Olen laatimassa maakuntaluetteloita eri hyönteislahkoille. Sitä varten teen ensin ohjelmallisesti sopivan lajiluettelon kullekin lahkolle (taxon on kyselyssä siis lahkon tunnus) , esim.
Seuraavista lajeista näyttäisi olevan havaintoja Suomesta, mutta ne eivät jostain syystä tule mukaan lajiluetteloon. Useiden kohdalla on tietokortissa maininta ‘Suomalainen taksoni: Ei’, tms.
Kiitos paljon tästä luettelosta. Sen avulla pääsee setvimäään muutamaakin mysteeriä. Kaikki luetellut kovakuoriaisilajit ovat sellasia, että ne eivät tiettävästi esiinny Suomessa. Osa nimistä on aiemmin ollut käytössä suomalaisilla lajeilla, esim. Eucnemis capucinus, jonka Jyrki Muona osoitti muutama vuosi sitten olevan lajia Eucnenis zaitzevi tai Osmoderma eremita, nykykäsityksen mukaan suomalaisen lajin nimi on Osmoderma barnabita tai Aphodius fimetarius, meikäläinen laji on Aphodius pedellus ja näitä A. fimetarius nimellä olevia on vielä paljon eri lähteistä tulleina laji.fissä. Monet lajeista ovat aika eksottisia kotimaisesta näkökulmasta, kuten Ampedus elongatulus, Ocypus olens ja Lucanus cervus. Mikäli joku on näitä ilmoittanut löytyneeksi Suomesta, havainnot saattavat perustua esim. vanhojen kokoelmayksilöiden väärinetiketöinteihin (on merkitty suomalasiksi, vaikka näytteet peräisin Keski-Euroopasta) tai muihin nimistösekaannuksiin ja väärin käytettyihin nimiin. Täytyy käydä tapaukset läpi yksitellen ja teen näistä selvityksen.
Katsoin sienistä vastaavan tilanteen. Rajasin Suomessa tehtyihin havaintoihin ja poistin jäkälät hausta. Löytyi 2368 osumaa 297 sienilajista, siis sellaisista lajeista joista löytyy suomihavaintoja ja jotka ovat taksoneita laji.fissä mutta määritelty = “Ei Suomessa”. Kun rajasin kansallisiin tieteellisiin kokoelmiin löytyi näistä vielä1882 osumaa 243 lajista.
Koitin vielä keksiä tavan jolla saisi listattua ne sienihavainnot joista ei löydy edes taksonia laji.fistä, mutta en keksinyt miten saisin nämä listattua. Onkohan tämmöinen listaus edes mahdollista? Näitä Suomesta ilmoitettuja ei-taksoneita on sienissä varmaan aika paljon kun itsellänikin on niitä ehkä jotain parikymmentä.
Tässä olisi oiva kehityskohde - joku tapa jolla tätä korjausvelkaa saisi pienemmäksi. Pitäisi varmaan olla olemassa joku taho jolle vois ilmoitella näistä ja joka ottaisi koppia jotenkin aktiivisesti. Tai sitten pitäisi kehittellä jotain yhteisöllisempää tapaa listojen ylläpitoon.
Osa sellaisia, jotka ovat muutaman henkilön tiedossa, mutta joita ei ole dokumentoitu esim. oikeana julkaisuna tai esim. Dipteralistalla. Näitä ei ole pääsääntöisesti ole otettu listalle.
Osa taksonomisia sekaannuksia (esim Xylophagus matsumurai, joka oli lajilistalla, mutta sen länsipalearktinen alalaji on nostettu lajitasolle: oikea X. matsumurai on itäpalearktinen).
Osa vanhoja sittemmin korjattuja vääriä määrityksiä, jotka ovat jääneet kummittelemaa (esim. Lasiochaeta opaca).
Osa nimettömiä lajeja (esim. Athrycia sp. A), joista on tehty linjapäätös, ettei niitä oteta Suomen listalle. Esim. tuo Athrycia sp. A on itse asiassa tietokannassa ja Suomen lajistoon merkittynä, mutta piilotettuna taksonina, eikä haku näemmä katso hidden-taksoneita.
Neuroptera lienee ok, mutta odotan harsokorennoista vähintään kuvia. Havainnot lisätty laji.fi ilmeisesti ihan lähiaikoina vaikka kerätty useampia vuosia sitten?
Orthopterat ovat kaikki importteja. Tällaiseksi katsotaan myös siivetön puistohepokatti. Lajin status saattaa kyllä muuttua tulevaisuudessa. Taksoneditorissa on kaksi vaihtoehtoa, joko suomalainen laji tai tyhjä. Jos tyhjä niin lajia ei katsota Suomen lajilistalle kuuluvaksi, vaikka siitä olisikin jokin hedelmälaatikkolähetyshavainto.
Heidin kanssa verkkosiipisistä samaa mieltä; tässä tarkemmin:
Chrysopa formosa (etelänharsokorento)
Vanhin näkyy olevan vuodelta 2013, havaitsija Karl-Erik Lundsten, ja siitä on havainnon mukaan näyte.
Myös vuodelta 2015 näyttäisi olevan Karl-Erik Lundstenilla 2 näytettä, joten häneltä kannattaa kysyä lisätietoja.
Oletan, että nämä ovat tarkistettu jonkun toimesta, mutta se kannattaa varmistaa. Mitä mahtaa tarkoittaa, että havainnot on luotu 2019, mutta ladattu joulukuussa 2022? Viittaako luonti luonnokseen ja lataus julkisena havaintona tallentamiseen?
