Kävin katsomassa josko pähkinämaljakkaat ovat jo nousseet - eivät olleet. Lähistöllä oli kuitenkin useita aika tuoreita haavan maapuita, olisko viime syksynä kaatuneita kun en muista niitä viime käynneiltä. Tutkailin sitten niitä. Haavan maapuut ovat usein antoisia, varsinkin keväällä kun ei oikein meinaa löytyä mitään, kannattaa tutkia kaikki vastaantulevat haavan maapuut. Nytkin löytyi useita ylivuotisia limasieniä ja yhdessä oksassa oli kaunis kasvusto kittikääpää.
Avasin pikkusen yhden maapuun kuorta ja siellä alla oli kaikenlaista. Kaarnan pinnalla oli myös tämmöistä kaunista “hyytelösientä” pitkin maapuuta pursuamassa kaarnan raoista. En yleensä halua avata kaarnaa, siellä kun on paljon hyönteisiä talvehtimassa, mutta pikkusen voi kurkata jos ei riko mitään.
En nyt keksi tälle parempaakaan nimeä kuin Ditangium cerasi.
Kaarnan alla oli kämmenen kokoinen laikku jotain parvisilmän oloista mutta näillä olikin selvät perät
On olemassa perällinen “Merismodes” jolla on monia nimiä kuten Henningsomyces stipitata, Merismodes stipitatus ja M. anomalus var. stipitata. Mitä lie sitten oikealta nimeltä onkaan niin en ole ennen nähnyt tämmöisiä pitkäjalkaisia parvisilmiä. Lähtevät sekvensseihin, ehkä sitten jotain selviää,
Kaarnan alla oli myös sinne joutuneita kuusen neulasia ja niillä kasvoi ihan pikkuruisia sieniä
Eipä ollut aiempaa kokemusta näistä mutta laji on Ombrophila juniperinella.
Mainitaan nyt vielä hieno kotkansiipilehto jossa ylivuotisilla varsilla oli hyvin runsaana hyvin pieniä “cypheloideja” karvamaljakkaita, laji on Urceolella crispula
1 tykkäys
Meillä samoja keloja näköjään. Löysin eilen isolta kuorettomalta pajulta pitkäjalkaista parvisilmää, minkä en tajunnut olevan sitä ennen kuin kotona katsoin näytettä skoopissa ja ihmettelin, että nämä karvat ovat ihan kuin parvisilmillä. Itiötkin sitten aika nätisti M. anomala -kokoa. No kun kaatoi vettä näytteen päälle ja odotti avautumista, oli päivänselvää makroskooppisestikin että Merismodes kyseessä.
Havaintoon kirjoitin näin: “En tiennyt, että M. anomalus voi olla jalallinen. FTE: “A stemmed form of M. anomalus is also known as M. stipitatus. - voisi ehkä pistää sekvensoitavaksi.” (JX.2428216#45). Great minds jne…
Scholar-googlailin joku viikko näistä papruja, kun mietin että mitenköhän anomalan ja fasciculatan status erillisinä lajeina, mutta aika pinnallisesti on tuota sukua koluttu niissä artikkeleissa, missä on sekvenssejä mukana.
Nämä kaksi lienevät kattavimmat ja ehkä ainoatkin viime vuosilta:
-
Silva-Filho ym. 2023, Eoscyphella luciurceolata gen. and sp. nov. (Agaricomycetes) Shed Light on Cyphellopsidaceae with a New Lineage of Bioluminescent Fungi, https://doi.org/10.3390/jof9101004
-
Yang ym. 2025, Multigene phylogeny of seven wood-inhabiting fungal orders in Basidiomycota, and proposal of a new genus and thirteen new species, https://doi.org/10.5943/mycosphere/16/1/4
Ja noista punaisista (“D. cerasi”) mietin, että ekassa kuvassa näyttävät hytynupikoilta, joskin vähän hassun muotoisilta.
