Tällaisia löytyi muutama kappaletta mäntykalliolta. Vieressä oli männyn lisäksi pari nuorta kuusta. Lähellä oli melko suuri rykelmä harmaavalmuskaa ja kohtuullisempi ryhmä partavalmuskaa ja männynleppärouskua. Kaikki nuo ovat käsittääkseni kalkinsuosijoita ja mietinkin, että mahtaako maaperässä olla jotain emäksisyyttä tms.
Maku oli heti kirpeä ja pintakelmu nylkeytyi puoliväliin. Haju oli heikosti raikas/hedelmäinen. Aika läheltä löysin vähän isomman haperon jota oletin saman lajin edustajaksi. Siinä oli selkeä omanlaisensa haju, kuusihaperon kohdalla mainittu karviaishillo voisi sopia, vaikka sellaista en koskaan muista nuuhkineeni.
Käsittääkseni kuusihapero viihtyy rehevissä kuusikoissa ja on närehaperoon verraten tummempi ja paikan suhteen vaativampi. Jompi kumpi noista lajeista tämä kuitenkin mielestäni on.
Minusta tuo ei ole kuusihapero. Olen löytänyt sitä pari kertaa vanhojen kalkkilkouhosten viereltä rehevästä lehtomaisesta kuusikosta ja kohtuu märiltä paikoilta taikka niiden reunoilta. Ovat olleet kovasti tummia, miltei mustanpunaisia ja jalka on ollut myös kokonaan tumman punainen ja sienen punaisuudesta on puuttunut kaikki heleys. Heltat on myös olleet täysin puhtaan taikka kirkkaan valkoiset vanhoillakin yksilöillä. Närehaperoa en tunne.
Haluaisin laittaa tähän vertailukuvan mutta en tiedä onko se foorumin etiketin mukaista.
Närehaperoa ei vielä kai ole tieteelle kuvattu, mutta käsittääkseni se on kuin heleämmän sävyinen kuusihapero jota löytää karummilta paikoilta. Kuusihaperoa en ole tietääkseni koskaan nähnyt.
Pippuri- ja kyynelhapero ovat jossain määrin samankaltaisia kuin tämä, mutta ne voi mielestäni sulkea pois (mm. helttojen kiinnittyminen ja sävy).
Kaunis ja demonstratiivinen kuva taksonista, jota olemme tottuneet kutsumaan närehaperoksi. Kaikki mainitsemasi tuntomerkit täsmäävät ja sienetkin näyttävät piakkoin kuvattavan lajin standardikeskiarvolta. Kuusihapero olisi kontrastisempi eli vaaleahelttaisempi sekä usein tummempilakkinen. Sen jalka on tavallisesti vähän tasapaksumpi ja sinertävämpi. Nämä lajit kasvavat usein samoilla kalkituilla, metsitetyillä pelloilla, sitä yleisempinä mitä enemmän on kalkkia ja tiheämpi istutus. Kuusihapero on kuitenkin kasvualustansa suhteen selvästi krantumpi.
Laitetaan tähän ketjuun nyt vertailun vuoksi tällainen kuva, tältä päivältä (10.10). Selvästi kirpeä maku, tuoksu heikosti hedelmäinen, ihan varmaa karviaishilloa en erottanut. Kasvupaikka pienialainen vanha kuusilehto kosteikon lähellä Espoon Kolkekannaksella. Kuusi- vai närehapero? Huom. kaikki esiintymän sienet eivät olleet yhtä vaalealakkisia kuin tuo ryhmän irroittamaton itiöemä. Esim. tuo pieni vasemmanpuoleinen oli selvästi tummemmanpunainen.
Itse ajattelin tähän kuusihaperoa, mutta miten on?
No minäkin laitan sitten vertailukuvan. Viime sunnuntailta Helsingin Porvarinlahdella kalkkimaalla kuusten alla rantarydön reunalla eli multavaa maata kosteikon reunalla.
“R. fennoscandica”, närehapero, on kyllä yleensä selvästi vaaleampi, eri sävyinen (sinipunertavampi) kuin kuvan sienesi (varsinkin lakista) ja lakin mallikin keskimääräisesti kapeampi ja nopeammin laakeneva. Russula badia nuorena on kuvan sienen näköinen ja se kasvaa tyypillisesti tähän aikaan myös. Ja on männyn juurisieni ainakin. Eli vaihtoehtoja on lisää.
Pippurihaperoita olen kyllä löytänyt aiemmin samalta alueelta, mutta ne olivat selkeästi isompia ja tukevampia. Myös maku oli polttavampi ja hedelmäinen haju puuttui. Heltatkin olivat ehkä kellertävämpiä.
Kävin tänään uudestaan paikalla ja otin sateessa uuden kuvan. Suurin lakki oli nyt 5.5 cm leveä. Haju oli taas heikosti hedelmäinen, mutta oltuaan rasiassa pari-kolme tuntia sieltä tuli selkeästi esiin se karviaishillo tms.
Itiöt ovat tällä selkeästi erillisnystyisiä, en lainkaan verkkokuviota erottanut. Pintakelmun kystideissä en havainnut väliseiniä.
Tämän uuden kuvan sienet näyttävätkin jo erilaisilta, kuin ensimmäisessä kuvassa (tummia itiöemiä ja laakeankuperalakkisia). Tässä ovat tasalaakeita ja vaaleahelttaisia, eikä enää nuoria. Hajusta sen verran, että useat haperot tuoksuvat minun nenääni vahvahvasti hedelmäiseltä ja nk. karviasmarjahillomaiselta. Hyvä kun skooppasit, verkkokuvioisia eivät tosiaan ole.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
