Tulipa hankittua mikroskoopin okullaarin liitettävä kamera eli tämä:
En odottanut mitään superlaatua saavani 65€ hinnalla. Mutta vielä isompi pettymys oli mitä ajattelin.
Hyvää kamerassa pieni koko ja selkeä netistä ladattava käyttöohjelma.
Siinäpä ne plussat olikin…
Kuvan laatu vaihtelee paljon, huonosta surkeaan. Sattumalta sain pari puolihyvää otosta.
Kameran näyttämät väri vaihtelivat miten sattuu, joskus lähes samaa kuin mitä skooppi näytti, välillä todella outo värimaailma. Se sinänsä osin korjattavissa kuvan säädöillä joko Celestronin omalla ohjelmalla tai tietokoneella kuvankäsittelyssä (itsellä Lightroom).
Tässä muutama esimerkkikuva:
Itiöitä…tämä kuva parhaasta päästä, kuva isohko osasuurennos alkuperäisestä.
Celestronin ohjelmassa on myös mittausmahdollisuus…
KOH näkymää. Olisiko nuo pillien suurihmoja(?), joissa kiteitä. Skoopissa erittäin selkeä näkymä jossa kiteet hyvin havaittavissa, kuvassa suttua… kuvaa käsitelty, kontrastia lisätty jne…
CB-näkymää. Sama pätee kuin edelliseen, osa-suurennos…näissä kahdessa kuvassa skoopissa 40mm objekt. käytössä.
Näkymä Melzerissä (rihmastoa). Tämä on käsittelemätön näkymä miltä mikroskooppikameran kautta tuli läppärin näytölle…aika erikoinen värimaailma.
Itse skoopissa näkymä niinkuin Meltzerillä yleensä, puna/rusehtava.
Yhden iltapvän/illan testeillä en saanut kummempaa jälkeä aikaiseksi.
Onko kenelläkään kokemusta ko. mikroskooppikamerasta?
Jos on, onko toiminut ok?
Itselle tuli sellainen aatos mieleen että voisiko olla niin että kamera ei pysty tarkentamaa täydellisesti skooppi näkymään. Mutta tuo värimaailman ihmeellisyys vielä…
Voisiko johtua omasta mikroskoopista. Käytössä itsellä vanha Olympus BH-2 jossa 4-10-40-100 Olympuksen omat optiikat.
Jos käytössä on jollakin putkeen liitettävä, toimiva, kamera niin kertokaa kokemuksia…
Aika monta juttua tuossa. Tässä jotain arveluja, en tuosta Celestronin okulaarikamerasta tiedä mitään eli ihan yleistä juttua tämä seuraava. Itselläni on kyllä käytössä USB kamera joka toimii ihan hyvin.
Värien osalta softassa lienee jotain valikkoja joissa voi säätää valkotasapainoa ja värilämpötilaa. Jos asetuksissa on väärä värilämpötila näkyvät värit totaalisen väärin. Luultavasti saat nämä väriongelmat ratkaistua testailemalla noita säätöjä.
Kun on USB kamera niin se mitä näet ruudulla tallentuu myös kennoon. Jos kuva on ruudulla tarkka pitäisi sen olla tarkka myös kennolla koska näet ruudulla livenä sen mitä kennoon tallentuu elikkä katselet ruudulla koko ajan live videota.
2 MP resoluution pitäisi riittää ihan kohtuullisesti mikroskooppikuviin. Itse tallettelen laji.fihin yleensä 900*600 pixelin skooppikuvia eli 0,54 MP kuvia kun en näe tarvetta suuremmalle resoluutiolle.