Kummatkin lähtevät sekvensoitaviksi, sitten varmaan selviää jotain. Tuo punainen ei kyllä mielestäni ole hytynupikoita mutta tämäkin selvinnee aikanaan. Kasvutapa oli kovasti erilainen kun pursusi kaarnan raoista monen metrin matkalla pitkin haavan kylkeä. Merismodejen kanssa täytyy varmaan vaan kerätä näytteitä ja katsoa miten ne niputtuvat. Parilla kympillä saa jo hyvän setin sekvensoitua. Kuvaamattomia lajejahan voi olla montakin. .
Mulla oli nyt tuo M. “stipitatus” ja lisäksi yksi M. fasciculata sekvenssissä. Oman stipitatukseni itiöt muistuttavat anomalaa ja fasciculatan tyypillistä fasciculataa.
Lykkäsin julkisia sekvenssejä puuhun. Voisi tulkita, että anomala-porukka ja fasciculata-porukka muodostavat suurin piirtein erilliset nippunsa ja lisäksi on kiinalaisten kuvaama M. yunnanensis.
Oma stipitatukseni menee lähelle muita eurooppalaisia anomala-sekvenssejä muttei täysin samalle oksalle. Emäseroja esim. tuohon Læssøen keräykseen on 6-7.
“M. fasciculata” on paljon sekalaisempi. Kaliforniasta kerätyt CA01-näytteet menevät omaan nippuunsa. Pari muutakin summittaista oksaa sinne muodostuu, oma fasciculata ei ihan täysin mene mihinkään niistä.
Jos ulkoryhmän vaihtaa kauemmas kuin viereiseen sukuun, tulokset eivät olennaisesti muutu.
Kiinnostavaa, itse en ole vielä ehtinyt omiani tutkia tarkemmin. Tuota Ditangiumia nopsaan vilkaisin ja se onkin mielenkiintoinen tapaus. Teen siitä oman julkaisun kunhan löytyy pikkusen aikaa. Mutta kiinnostaa myös millä ohjelmalla blastasit ja teit puun tuolle Merismodesille ja teitkö suoraa vertailua esim. tuon oman stipitatus ja Lassoen anomala sekvenssien välillä - elikkä aitoja emäseroja, gäpeja, IUPAC koodeja?
Blastasin Mycomapissa, katsoin myös NCBI tulokset sieltä ja huvikseni erikseen. Lisäksi poimin tuolta aiemmin linkkaamistani artikkeleista muutaman sekvenssin. Puu on Dikaryalla.
Vertasin myös suoraan, aitoja emäseroja on 6 ja sitten on 2 gäppiä, joista olin näköjään missannut toisen.
Olen muutaman kerran kokeillut ajaa ML-puita pitkän kaavan kautta Megalla, voin senkin tehdä jossain välissä vertailuksi. En ole vielä niin paljon näitä väsännyt, että olisi syntynyt käsitystä miten paljon tulokset yleensä eroavat.
Itsellenikin on hämärää miten eri puusoftat käsittelevät erityyppisiä sekvenssieroja, siksi oikeastaan kysyinkin tuosta puustasi eli ihan vain uteliaisuuttani. Blastauksessa erot taikka penaltit lasketaan eri tavoin eri ohjelmissa ja Harte suosittelee blastaaman eri fastaversioita Mycomap/Genbank. Sitten on vielä ne nanoporen variantit/haplotyypit etc. Ei tässä onneksi uusi opittava lopu - varsinkaan jos haluaa mennä vähän perusfastojen ja blastausten taakse ihmettelemään.
Tein pikapuun, oma sekvenssini eroaa 4 emäksen verran sinun sekvenssistäsi. Aika sekavaa on, lajeja on ilmeisesti useampia.
Ok, mielenkiintoista. Paha sanoa toistaiseksi mitään, kun systemaattista tietoa morfologia-/ekologia- ym. vaihtelustakaan ei ole.
Vertailuksi aiempi puu sun näyte lisättynä. Tässä sekvenssejä vähemmän ja tuo Maireina juurena niin muoto toki vähän eri.