Coniopteryx esbenpeterseni (vahakorentolaji)
Tässä näkyy vuoden 2017 havainto olevan kuvien kera; määrittäjänä Kanervon Jussi & Rinteen Veikko ja varmistajana Teemu Rinne, joten tässä ei liene epäselvää.
Chrysopa walkeri (harjuharsokorento)
Ainoa on Karl-Erik Lundstenin havainto jostakin pyydyksestä vuodelta 2017, jossa ei juuri ole tarkempia tietoja, eikä merkintää näytteestä. Mutta on siis sekä Laji.fissä (luotu 2019, ladattu joulukuussa 2022) että tullut LajiGIS:in kautta (tallennettu joulukuussa 2022). Häneen siis tämänkin osalta yhteys.
Lajitietokeskus on ytimeltään portaali, palvelu, joka kokoaa yhteen monessa eri lähteessä olevia tietoja. Osa näistä lähteistä ovat Lajitietokeskuksen omia (esim. Vihko), osa muiden (esim. LajiGIS).
Jos oikein muistan:
luotu = ‘Digitaalisen tiedon syntyaika’. Se aika, jolloin tieto on lisätty alkuperäiseen lähteeseen (tai aika, jolloin se on ensimmäisen kerran kirjattu Lajitietokeskukseen).
ladattu = hetki, jolloin lähdejärjestelmän tieto (esim. LajiGIS löytötieto) ja Lajitietokeskuksen tieto on viimeksi synkronisoitu. Monessa tapauksessa lähdejärjestelmä pitää kirjaa muutoksistaan ja tiedottaa lajitietokeskukselle vain muutoksista. Tämä on joskus viimeisen muutoksen aika, mutta välillä tietoja synkronisoidaan, vaikka ne eivät olisi muuttuneet, joten aika voi olla paljon uudempi kuin viimeisin oikea muutos.
Taksoneditorin vaihtoehtoja on käytetty vaihtelevasti eri eliöryhmissä. Esim yleinen sitrushedelmätuholainen appelsiinikärpänen on
Esiintyminen Suomessa: Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi: Ei vakiintunut, Ihmisen tuoma (importti)
ja se löytyy siis suomalaisten lajien luettelosta. Dipterajoukossa ei (vielä) ymmärtääkseni ole lajeja, jotka olisivat meillä importteja, mutta esiintyisivät vakituisesti lähialueilla, jolloin tämä olisi enemmän harhaanjohtavaa.
Laji.fi havaintojen haun tietovarastossa on neljä eri aikaleimaa
Milloin tällä tunnisteella ensimmäisen kerran tuotu tiedot Laji.fi:iin (eka kerta kun ko tietolähteestä on ko havainto(erä) siiretty Lajitietokeskukseen
Milloin viimeksi havainto(erä) on (uudelleen)prosessoitu Lajitietokeskuksessa
Tietueen luontipvm – Jos tämä kirjataan alkuperäiseen tietoläheteeseen. Mm. Vihkoon kirjataan
Tietueen muokkauspvm - Jos tämä kirjataan alkuperäiseen tietolähteeseen, Mm. Vihkoon kirjataan
Laji.fi havaintoikkuna näyttää päivät 3, 4 mikäli ne ovat saatavilla alkuperäisestä tietolähteestä ja/tai myös jaetaan Lajitietokeskukseen
Havaintoselausikkuna näyttää myös päivän 2, mutta tarkoituksenomaisempaa olisi että se näyttäisi päivän 1. – muutamme tämän kun “kohta” otamme havaintoselausikkunan uudistamisen työn alle
Miten tällä hetkellä harrastajien näytteitä uusista lajeista käsitellään? Ei niitä varmaan ihan mielettömästi tule ja merkittävyyden vuoksi jonkinlainen korvamerkintä (postittaessa) noihin voisi olla paikallaan, etteivät hautaudu muiden näytteiden sekaan määräämättömäksi ajaksi ja mahdollisesti aikanaan kiinnostuvan tutkijan tavoittamattomiin.
Havaintoon voisi liittää jonkinlaisen arkistointitunnuksen (millä postitetaan ja arkistoidaan), mitä kautta löytyisi tarvittaessa…
Uusia noin yksittäisiä hyönteisnäytteitä tulee sen verran rajallinen määrä postissa yms. ettei hukkumisvaaraa siinä välissä juuri ole, ainakin jos näytteessä on keruutiedot & lajinimi mukana (kuten aina pitäisi olla).
Isompi ongelma on se, että arvoyksilöitä tulee osana isoja, kymmenien tuhansien näytteiden lahjoituksia. Monesti joukossa on paljon huonoilla tiedoilla olevia näytteitä… ilman lajinimilappua, etiketti vain yksilöjonon ensimmäisessä yksilössä ja rivit sekaisin, ja seassa voi kuitenkin olla hyvinkin jänniä yksilöitä, joiden perusteella on julkaistu tiedonantoja yms. Vuosi 2022 oli täällä Luomuksella melkoinen, “kertymää” eli lähinnä lahjoituksia kannettiin taloon arviolta 200.000 yksilöä, pääosa muutamassa isossa lahjoituksessa. Viimeisimmässä oli 8 isoa hyönteiskaappia ja toistasataa erillistä laatikkoa.
Käytännössä kasaa perkaamaan on käytettävissä noin kaksi ihmistä. Ei, emme ole ehtineet käydä kaikkea tarkasti läpi samantien Onneksi kaikki vuodet eivät ole ihan näin tuottoisia, välillä ehditään painaa kasan pintaa alaspäin.
Miten on lajiparin Mycetoporus erichsonanus ja M. piceolus laita? Useissa lähteissä ne on asetettu synonyymeiksi, mutta laji.fi-luettelossa ne ovat eri lajeja.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.