Tänään 8.11.2025 Salossa huomasin ilokseni eräässä sini- ja talitiaisten sekaparvessa kolme hömötiaista mukana. Näitä ei turhan usein täällä lounaassa näe. Hömötiainen on aina miellyttänyt omaa silmääni - laji on osoitus siitä, että aina ei tarvitse koreilla väreillä näyttääkseen tyylikkäältä.
9 tykkäystä
Kanattaa pitää myös viitatiainen mielessä kun hömppiin törmää 
Varmasti ilahduttava näky! Noita hömötiaisia olen itsekin kaivannut lähimetsiin, mutta ovat kadonneet kotinurkilta täältä Vihdistä täysin jo monia, monia vuosia sitten.
!
1 tykkäys
Onneksi itsellä vielä kotipihassa päivittäinen näky. Pesiviäkin vielä löytyy vuosittain.
Hienoja kuvia. Itselläni hömppä on ollut vakiovieras lintulaudalla, muutosta määrissä ei näppituntumalla ole ainakaan muutamassa vuodessa tapahtunut. Pönttöön en ole onnistunut saamaan pesimään, joten sopiva pökkelö pitäisi jostain löytää. Rankametsään olen viime vuosina 1-1,5 m kantoja lehtipuista jättänyt aina, kun sopiva on ollut tarjolla. Ajoittain näky on ollut jopa huvittava, jos joku sivullinen työmaata katsoo. Pesäkoloa en näistä ole vielä löytänyt, mutta osaa on ahkerasti nokittu ja osaan on ilmaantunut kääpiä. Jotain niissä siis tapahtuu.
1 tykkäys
Hömötiaiselle sopivia lahopuita ovat sellaiset, jossa on valkolahoa esim. taulakääpää.
Olen saanut hömötiaisen pesimään pönttöön laittamalla pöntön täyteen karkeaa purua. Myös suuaukon on oltava peitossa, jotta linnuille tulee tunne kaivamisesta. Muutaman kesän pesivät, mutta nyt on taas jäänyt väliin. Johtunee siitä, että metsikössä on myös lahopuuta. Metrisiä koivupökkelöitä olen laittanut puuta vasten. Kokeilin myös lyhyempien sitomista puuhun, mutta ne eivät pysyneet puissa. Pari vuotta sitten teetätin metsurilla vanhoista koivuista toteemipaaluja. Korkeimmat taitavat olla 6-10 metrisiä. Nyt odottelen niiden lahoamista. Mielenkiinnolla seuraan ketä tulee. Ainakin palokärki on yhden kaivanut kuoppia täyteen ja toisesta on kuorinut tuohta. Talvella ruokinnalla kävi palokärjen lisäksi harmaapää- ja käpytikkoja sekä pikkutikka syksystä.
2 tykkäystä
Asensimme juuri pönttöjä metsään, tiaisia ajetellen. Meillä on näkynyt sini-tali-, kuusi-,töyhtö- ja hömötiaisia. Mutta purua pitää ilmeisesti käydä lisäämässä joihinkin jos toivoo hömpän niihin pesivän…suuakon korkeudelle en laittanut. Tämä olikin hyvä vinkki, Kiitos Tarja!
Joitakin pökkelöitä olemme tehneet mutta ne odottavat vielä lahoamista.
Pöllön pönttö tehtiin myös, tosin tälle vuodelle se myöhästyI, mutta ompahan valmiina ensivuotta ajatellen. Myös pari puukiipijä pönttöä laitettiin. Vielä olisi liituri ja lepakonpönttö askarreltavana. 
2 tykkäystä
Purua voi myös hieman pakata, että hömötiainen pääsee kaivamaan. Kuusitiainen pesii minulla pöntössä, vaikkei siinä ole ollut purua. Töyhtötiaisen en ole kuullut pönttöön pesineen oli sitten purua tai ei. Se haluaa kaivaa oman pesänsä puuhun. Vanhojen isojen leppien kannattaa antaa kasvaa linnuille kolopuiksi. Esim. pikkutikka kaivaa niihin kolonsa.
Lisään vielä, että vielä voi uutta reviiriä etsivät pöllö pesiä tähänkin aikaan. Olen havainnut juuri pesästä lähteneet poikaset heinäkuun puolessavälissä, joten pesintä on alkanut huhti-toukokuussa. Samoin reviirittä jääneet voivat asettua reviirille löydettyään sopivan pesimäpaikan, vaikka eivät vielä tänä vuonna pesi. Pönttö on valmiina ensi vuotta varten. Telkistä tiedän, että ne käyvät syksyllä ennen muutolle lähtöä etsimässä seuraavaksi vuodeksi pöntön. Pikkulinnut tekevät useita pesyeitä kesässä ja mieluummin eri pönttöön, joten pönttöjä ei ole koskaan liikaa eikä väärä aikaa niitä ripustaa.
Kyllä, aina voi lisätä pönttöjä mahdollisuuksien mukaan. Niitä kyllä tässä tehdään vielä, kunhan ehditään.
Pöllöt tosiaan voi siirtää pesintää huonon ravintotilanteenkin takia. Tässä on pyörinyt lehtopöllöpariskunta, mutta naaraan äänet ovat nyt hiljentyneet niin päättelin että pesintä on jo käynnissä. Mutta se nähdään sitten koska pönttöön joku muuttaa. 
1 tykkäys