Kävin katsomassa josko pähkinämaljakkaat ovat jo nousseet - eivät olleet. Lähistöllä oli kuitenkin useita aika tuoreita haavan maapuita, olisko viime syksynä kaatuneita kun en muista niitä viime käynneiltä. Tutkailin sitten niitä. Haavan maapuut ovat usein antoisia, varsinkin keväällä kun ei oikein meinaa löytyä mitään, kannattaa tutkia kaikki vastaantulevat haavan maapuut. Nytkin löytyi useita ylivuotisia limasieniä ja yhdessä oksassa oli kaunis kasvusto kittikääpää.
Avasin pikkusen yhden maapuun kuorta ja siellä alla oli kaikenlaista. Kaarnan pinnalla oli myös tämmöistä kaunista “hyytelösientä” pitkin maapuuta pursuamassa kaarnan raoista. En yleensä halua avata kaarnaa, siellä kun on paljon hyönteisiä talvehtimassa, mutta pikkusen voi kurkata jos ei riko mitään.
En nyt keksi tälle parempaakaan nimeä kuin Ditangium cerasi.
Kaarnan alla oli kämmenen kokoinen laikku jotain parvisilmän oloista mutta näillä olikin selvät perät
On olemassa perällinen “Merismodes” jolla on monia nimiä kuten Henningsomyces stipitata, Merismodes stipitatus ja M. anomalus var. stipitata. Mitä lie sitten oikealta nimeltä onkaan niin en ole ennen nähnyt tämmöisiä pitkäjalkaisia parvisilmiä. Lähtevät sekvensseihin, ehkä sitten jotain selviää,
Kaarnan alla oli myös sinne joutuneita kuusen neulasia ja niillä kasvoi ihan pikkuruisia sieniä
Eipä ollut aiempaa kokemusta näistä mutta laji on Ombrophila juniperinella.
Mainitaan nyt vielä hieno kotkansiipilehto jossa ylivuotisilla varsilla oli hyvin runsaana hyvin pieniä “cypheloideja” karvamaljakkaita, laji on Urceolella crispula
1 tykkäys
Meillä samoja keloja näköjään. Löysin eilen isolta kuorettomalta pajulta pitkäjalkaista parvisilmää, minkä en tajunnut olevan sitä ennen kuin kotona katsoin näytettä skoopissa ja ihmettelin, että nämä karvat ovat ihan kuin parvisilmillä. Itiötkin sitten aika nätisti M. anomala -kokoa. No kun kaatoi vettä näytteen päälle ja odotti avautumista, oli päivänselvää makroskooppisestikin että Merismodes kyseessä.
Havaintoon kirjoitin näin: “En tiennyt, että M. anomalus voi olla jalallinen. FTE: “A stemmed form of M. anomalus is also known as M. stipitatus. - voisi ehkä pistää sekvensoitavaksi.” (JX.2428216#45). Great minds jne…
Scholar-googlailin joku viikko näistä papruja, kun mietin että mitenköhän anomalan ja fasciculatan status erillisinä lajeina, mutta aika pinnallisesti on tuota sukua koluttu niissä artikkeleissa, missä on sekvenssejä mukana.
Nämä kaksi lienevät kattavimmat ja ehkä ainoatkin viime vuosilta:
-
Silva-Filho ym. 2023, Eoscyphella luciurceolata gen. and sp. nov. (Agaricomycetes) Shed Light on Cyphellopsidaceae with a New Lineage of Bioluminescent Fungi, https://doi.org/10.3390/jof9101004
-
Yang ym. 2025, Multigene phylogeny of seven wood-inhabiting fungal orders in Basidiomycota, and proposal of a new genus and thirteen new species, https://doi.org/10.5943/mycosphere/16/1/4
Ja noista punaisista (“D. cerasi”) mietin, että ekassa kuvassa näyttävät hytynupikoilta, joskin vähän hassun muotoisilta.
Kummatkin lähtevät sekvensoitaviksi, sitten varmaan selviää jotain. Tuo punainen ei kyllä mielestäni ole hytynupikoita mutta tämäkin selvinnee aikanaan. Kasvutapa oli kovasti erilainen kun pursusi kaarnan raoista monen metrin matkalla pitkin haavan kylkeä. Merismodejen kanssa täytyy varmaan vaan kerätä näytteitä ja katsoa miten ne niputtuvat. Parilla kympillä saa jo hyvän setin sekvensoitua. Kuvaamattomia lajejahan voi olla montakin. .
