Tieto lajin esiintymisestä Suomessa puuttuu

Olen laatimassa maakuntaluetteloita eri hyönteislahkoille. Sitä varten teen ensin ohjelmallisesti sopivan lajiluettelon kullekin lahkolle (taxon on kyselyssä siis lahkon tunnus) , esim.

    request
    .get('https://api.laji.fi/v0/taxa/' + taxon + '/species' )
    .query({  selectedFields: 'id,scientificName,scientificNameAuthorship', 
              onlyFinnish: true,
              sortOrder: 'taxonomic',
              pageSize: pageSize,
              access_token: accessToken })

Seuraavista lajeista näyttäisi olevan havaintoja Suomesta, mutta ne eivät jostain syystä tule mukaan lajiluetteloon. Useiden kohdalla on tietokortissa maininta ‘Suomalainen taksoni: Ei’, tms.

Kyse on näistä lajeista:

Coleoptera

Brachygluta haematica 
Atomaria analis 
Aphodius fimetarius 
Hylastes ater 
Helochares lividus 
Malthodes maurus 
Altica brevicollis 
Pyrochroa serraticornis 
Cardiophorus vestigialis 
Euconnus pragensis 
Hylastes plumbeus 
Aleochara verna 
Ceratapion carduorum 
Orchestes pilosus 
Cryptocephalus sericeus 
Acrotrichis henrici 
Mycetoporus nigricollis 
Osmoderma eremita 
Psylliodes isatidis 
Anthrenus fuscus 
Atheta kerstensi 
Hypomedon debilicornis 
Lucanus cervus 
Magdalis flavicornis 
Meligethes persicus 
Zeugophora scutellaris 
Agonum duftschmidi 
Ampedus elongatulus 
Anastrangalia dubia 
Anthonomus rufus 
Batrisodes adnexus 
Bembidion argenteolum 
Bledius kutsae 
Ceutorhynchus napi 
Chrysobothris affinis 
Chrysolina americana 
Clytra laeviuscula 
Compsapoderus erythropterus 
Cynaeus depressus 
Elaphrus angusticollis 
Elater ferrugineus 
Eucnemis capucinus 
Gabrius subnigritulus 
Hydnobius punctatus 
Longitarsus absynthii 
Ocypus olens 
Oedemera flavipes 
Philonthus intermedius 
Phyllotreta cruciferae 
Placusa pumilio 
Plateumaris consimilis 
Ptinus bicinctus 
Rhinusa linariae 
Ropalodontus perforatus 
Stenostola ferrea 
Stenus picipes 
Strophosoma faber 

Diptera

Cheilosia sp. A 
Procladius choreus 
Procladius crassinervis 
Tachina sp. aff. magnicornis 
Exechia repanda 
Coenosia comita 
Melanagromyza dettmeri 
Pegomya laticornis 
Lasiosina danielssoni 
Exorista sp. A 
Mycetophila vittipes 
Volucella zonaria 
Megaselia discreta 
Delia quadripila 
Heterotanytarsus cinereipennis 
Orthocladius lamellatus 
Alliopsis freyi 
Brevicornu radiatum 
Haematopota subcylindrica 
Megaselia luteipes 
Pegomya nigrisquama 
Thricops furcatus 
Dasineura pyri 
Forcipomyia nigrans 
Hydrellia concolor 
Leucopis puncticornis 
Liriomyza phryne 
Mycetophila gratiosa 
Mycetophila hyrcania 
Mycetophila sigillata 
Phytoliriomyza variegata 
Platypeza melanostola 
Scatopsciara dentifera 
Acerocnema macrocera 
Boletina birulai 
Camptomyia maxima 
Chrysotus sp. A 
Coenosia attenuata 
Delia penicillosa 
Gymnosoma rotundatum 
Heteromeringia nigrimana 
Liriomyza aculeolata 
Liriomyza centaureae 
Medetera veles 
Melanagromyza eupatorii 
Orbellia myiopiformis 
Palpomyia puberula 
Phytomyza melana 
Rhamphomyia trigemina 
Sarcophila latifrons 
Trichonta palustris 
Acanthiophilus helianthi 
Agromyza rondensis 
Apiloscatopse subgracilis 
Athrycia sp. A 
Camptomyia piceae 
Chironomus alpestris 
Contarinia nasturtii 
Dasineura daphnes 
Dasineura tortilis 
Delia angustiventris 
Drepanocercus spinistylus 
Fannia lineata 
Gaurax fuscinervis 
Gymnoclasiopa aurifacies 
Gymnoclasiopa plumosa 
Hapleginella laevicollis 
Hilara scrobiculata 
Hydrellia flavicornis 
Idiocera pallens 
Lasiochaeta opaca 
Liriomyza pisivora 
Mycetophila v-nigrum 
Nanna katmaiensis 
Neolimnophila alaskana 
Pegoplata debilis 
Pherbellia dorsata 
Phytomyza angelicivora 
Phytomyza griffithsi 
Phytomyza leucanthemi 
Procladius sagittalis 
Pseudolycoriella hartmanni 
Pseudoperichaeta palesoidea 
Psilopa stackelbergi 
Rhamphomyia transversipyga 
Spilogona norvegica 
Spilogona obscuripennis 
Stegomyia albopicta 
Syntormon denticulatus 
Xylophagus matsumurai 

