Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Varis ilman nimeä

Vuonna 1758 julkaistu Systema Naturae on eliöiden luokittelun perusteoksia. Tuon teoksen sivulla 105 [viite 1] Linné luettelee Corvus -sukuun kuuluviksi muun muassa lajit corone ja cornix . Linnén mielestä kyseessä oli siis kaksi samaan sukuun kuuluvaa lajia.

Myöhempien aikojen taksonomit päätyivät siihen tulokseen, että lajit corone ja cornix ovat ominaisuuksiltaan niin lähellä toisiaan, että ne voidaan katsoa saman lajin Corvus corone alalajeiksi. Tällöin alalajien tieteellisiksi nimiksi tulevat Corvus corone corone (ns. nimialalaji) ja Corvus corone cornix . Näistä jälkimmäinen on Suomessa yleinen, nimirotu sen sijaan satunnaisvieras.

Kun tältä pohjalta tarkastelemme sitä, mitä suomenkielisiä nimiä Birdlife Suomi näistä varistaksoneista käyttää, tulos on sekava. Maailman lintulajien suomenkieliset nimet -luettelossa (Högmander ym. 2018) on laji Corvus corone , jonka suomenkielinen nimi on varis [viite 2].

Birdlife Suomen sivuilla Suomessa havaittujen lintulajien luettelossa [viite 3] lajien joukossa mainitaan alalaji Corvus corone cornix , jonka suomenkielinen nimi on varis .

Tiira-lintutietopalvelun taksoninimikkeiden luettelosta [viite 4] löytyvät seuraavat taksonit:

CORNIX = Corvus corone = varis = kråka
CORONEONE = Corvus corone corone = nokivaris = kråka (rasen corone)
CORNIXXCORONEONE = Corvus corone X Corvus corone corone = varis X nokivaris = kråka X kråka (rasen corone)

Birdlife Suomi käyttää siis eri yhteyksissä samaa suomenkielistä nimeä varis sekä lajista Corvus corone että sen alalajista Corvus corone cornix . Lisäksi Tiiran taksoninimike Corvus corone X Corvus corone corone on mahdoton, siinähän laji risteytyy itsensä kanssa. Ilmeisesti tämä nimen sekasikiö on epäonnistunut yritys kuvata variksen alalajien corone ja cornix risteymää.

Miten Birdlife Suomen käyttämää varislintujen nimistöä sitten pitäisi korjata, jotta se olisi biologisesti johdonmukainen? Koska nimeä varis on käytetty sekä lajista että sen alalajista, nimi on selkeintä rajata tarkoittamaan lajia Corvus corone . Alalajin Corvus corone corone suomenkielinen nimi nokivaris on yksikäsitteinen, mutta alalajille on olemassa myös ruotsinkielinen nimi svartkråka [viite 5]. Sen sijaan Suomessa yleiselle cornix -alalajille tarvitaan yksikäsitteinen suomenkielinen nimi.

Cornix -alalajin suomenkieliseksi nimeksi sopisi harmaavaris . Tätä nimeä on käytetty kirjallisuudessa cornix -alalajin nimenä jo kauan sitten. Esimerkiksi MMM Lintuharrastuskirja vuodelta 1975 esittelee variksen rotuja näin: “Edellinen, joka on kokonaan musta, pesii Länsi- ja Keski-Euroopassa, kun taas jälkimmäinen, meille tuttu harmaavaris, esiintyy pohjoisessa ja idässä”.

Näillä muutoksilla varislintujen suomenkieliset nimet saataisiin kauniisti yhteneviksi ruotsinkielisten nimien [viite 5] kanssa:

Corvus corone = varis = kråka
Corvus corone corone = nokivaris = svartkråka
Corvus corone cornix = harmaavaris = gråkråka
Corvus corone corone X cornix = nokivaris X harmaavaris = svartkråka X gråkråka

Tekstissä mainitut viitteet:

  1. v.1 - Caroli Linnaei...Systema naturae per regna tria naturae - Biodiversity Heritage Library

  2. https://www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/

  3. https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/luonnonvaraiset/

  4. Tiiran tuntemat taksonit

  5. https://dyntaxa.se/Taxon/Info/103035

Linnuissa tieteelliset nimet on perinteisesti lyhennetty 3 + 3 (tai 1 + 3) eli vaikkapa haahka, Somateria mollisima, lyhennetään kaavakkeilla Som mol taikka S mol. On kuitenkin pari lajiparia joilla tämä ei onnistunut, esim Carduelis flammea ja flavirostis ja tämmöisten osalta päätettiin lyhentää kolmen vikan kirjaimen avulla, siis Car mea ja Car ris. Samanlainen tapaus oli korppi, Corvus corax, ja varis, Corvus cornix, jotka lyhennettiin tästä syystä C rax ja C nix.

