vaaditaan jo salaman käyttöä. Itse en salamalla kuvaa ja 40x on ollut maksimia. Tällaiseen tarvitaan myös motorisoitu kisko ja etäsoftat pinoamiseen etc, eli menee jo aika vaativaksi ja kalliiksi puuhaksi verrattuna tuohon 500 euron trinokulaarisysteemiin.

Itse olen kyllä ollut tyytyväinen tuohon 5Mpx Omaxiini, mutta käytän sitä siis näytteiden tutkimiseen ja dokumentointiin enkä yritä sillä mitään laatukuvausta.

p.s. näkyvän valon aallonpituudella 100x optinen suurennos alkaa olla se teoreettinen maksimi. Nämä 1000x tai vaikkapa 2500X ovat n.s. tyhjää okulaarisuurennosta. Siinä kameralle varatussa kolmannessa putkessa ei mitään okulaareja ole joten 100x on se maksimi johon näillä pääsee.

1 Like

Minulla ei ole skoopissa kameraa, mutta googlailin hieman ja katselin videoita. Tulin siihen tulokseen, että järkkärin liittämiseksi skooppiin tarvitaan adapteri, joka saattaa maksaa alle 100 euroa tai sitten vaikkapa 300 euroa. Adapterissa on linssejä, joten sen tulee olla riittävän laadukas laadukkaiden järkkärikuvien saamiseen. Alla olevassa videossa on aika edullinen adapteri. Voisi olla myös mahdollista rakennella oma linssitön adapteri, mutta se voi vaatia hieman harrastuneisuutta. Valmiin adapterin saa työnnettyä sekä okulaarin reikään (binokulaariskoopissa) että trinokulaariskoopin kameraputkeen, mutta enemmän kuvaavalle trinokulaari taitaa olla aika välttämätön.

Valmistusmaasta sen verran, että skooppi saatetaan koota esimerkiksi Saksassa, mutta osat tulevat kuitenkin Kiinasta. Jos vertailee kuvia eri merkkisistä skoopeista, huomaa osissa (esim. okulaarit) aika helposti yhtäläisyyksiä Omaxeissa, Swifteissä, AmScopeissa, Euromexeissä jne.

Ei kai 1000x ole vielä “tyhjää”? Muistelisin, että raja on jossain 1500:n paikkeilla, Wikipedia sanoo 2000.

Joka tapauksessa katseluun käytetään 1000-kertaista suurennosta, joka saadaan, kun on tavallinen 10x okulaari ja 100x objektiivi. Siitä tulee siis 10 * 100 = 1000-kertainen suurennos, joka on vielä käyttökelpoinen katseluun. Isommat suurennokset saadaan enemmän suurentavilla okulaareilla. Huippumikroskooppeihin on saatavilla 12,5x okulaareja, joilla suurennos on 100x objektiivilla 1250-kertainen. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi hyvin pienten sieni-itiöiden mittauksessa, mutta hyötyä tuskin saavutetaan, jos mikroskooppi ei ole huippulaatua. Halvoissa skoopeissa voi tulla mukana esimerkiksi 25x okulaari, jolla suurennos saadaan 25 * 100 = 2500-kertaiseksi, mutta se on niin pimeä ja suttuinen, ettei sillä tee mitään. Tässä tulee jo valon aallonpituuteen liittyvä teoreettinen maksimisuurennos vastaan, jolloin kuva kyllä suurenee, mutta erotuskyky ei kasva.

Valokuvauksessa optisella suurennoksella tarkoitetaan lukua joka saadaan kun jaetaan kameran sensorin leveys kohteen leveydellä. Näkyvän valon aallonpituudella 100X linssi on käytännössä se maksimi. Mitään 200X mikroskooppilinssejä ei ole olemassa tästä syystä, paitsi ehkä samassa mielessä kuin myydään digitaalisia zoomeja joissa oikeasti vain kropataan ja ekstrapoloidaan kuvaa. Eli kun laitat kameran siihen kameraputkeen kiinni ja päässä on se 100x linssi mahtuu 3,6 sentin kennolle 0,36 millin kohde. Lisää “suurennosta” saat vain kroppaamalla/ekstrapoimalla kuvaa mutta lisää yksityiskohtia et näin kuvaan saa. Tätä tarkoitin tyhjällä suurennoksella. Lisää yksityiskohtia et saa jos kuvaat 10x okulaarin läpi 100X linssillä eli 1000x tasolla.