Hemiptera (vieraslajeja)

Halyomorpha halys 
Pseudococcus longispinus 
Aspidiotus nerii 
Nezara viridula 
Chaetosiphon fragaefolii 

Hymenoptera

Tenthredo craccae 
Tenthredo astragali 
Vespa velutina 
Isocybus ?ocellaris 
Lasioglossum aeratum 
Aphanogmus compressus 
Aphanogmus sagena 
Chrysis insperata 
Epirhyssa alternata 
Polistes dominula 

Lepidoptera

Phyllonorycter spinicolellus 
Caloptilia azaleella 
Cacoecimorpha pronubana 
Chamaesphecia aerifrons 
Clepsis peritana 
Grapholita molesta 
Lampides boeticus 
Lobesia littoralis 
Oinophila v-flava 
Thaumatotibia leucotreta 
Tuta absoluta 

Neuroptera

Chrysopa formosa 
Coniopteryx esbenpeterseni 
Chrysopa walkeri 

Orthoptera

Anacridium aegyptium 
Leptophyes punctatissima 
Anacridium melanorhodon 
Meconema thalassinum 
Metrioptera bicolor 
Schistocerca gregaria 

Ainakin joidenkin lajien kohdalla on siis kyse puuttuvasta esiintymistiedosta.

1 Like

ping @Jaakko_Mattila

Kiitos paljon tästä luettelosta. Sen avulla pääsee setvimäään muutamaakin mysteeriä. Kaikki luetellut kovakuoriaisilajit ovat sellasia, että ne eivät tiettävästi esiinny Suomessa. Osa nimistä on aiemmin ollut käytössä suomalaisilla lajeilla, esim. Eucnemis capucinus, jonka Jyrki Muona osoitti muutama vuosi sitten olevan lajia Eucnenis zaitzevi tai Osmoderma eremita, nykykäsityksen mukaan suomalaisen lajin nimi on Osmoderma barnabita tai Aphodius fimetarius, meikäläinen laji on Aphodius pedellus ja näitä A. fimetarius nimellä olevia on vielä paljon eri lähteistä tulleina laji.fissä. Monet lajeista ovat aika eksottisia kotimaisesta näkökulmasta, kuten Ampedus elongatulus, Ocypus olens ja Lucanus cervus. Mikäli joku on näitä ilmoittanut löytyneeksi Suomesta, havainnot saattavat perustua esim. vanhojen kokoelmayksilöiden väärinetiketöinteihin (on merkitty suomalasiksi, vaikka näytteet peräisin Keski-Euroopasta) tai muihin nimistösekaannuksiin ja väärin käytettyihin nimiin. Täytyy käydä tapaukset läpi yksitellen ja teen näistä selvityksen.

1 Like

Katsoin sienistä vastaavan tilanteen. Rajasin Suomessa tehtyihin havaintoihin ja poistin jäkälät hausta. Löytyi 2368 osumaa 297 sienilajista, siis sellaisista lajeista joista löytyy suomihavaintoja ja jotka ovat taksoneita laji.fissä mutta määritelty = “Ei Suomessa”. Kun rajasin kansallisiin tieteellisiin kokoelmiin löytyi näistä vielä1882 osumaa 243 lajista.

Koitin vielä keksiä tavan jolla saisi listattua ne sienihavainnot joista ei löydy edes taksonia laji.fistä, mutta en keksinyt miten saisin nämä listattua. Onkohan tämmöinen listaus edes mahdollista? Näitä Suomesta ilmoitettuja ei-taksoneita on sienissä varmaan aika paljon kun itsellänikin on niitä ehkä jotain parikymmentä.