Kun sitten ajateltiin että nokivaris ja harmaavaris ovat saman lajin alalajeja, siis C corone cornix ja C corone corone, piti jotenkin saada nämä lyhenteillä erilleen. Harmaavarikselle C nix tuntui vanhastaan luontevalta ja nokivarikselle piti sitten saada joku lyhenne joka toisi ilmi myös sen että sillä ei ole lajistatusta - siitä tämä sekava nimitilanne.

Jos nimiä ei lyhennetä mitään ongelmaa ei ole, mutta kun esim kaavakkeilla oli tilat vain 1 + 3 lyhenteille ei ollut mitään selkeän loogista tapaa lyhentää nokivarista. Elikkä tuollainen historiallinen tausta tälle lyhenneongelmalle. Jotain piti keksiä nokivarikselle kun C nix oli vanhastaan käytössä meidän omalle variksellemme.

Lisää hankaluutta tähän tuli siitä että British Ortinologists’ Union Records Committeen (BOURC) päätti 2003 erottaa variksen ja nokivariksen erillisiksi lajeiksi. Suomessa näistä päättää RK joka noudatti (ja kait noudattaa edelleen) kilpailevaa taksonomiaa elikkä Suomessa ensisijaisesti seurattavaa yhteiseurooppalaisen taksonomisen komitean (AERC:n TAC) kantaa, joka ei splitannut näitä variksia. Oli kait kuitenkin epäselvää tullaanko nuo lopulta splittaamaan vaiko ei ja jotain lyhennettä piti näille kummallekin silti käyttää.

Kurkkasin miten Svenssonin Lintuopas 2009 näitä käsittelee ja siellä ovat omina lajeinaan elikkä nimistö riippuu aidosti siitä mitä taksonomiaa käytetään. 2013 tilanne oli tämä: “Corvus (corone) cornix is recognised as a distinct species by HBW, IOC, Clements/eBird, BOURC, CSNA, OSME and ABC; but not by BirdLife, H&M3, AERC TAC or OBC”.

Jos pidetään lajeina erillään on helppoa: korppi on C rax, varis on C nix ja nokivaris on C one. Jos ei splitata on tuo Cor one hieman epälooginen kun laji on corone ja mutta variksemme on sitten alalajin mukaan C nix.

Käytännössä tässä ei ole mitään harrastajille epäselvää taikka sekaannusta aiheuttavaa mutta tietysti jos nämä lyhenteet halutaan saada ohjelmallisesti speksattua niin tämä C nix/oneone on poikkeuksen poikkeus muuten selkeään 3 + 3 sääntöön.

Hei,
Tulee mieleen joitakin vasta-argumentteja.

  1. Suomessa ei ole mitään syytä yhtenäistää nimiä ruotsin- tai muunkaankielisiin käännöksiin. Jo kielten rakenne on erilainen. Laajemmin toteutettuna johtaisi melkoisiin sekaannuksiin.
  2. Corvus corone cornix on ruotsiksi kråka (BirdLifen lista)
  3. Seuraavaksi pitäisi muuttaa urpiaisen nimi, koska sen alalajilla ruskourpiainen on oma nimi. Sitten hernekerttu (himalajanhernekerttu). Lista taitaisi olla pitkä.
  4. Vakiintuneiden nimien muuttamiskynnys on erittäin korkea ja pitääkin olla.
  5. Niissä asiayhteyksissä, joissa lajin ja alalajin erolla on merkitystä, voidaan aina käyttää tieteellisiä nimiä.
  6. Jos laji joskus splitataan, BirdLife varmaan kertoo uudet lyhenteet. Suomenkielisiin nimiin se ei tuo ongelmaa. Onhan meillä esim. varpunen ja pikkuvarpunen.

Pekka

Kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että en osannut selittää ongelmaa tarpeeksi selkeästi. Tarkoitukseni oli kuvata ainoastaan varisten suomenkielisten nimien sekavuutta, ei sitä, millaisia tieteellisten nimien lyhenteitä Birdlife on määritellyt kullekin taksonille, tai sitä, ovatko harmaavaris ja nokivaris alalajeja vai lajeja.

Sarvelan vasta-argumentteihin tässä muutama kommentti:

Kohta 1. Lintujen suomenkielisiä nimiä ei ole tarpeen yhtenäistää muunkielisiin nimiin. Esimerkkini varisten ruotsinkielisistä nimistä oli vain tarkoitus osoittaa, että riikinruotsalaisissa varisten nimissä ei ole samanlaista sekavuutta kuin suomenkielisissä.