Mikroskooppipuolella suurennoksella tarkoitetaan eri asiaa kuin valokuvauksessa, mikä sotkee kun suurennoksista puhutaan. Vähän sama juttu kuin jos lisäisit suurennosta tulostamalla kuvan suuremmaksi. Tietyssä mielessä kyseessä on suurempi suurennos mutta alkuperäisen kuvat detaljit ei siitä lisäänny eli valokuvauksessa optinen suurennos lasketaan jakamalla kameran sensorin leveys kuvaan mahtuvan kohteen leveydellä.

Teoreettiset rajat tulevat sitten vastaan pikselien koossa eli näkyvän valon aallonpituutta pienemmistä pikseleistä ei ole hyötyä. Elikkä tuo teoreettinen pikseliraja on jotain 400 nanometriä/2 (sininen aallonpituus per 2). Siitä saa että millille voidaan tunkea vierekkäin jotain 500 pikseliä, 36 millin kennossa tuo tarkottaisi 18.000 pikseliä ennen kuin pikselit on pienempiä kuin näkyvän valon allonpituus. Minulla on kennossa jotain 8200 pikseliä vierekkäin eli vielä olisi teoriassa mahdollista tuplata niiden tiheys leveyssuunnassa eli nelinkertaistaa kennon tasolla. Se sitten vaatisi kaverikseen kyllä täydellisesti toistavaa linssiä, muuten ei lisäpikseleistä olisi hyötyä.

Näissä 500 euron skoopeissa ei kyllä tarvitse tällaisia miettiä mutta tulipa nyt kerrattua miten nämä menee.

“Valokuvauksen optinen suurennos” on siis sama kuin makro-objektiivin käyttöön tottuneen suurennoskäsite. Esimerkiksi 1:1 = 1x = kohde piirtyy kennolle saman kokoisena kuin se on luonnossa.

Aika merkityksetön sivujuonne keskustelussa. Niillä Kiinan pojan ylimääräisillä okulaareillakin voi heittää harakkaa.

Mikroskooppien järkkäriadaptereissa on jokin suurennos, esimerkiksi 2x. Siitä en tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Ehkä kamerahomman suhteen on järkevintä pyytää tarjousta mikroskooppiliikkeestä sekä yhdistelmille trinokulaariskooppi + kamera että trinokulaariskooppi + järkkäriadapteri kaikkine soviterenkaineen. Sitten tietää, mitä pitää hankkia ja voi katsoa, saisiko jostain kiinalaisesta verkkokaupasta halvemmalla. Järkkärilläkään ei välttämättä päästä erityisen hyvään kuvanlaatuun, jos optiikka ei anna myöten. Microbehunterilta löytyy aika paljon YouTube-videoita näistä aiheista.

Huuto.netissä ja Tori.fissä on aina välillä ihan hyvän näköisiä käytettyjä skooppeja myynnissä. Huuto.netissä on joku myyjä Riihimäeltä. Häneltä kerran kysyin skoopista ja olisin saanut mittaokulaarinkin, vaikkei sitä myynti-ilmoituksessa ollut mainittu. Löysin tosin skooppini muualta.

Mikroskooppikuvausta jos suunnittelee on kovasti avuksi jos selvittää mitä optinen suurennos tarkoittaa. Sitten ei haksahda niin helposti ostamaan ilmaa. Ihan sama juttu kuin näissä digitaalisissa zoomeissa…

Omassa halpistrinokulaarissa on kiinni vanha Canonin perusjärkkäri Kiinasta tilatulla adapterilla, jossa ei ole mitään optiikkaa sisällä. Kamera 60 € + adapteri kympin luokkaa. Ihan kelvollista kuvaa saa näilläkin aikaan.

1 Like