Tässä olisi oiva kehityskohde - joku tapa jolla tätä korjausvelkaa saisi pienemmäksi. Pitäisi varmaan olla olemassa joku taho jolle vois ilmoitella näistä ja joka ottaisi koppia jotenkin aktiivisesti. Tai sitten pitäisi kehittellä jotain yhteisöllisempää tapaa listojen ylläpitoon.

Sekalainen joukko.

Osa on aidosti unohtuneita.

Osa sellaisia, jotka ovat muutaman henkilön tiedossa, mutta joita ei ole dokumentoitu esim. oikeana julkaisuna tai esim. Dipteralistalla. Näitä ei ole pääsääntöisesti ole otettu listalle.

Osa taksonomisia sekaannuksia (esim Xylophagus matsumurai, joka oli lajilistalla, mutta sen länsipalearktinen alalaji on nostettu lajitasolle: oikea X. matsumurai on itäpalearktinen).

Osa vanhoja sittemmin korjattuja vääriä määrityksiä, jotka ovat jääneet kummittelemaa (esim. Lasiochaeta opaca).

Osa nimettömiä lajeja (esim. Athrycia sp. A), joista on tehty linjapäätös, ettei niitä oteta Suomen listalle. Esim. tuo Athrycia sp. A on itse asiassa tietokannassa ja Suomen lajistoon merkittynä, mutta piilotettuna taksonina, eikä haku näemmä katso hidden-taksoneita.

T: Jere

Neuroptera lienee ok, mutta odotan harsokorennoista vähintään kuvia. Havainnot lisätty laji.fi ilmeisesti ihan lähiaikoina vaikka kerätty useampia vuosia sitten?

Orthopterat ovat kaikki importteja. Tällaiseksi katsotaan myös siivetön puistohepokatti. Lajin status saattaa kyllä muuttua tulevaisuudessa. Taksoneditorissa on kaksi vaihtoehtoa, joko suomalainen laji tai tyhjä. Jos tyhjä niin lajia ei katsota Suomen lajilistalle kuuluvaksi, vaikka siitä olisikin jokin hedelmälaatikkolähetyshavainto.

Heidin kanssa verkkosiipisistä samaa mieltä; tässä tarkemmin:

Chrysopa formosa (etelänharsokorento)

  • Vanhin näkyy olevan vuodelta 2013, havaitsija Karl-Erik Lundsten, ja siitä on havainnon mukaan näyte.
  • Myös vuodelta 2015 näyttäisi olevan Karl-Erik Lundstenilla 2 näytettä, joten häneltä kannattaa kysyä lisätietoja.
  • Oletan, että nämä ovat tarkistettu jonkun toimesta, mutta se kannattaa varmistaa. Mitä mahtaa tarkoittaa, että havainnot on luotu 2019, mutta ladattu joulukuussa 2022? Viittaako luonti luonnokseen ja lataus julkisena havaintona tallentamiseen?

Coniopteryx esbenpeterseni (vahakorentolaji)

  • Tässä näkyy vuoden 2017 havainto olevan kuvien kera; määrittäjänä Kanervon Jussi & Rinteen Veikko ja varmistajana Teemu Rinne, joten tässä ei liene epäselvää.

Chrysopa walkeri (harjuharsokorento)

  • Ainoa on Karl-Erik Lundstenin havainto jostakin pyydyksestä vuodelta 2017, jossa ei juuri ole tarkempia tietoja, eikä merkintää näytteestä. Mutta on siis sekä Laji.fissä (luotu 2019, ladattu joulukuussa 2022) että tullut LajiGIS:in kautta (tallennettu joulukuussa 2022). Häneen siis tämänkin osalta yhteys.

Joo, häneen otettu jo yhteyttä ja pyydetty kuvia ja näytteitä.

1 Like

Neuropterat lisätty Suomen lajlistalle.

Moi.

Lajitietokeskus on ytimeltään portaali, palvelu, joka kokoaa yhteen monessa eri lähteessä olevia tietoja. Osa näistä lähteistä ovat Lajitietokeskuksen omia (esim. Vihko), osa muiden (esim. LajiGIS).

Jos oikein muistan:

luotu = ‘Digitaalisen tiedon syntyaika’. Se aika, jolloin tieto on lisätty alkuperäiseen lähteeseen (tai aika, jolloin se on ensimmäisen kerran kirjattu Lajitietokeskukseen).

ladattu = hetki, jolloin lähdejärjestelmän tieto (esim. LajiGIS löytötieto) ja Lajitietokeskuksen tieto on viimeksi synkronisoitu. Monessa tapauksessa lähdejärjestelmä pitää kirjaa muutoksistaan ja tiedottaa lajitietokeskukselle vain muutoksista. Tämä on joskus viimeisen muutoksen aika, mutta välillä tietoja synkronisoidaan, vaikka ne eivät olisi muuttuneet, joten aika voi olla paljon uudempi kuin viimeisin oikea muutos.