Tämä on minusta selkeä lause:

“Kråka har underarter svartkråka och gråkråka.”

Sen sijaan Birdlifen suomenkielistä nimistöä käyttäen tämä lause ei minusta kuulosta kovin selkeältä:

“Variksen alalajeja ovat nokivaris ja varis.”

Onko nokivaris siis variksen alalaji vai ei?

Kohta 2. Ruotsin kansallisen lajiluettelon mukaan Corvus corone cornix on ruotsiksi gråkråka (https://www.dyntaxa.se/Taxon/Info/205976?changeRoot=True).

Jos taksonista Corvus corone cornix käytetään nimeä kråka, silloin ruotsinkielisissä nimissä on sama sekavuus kuin suomenkielisissäkin, koska myös Corvus corone on kråka.

Kohta 3. En ymmärrä, miksi urpiaisen tai hernekertun nimi pitäisi muuttaa, jos niiden alalajeilla on yksikäsitteiset nimet. Ongelma on varisten nimissä, ei muilla lajeilla.

Kohta 5. Olettakaamme, että harmaavariksen ja nokivariksen erolla on merkitystä lintuhavaintoja kirjattaessa, ja siksi haluamme käyttää tieteellisiä nimiä. Miksi sitten Tiirassa ei voi tallentaa ja hakea havaintoja nimellä Corvus corone cornix?

Kohta 6. Varpunen ja pikkuvarpunen eivät milloinkaan ole olleet saman lajin alalajeja, joten niiden taksonomiassa ja nimistössä ei ole epäselvää.

En ole millään lailla lintujen nimitysten asiantuntija. Olen melko aktiivinen lintuharrastaja.

Laitan tähän kuitenkin kommenttina, että lintujen nimissä tapahtuu sekä kehitystä, tarkennusta että muutosta. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä Kaisa Häkkisen mainiossa kirjassa Linnun nimi. Jos kirja ei ole tuttu, niin suosittelen tutustumaan.

Mielestäni varisten suomalaisissa nimissä ei ole sekavuutta. On varis, korppi, mustavaris, nokivaris etc. Lintuharrastajille nämä ovat ihan betonista. Ovat myös kovasti vakiintuneita nimiä. On näitä hienoja vanhoja nimiä kuten metso, varis, naakka, kuukkeli, korppi, harakka, närhi. Mistähän ne kaikki oikein tulee. Ei niitä soisi hylättävän.

Sekavuutta on taksonomioissa sikäli että niitä on niin monia ja kukin sitten päättää mikä tieteellinen nimi on soveltuvin kulloinkin ja milläkin hetkellä ja missäkin alueella.

Sama tilanne on urpiaisissa, mihin Pekka Sarvela tuossa jo viittasinkin. Lajeja/alalajeja on yhdestä kuuteen riippuen keneltä kysyy. Näiden nimien osalta ollaan sitten samassa tilanteessa varisten kanssa. On vakiintunut nimi urpiainen ja sitten näitä alalajeja joilla on omia nimiään.

Kun on vakiintuneita nimiä ja taksonomisia epäselvyyksiä on perusteltua olla konservatiivinen suomalaisten nimistöjen kanssa.

Tiirassa urpiaiset menee näin:

Urpiainen on Carmea

Urpiaisen alalaji flammea = urpiainen

ja muilla alalajeilla sitten omia nimiään.

On aivan sama nimistökäytäntö kuin variksilla. Jos joku on nähnyt nokivariksen hän kertoo nähneensä nokivariksen. Jos joku kertoo nähneensä harmaavariksen tulee varmaan katsottua että okei sinulla on nimistöagenda, ei siinä mitään, ihan kiva nimi varikselle tuo harmaavaris. Kaavakkeelle silti kirjaa Cnix kun se on lyhyt ja yksikäsitteinen.

1 tykkäys

Vastausten perusteella näyttää siltä, etteivät kirjoittajat ole vieläkään ymmärtäneet TapaniL:n pointtia eli sitä, että suomenkieliset nimet ovat taksonomian kannalta loogisesti ristiriitaisia. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä nimiä Birdlife tai joku muu harrastajaporukka käyttää. (Urpiainenkin siirtyy varmaan piakkoin sukuun Acanthis, joten (meidän) 3+3-lyhennysten käyttäjien täytyy olla tarkkoina…)

Ongelma koskee variksen ohella paljon suurempiakin kokonaisuuksia. Ei ole loogisesti järkevää, että heimossa Alaudidae (“kiurut”) on laji nimeltä “kiuru”. Englantilaisetkin ovat ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja nimenneet sen uudelleen “Eurasian Skylark”. Mielestäni suomenkielisten “virallisten” nimien pitäisi kuvata oikeaa taksonomiaa, vaikka siitä riippumatta aion itsekin puhua vain “kiurusta” jms.