Mutta mikroskooppilinssit on pääsääntöisesti suunniteltu toimimaan yhdessä okulaarin kanssa ja eri linssityypit vaativat erilaisia okulaareja. Jotkut linssityypit toimii suht hyvin ilman okulaarin tekemiä korjauksia esim kromaattisiin virheisiin, toiset taas vaativat ehdottomasti just jonkun tietynlaisen okulaarityypin korjaamaan linssin tuottamaa kuvaa. Siksi tuollainen geneerinen “okulaarikamera” voi toimia joidenkin linssien kanssa suht OK, mutta toisten linssien kanssa todella huonosti. Varmaan aika paljon tuurista kiinni miten toimii jonkun tietyn linssin kanssa. En tiedä olisiko tämä ongelmana sinun tapauksessasi.
Kannattaa vähän testailla lisää. Jos saat tietsikan ruudulla näkymään värit oikein (säätämällä kameran softalla white balance + color temperature) ja kuvan näkymään suht tarkkana tietsikan näytöllä livenä USB:n kautta niin sitten kuvan pitäisi toistua periaatteessa samanlaisena kameran kennolla.
Jos et saa kuvaa tarkaksi tietsikan näytöllä niin sitten ei taida olla paljoakaan tehtävissä.
Tämä malli joka menee sinne pystyputkeen. Ei mikään laaturatkaisu mutta menettelee ja on nopea ja helppo käyttää.
Erilaisia kameraviritelmiä skooppeihin on pilvin pimein. Mikä missäkin toimii riippuu varmaan eniten siitä minkä tyyppisiä linssejä skoopissa on. En tunne näitä mitenkään hyvin enkä osaa neuvoa just sinun skooppiisi sopivaa ratkaisua.
Käytän tuon tyyppistä okulaarikameraa (MikrOkular Full HD) itiöiden mittaamiseen, mutta jos haluan ottaa kunnon yleiskuvan siitä, mitä mikroskoopissa oikeasti näkyy, käytän puhelimen kameraa okulaarin läpi.
Suurin ongelma okulaarikamerassa on mielestäni se, että näkymä on aina ikään kuin zoomattu pieneen osaan siitä, mitä ilman kameraa näkisi. 1000-kertaisella suurennoksella tämä tarkoittaa, että näkymä on noin 57,5 x 32,5 mikrometriä. Jos haluaa mitata hieman tämän pidempiä itiöitä tai kystidejä, kameraa joutuu pyörittelemään niin, että pitkulaisen kohteen saa näkymään poikittain ruudulla. Kaikista pisimmät itiöt ja kystidit joutuu kuitenkin mittaamaan pienemmällä suurennoksella, koska mitattavat kohteet eivät mitenkään mahdu kameran näkymään, vaikka ilman kameraa niitä pystyisi näkemään kymmeniä kerralla. Useimpien sienilajien itiöt kyllä mahtuvat ongelmitta kameran näkymään, mutta jos itiöt ovat harvassa, joutuu usein ottamaan yhden kuvan per itiö, mikä on melko hidasta.
Koska käytän kameraa lähinnä mittaustarkoituksiin, kuvien esteettisyydellä ei ole niin väliä. Sen olen kuitenkin monesti huomannut, että kameran valotus toimii oudosti. Kun liitän kameran tietokoneeseen ja avaan kameran ohjelmiston, näkymä on aluksi hyvin tumma. Korjaan tämän rutiininomaisesti sillä, että otan ruksin pois Auto Exposure -kohdasta ja ruksaan sen sitten heti takaisin. Tämä jostain syystä parantaa valotusta, mutta näkymä jää silti ainakin hieman todellista tummemmaksi. Tästä ei yleensä ole ongelmaa, mutta jos mittaa esimerkiksi mustesienten tummia itiöitä, itiöiden seinä ei välttämättä erotu kuvissa kunnolla.
En tiedä, ovatko nämä ongelmat vääjäämätön osa okulaarikameran käyttöä. Jos haluaa ottaa hyviä kuvia skooppinäkymästä, okulaarikameran käyttö ainoana kamerana ei ole ainakaan minulla toiminut. Muistaakseni olen lukenut, että on olemassa jotain kuvausta helpottavia lisäosia, mutta en ole asiaan sen kummemmin perehtynyt.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
