Tällaisia Exidia-hyytelösieniä löytyi viikko sitten. Oletin pajuhytyköiksi (Exidia recisa), tosin hiukan jäi vaivaamaan kun en ollut varma millä puulajilla se nyt oikeasti kasvaa, ja kasvualusta muistutti mielestäni eniten haapaa. Nyt sitten tuli katsottua NM3:a ja huomasin että E. recisa on ainakin sen mukaan rajoittunut pajuun, mutta E. brunneola (haapahytykkä) kasvaa haavalla.
Tästä brunneolasta on Suomesta neljä havaintoa. Sekvenssejä ei löydy GeniBankista eikä Unitesta. Mycomapissa on kaksi havaintoa Venäjältä.
Onkohan kukaan muu olettanut löytäneensä tätä lajia? Mietin että nämä olisi hyvä kyllä saada sekvensoitua, tosin en ole varma sopiiko mihinkään juuri nyt käynnissä olevaan sekvensointiprojektiin.
Sekin tuntuu hiukan yllättävältä että tämä olisi nyt niin harvinainen kuin mitä havaintojen lukumäärä antaisi aiheen olettaa. Voisi kuvitella että tämä on mennyt aika tavalla sekaisin recisan kanssa ja olisi siis selvästi yleisempi.
Tuo olisi kyllä mielenkiintoista selvittää. Exidia brunneola on Petter Karstenin Mustialasta kuvaama. Harmittavasti alkuperäisessä lajinkuvauksessa isäntälajiksi mainitaan pyramidpoppel ilman tieteellistä nimeä. Alkuperäinen ruotsinkielinen lajinkuvaus on luettavissa tästä.
IF mainitsee isäntälajiksi hopeapoppelin (Populus alba), mutta olen sen suhteen skeptinen. Exidia brunneola kuvattiin vuonna 1889, ja kun katsoo sen aikaisista julkaisuista (esim. E. Fries 1880: Kritisk ordbok öfver Svenska Växtnamnen) ruotsalaisia nimiä, niin nimellä pyramidpoppel tarkoitettiin taksonia Populus pyramidalis, joka taas on mustapoppelin (P. nigra) muodon f. pyramidalis (tai P. nigra ‘Italica’) yksi synonyymeistä. Ainakin joskus kyseisestä muodosta/lajikkeesta on käytetty myös suomenkielisiä nimiä pyramidipoppeli ja italianpyramidipoppeli.
Yhtä kaikki, alkuperäisessä lajinkuvauksessa isäntätaksoniksi ei mainita kotimaista haapaa, joka ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö E. brunneola kasvaisi myös sillä.
Kun tuota Karstenin alkuperäistä lajinkuvausta katsoo, niin E. recisa ja E. brunneola pitäisi olla toisistaan helposti skoopissa erotettavissa. Karsten mainitsee E. recisan itiökooksi 10-13 x 2-3 µm ja E. brunneolan itiökooksi 16-24 x 3-5 µm.
GBIF ei haapahytykkää tunne. FTE mainitsee nystyhytykän E. nigricans f. lobatan jolla olisi itiökoko 20-22 x 4,5-5. Olisi kyllä kiinnostavaa sekvensoida pari “haapahytykkää” ja “lobataa” eli isoitiöistä “nystyhytykkää”. Voi hyvin olla että tämäkin on vielä selvittämättä. Voin laittaa näitä sekvensseihin jos kandidaatteja löytyy.
Vastasi varsinkin tuoreeltaan FTE 2 :n kuvaa E. recisasta. Nyt sieni on jemmassa muovipurkissa märän vessapaperin kanssa. miten tuollaisista kaivetaan itiöt, ihan vaan muussaamallako.
Itiöt on siinä (ylä-)pinnalla eli nappaat vaan pikku palan ja ihan normi skooppausta (vettä ja vähän muussausta lasin alla). Itiökoko on se kiinnostava tieto. Tuo näyttää kyllä ihan pajuhytykältä mutta jos ei kasvanut pajulla tai itiöt siellä 20 mikronin huitteilla niin kiinnostava tapaus.
Jos haluat tehdä näytteen niin laita ilmavasti kuivumaan (tai kuivuriin). Kosteana tuppaavat homehtumaan aika nopeasti.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