Samaan aiheeseen liittyen: Yksi suomenkielisten nimien ongelma on mm. se, että kiitäjiä ja kehrääjiä on sekä linnuissa että perhosissa. Koska lintujen kohdalla on hyväksytty nimi “pääskykahlaaja”, niin samaan periaatteeseen sopii myös Apodidae-heimon “pääskykiitäjä”. Tällä sopimuksella me vanhat harrastajat voisimme hyvällä omalla tunnolla lyhentää “tervapääskykiitäjän” muotoon “tervapääsky”.

Samojen suomenkielisten nimien käyttö eri eliöryhmissä on seurausta siitä, että luontoharrastus ja tutkimus on kovin lokeroitunutta ja eri ryhmien nimistöistä vastaavat henkilöt eivät ole vaivautuneet selvittämään, onko valittu nimi jo käytössä muualla. Ennen internet-aikakautta tämä oli vielä ymmärrettävää, mutta nykyään asialle täytyy löytää jokin muu tekosyy, esimerkiksi huolimattomuus tai välinpitämättömyys.

Saman nimen toistuminen yhden eliöryhmän luettelossa on joko virhe tai tietoinen valinta. Esimerkiksi Birdlifen maailman lintujen luettelossa on tietoisesti käytetty samaa suomenkielistä nimeä monille heimoille ja suvuille. Esimerkiksi nimi “sorsat” tarkoittaa sekä heimoa Anatidae että sukua Anas.

Toisaalta kansainvälinen tiedeyhteisö ei ole osoittanut sen parempaa esimerkkiä. Eläinten tieteellinen nimistö noudattaa eri nimistösaantöjä kuin kasvien ja sienten. Siksi sama tieteellinen nimi voi olla ihan laillisesti samanaikaisesti sekä jollakin eläimellä ja kasvilla tai sienellä.

Suomessa näitä tieteellisiä duplikaattinimiä on pääasiassa sukutasolla. Lintusuvuissa tällaisia kasvien kanssa yhteisiä nimiä ovat mm. Arenaria, Chloris, Linaria, Morus, Oenanthe ja Prunella.

Kommentoisin nyt tätä kuitenkin vielä. Varmaankin kommentoijat ovat ymmärtäneet, että suomenkieliset nimet ovat taksonomian kannalta loogisesti ristiriitaisia. Suomenkieliselle nimistölle voi kuitenkin asettaa muitakin tavoitteita tai kriteereitä kuin taksonominen ristiriidattomuus. On kuitenkin muistettava, että taksonominen loogisuus voidaan hyvin sisällyttää tieteellisiin nimiin, jolloin suomenkielinen (tai muu yleiskielinen) nimistö voi heijastaa myös muita tärkeitä asioita.
Tietynlainen jatkuvuus on ainakin minun mielestäni myös tärkeä tavoite. Tavoitteena tämän merkitys korostuu sellaisissa suuren yleisön erittäin hyvin tuntemissa lajeissa kuten varis. Eurasian Skylark ei ole mielestäni analoginen tapaus, koska englanninkieltä puhutaan valtakielenä kummallakin puolen Atlanttia, ja pelkän “Skylarkin” käyttäminen olisi harhaanjohtavaa. Puhuttaessa variksesta Suomessa samanlaista ongelmaa ei synny. Yleiskäsitettä “varikset” (merkityksessä suku Corvus) käytettäneen kuitenkin sen verran harvakseltaan, että selvyyden vuoksi voi sitten vaivautua sanomaan “Corvus-sukuun kuuluvat varislinnut”, jos pelkkä “varikset” tuntuu liian epämääräiseltä. Varsinkin nyt kun DNA on muokannut tieteellistä nimistöä aika paljon, on suomalaisen nimistön jatkuvuus jossain määrin itseisarvo.

Suomenkielisen nimistön muutokset ovat toki perusteltuja, jos aiempi nimi on ilmiselvästi harhaanjohtava, esimerkiksi se sisältää tuntomerkin joka ei kuulu ao. lajille kuulu. Lajiryhmissä jotka eivät ole suurelle yleisölle niin tuttuja (esimerkiksi suurin osa sienistä, Euroopan ulkopuoliset linnut) voi mielestäni perusteltuja muutoksia tehdä vapaammin. Esimerkiksi innovaatio “heinäkerttu” ->“herttu” oli oikein kiva.