Ametistihapero?

Tällaisia haperoita oli noussut viikonloppuna tuoreeseen, melko ravinteikkaan oloiseen kuusimetsään; muutamia useaan kohtaan soistuneen uran lähettyvillä.

Kaikkien värimaailma oli melko tumma – violettia, viininpunaista, ruskehtavaa. Maku ja haju heikkoja. Jalan tyveltä pitäisi kai tällä ja esim. jodi- ja orvonhaperolla saada jodin aromia, mutta oma nenä ei ole ihan parhaasta päästä ja tällaisia en aina erota. Esim. aiemmin kesällä löytämästäni oletetusta orvonhaperosta en kanssa saanut mitään irti.

Vaihtoehtoina ametistihaperolle on mielessäni nuo edellämainitut jodi- ja orvonhapero.

Jodihapero on männyn juurisieni ja tyypillisesti kai kasvaa karummilla, mäntyvaltaisilla paikoilla. Tämä paikka oli selkeästi kuusivaltainen, mutta seassa oli kyllä vähän mäntyä ja koivuakin.

Itiöitä mittasin kahdeksan ja mitoiksi tuli 7.9 - 8.9 × 6.7 - 7.3 µm. Haperoiden itiöiden tulkinnasta kun ei paljoa ole kokemusta niin ei mitään painavaa pysty sanoa, mutta fiiliksenä on että kuviointi olisi jodihaperolla harjanteisempaa ja orvonhaperolla erillisnystyisempää.

En kuitenkaan loppujen lopuksi ole lainkaan varma määrityksestä – muut mielipiteet ovat tervetulleita.

Haperotuntemukseni on kovin ruosteinen mutta tuo kelpaisi minulle amethystinaksi.

Oletko stackannyt kuvat vai miten saat sekä pinta että ulkoreunat tarkoiksi samssa kuvassa?

1 tykkäys

Kiitoksia mielipiteestä.

Ja juu, tuo on kolmen kuvan stacki. Otin kuvat etälaukaisulla ettei kamera liikkuisi ja sitten ilmaisella CombineZP-ohjelmalla stackasin (oon käyttänyt soft stack -vaihtoehtoa). Sitten GIMP:llä lisäsin kontrastia ja valoisuutta käyrästä ja vähän terävöitin.

Kokeilin joskus jotain stacking-ohjelmaa mutten ollut tyytäinen. Olen ajatellut ostaa mikä se olikaan viidelläkympillä mutten ole vielä saanut aikaiseksi. Täytyy ensin kokeilla tuota.

Tällä on ollut vaihtelevaa menestystä. Välillä tulee sellainen rosoinen kuva ja välillä onnistuu yllättävän hyvin. Picolay on kanssa ilmainen ja monipuolisempi, mutta sitä on vähemmän tullut käytettyä.