1 Like

Taksoneditorin vaihtoehtoja on käytetty vaihtelevasti eri eliöryhmissä. Esim yleinen sitrushedelmätuholainen appelsiinikärpänen on
Esiintyminen Suomessa: Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi: Ei vakiintunut, Ihmisen tuoma (importti)

ja se löytyy siis suomalaisten lajien luettelosta. Dipterajoukossa ei (vielä) ymmärtääkseni ole lajeja, jotka olisivat meillä importteja, mutta esiintyisivät vakituisesti lähialueilla, jolloin tämä olisi enemmän harhaanjohtavaa.

Laji.fi havaintojen haun tietovarastossa on neljä eri aikaleimaa

  1. Milloin tällä tunnisteella ensimmäisen kerran tuotu tiedot Laji.fi:iin (eka kerta kun ko tietolähteestä on ko havainto(erä) siiretty Lajitietokeskukseen
  2. Milloin viimeksi havainto(erä) on (uudelleen)prosessoitu Lajitietokeskuksessa
  3. Tietueen luontipvm – Jos tämä kirjataan alkuperäiseen tietoläheteeseen. Mm. Vihkoon kirjataan
  4. Tietueen muokkauspvm - Jos tämä kirjataan alkuperäiseen tietolähteeseen, Mm. Vihkoon kirjataan

Laji.fi havaintoikkuna näyttää päivät 3, 4 mikäli ne ovat saatavilla alkuperäisestä tietolähteestä ja/tai myös jaetaan Lajitietokeskukseen
Havaintoselausikkuna näyttää myös päivän 2, mutta tarkoituksenomaisempaa olisi että se näyttäisi päivän 1. – muutamme tämän kun “kohta” otamme havaintoselausikkunan uudistamisen työn alle

Esko / Lajitietokeskus

1 Like

Miten tällä hetkellä harrastajien näytteitä uusista lajeista käsitellään? Ei niitä varmaan ihan mielettömästi tule ja merkittävyyden vuoksi jonkinlainen korvamerkintä (postittaessa) noihin voisi olla paikallaan, etteivät hautaudu muiden näytteiden sekaan määräämättömäksi ajaksi ja mahdollisesti aikanaan kiinnostuvan tutkijan tavoittamattomiin.

Havaintoon voisi liittää jonkinlaisen arkistointitunnuksen (millä postitetaan ja arkistoidaan), mitä kautta löytyisi tarvittaessa… :thinking:

1 Like

Uusia noin yksittäisiä hyönteisnäytteitä tulee sen verran rajallinen määrä postissa yms. ettei hukkumisvaaraa siinä välissä juuri ole, ainakin jos näytteessä on keruutiedot & lajinimi mukana (kuten aina pitäisi olla).

Isompi ongelma on se, että arvoyksilöitä tulee osana isoja, kymmenien tuhansien näytteiden lahjoituksia. Monesti joukossa on paljon huonoilla tiedoilla olevia näytteitä… ilman lajinimilappua, etiketti vain yksilöjonon ensimmäisessä yksilössä ja rivit sekaisin, ja seassa voi kuitenkin olla hyvinkin jänniä yksilöitä, joiden perusteella on julkaistu tiedonantoja yms. Vuosi 2022 oli täällä Luomuksella melkoinen, “kertymää” eli lähinnä lahjoituksia kannettiin taloon arviolta 200.000 yksilöä, pääosa muutamassa isossa lahjoituksessa. Viimeisimmässä oli 8 isoa hyönteiskaappia ja toistasataa erillistä laatikkoa.

Käytännössä kasaa perkaamaan on käytettävissä noin kaksi ihmistä. Ei, emme ole ehtineet käydä kaikkea tarkasti läpi samantien :smiley: Onneksi kaikki vuodet eivät ole ihan näin tuottoisia, välillä ehditään painaa kasan pintaa alaspäin.

3 Likes

Miten on lajiparin Mycetoporus erichsonanus ja M. piceolus laita? Useissa lähteissä ne on asetettu synonyymeiksi, mutta laji.fi-luettelossa ne ovat eri lajeja.