Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Hyönteistietokanta, joko havaintojen muokkaus onnistuu?


#1

Moi,

joko hyönteistietokannan havaintoja pääsee editoimaan?
Jos ei niin mikä on aika-arvio siihen?

Toinen kysymys, minulla lienee satoja SPS havaintoja, joita tein (tyhmyyttäni) alkuaikoina omilla tunnuksillani, miten saan nämä näppärästi pois?
Deletoidaan tarvittaessa, mutta järkevin olisi siistää ne olemassa olevan SPS tunnuksen alaisuuteen. TAi ainakin hyönteistietokannassa oli SPS tunnukset.
ohessa on esimerkki miten jossain vaiheessa erotin tällaiset havainnot omistani (lisätiedot kentässä on tuo maininta).

Screenshot_332

Kehen olisin yhteydessä, foorumin kautta tämän asian läpikäynti ei ole se paras reitti?


#2

Hyönteistietokannan havaintoja siiretään vuosi kerrallaan Vihkoon muokattavaksi. Vuoden 2018 hyönteistietokannan havainnot ovat nyt Vihkossa ja niitä tutkaillaan. Jos kaikki on ok, ryhdytään muitakin vuosia siirtämään alkutalven aikana.

Mitä tulee käyttäjätunnuksiin, Vihkossa käyttäjä voi olla havaintoerässä kahdessa eri roolissa:

  • Tallentajana
  • Havainnoijana

Valitettavasti Hyönteistietokannassa havainnoija -tieto oli ainoastaan leg kentässä tekstinä (ei linkitettynä käyttäjätunnukseen), joten kun Hyönteistietokannan havaintoja siiretään Vihkoon, tulee havaintoeriin ainoastaan tallennusoikeus alkuperäiselle tallentajalle. Eli “Selaa havaintoja” osion Omat havainnot: -tallenntajana, -havainnoijana käyttämällä Hyönteistietokannan havainnot eivät näy, jos ruksii havainnoijana mutta näkyvät jos ruskii tallentajana.

Vihkossa on totta kai mahdollista käydä jälkijäteen havaintoeriä läpi ja käydä lisäämässä itsensä myös havainnoitsijaksi. Työlästähän se toki on.

Mikä on SPS tunnuksen käytöllä haettu tarkoitus?

Yleisesti ottaen on huono asia, että useat käyttäjät jakaisivat saman tunnuksen, jolla tallentavat tietoja. On parempi että tallentaja on yksilöitävissä henkilöön. Parempi tapa linkittää nämä havainnot keskenään on luoda niille kokonaan oma lomake (syntyy oma “Kokoelma”) tai käyttää kaikille samaa avainsanaa. Jos haluatte oman lomakkeen, niin ottakaa asia puheeksi niin luomme sellaisen. Voimme sitten katsoa mitkä havaintoerät pitää siirtää “retkilomakkeelta” ko lomakkella tallennetuiksi (“Vihkon satunnaishavainnot” kokoelmasta tutkimuksen omaan kokoelmaan).

Kuka tahansa käyttäjä, joka tietää Hyönteistietokannan SPS-tunnuksen käyttäjätunnuksen ja salasanan, voi käydä liittämässä ko. tunnuksen omaan Laji.fi tiliinsä. Tällöin tämä käyttäjä pääsee muokkaamaan ko tunnuksella muokattuja havaintoeriä (kun siiretty Vihkoon) ja näkee ne “Omat havaintoerät: tallentajana” -rajauksen avulla itse tallentaminaan. Usealle Laji.fi henkilölle ei voi liittää samaa Hyönteistietokannan käyttäjätunnusta.

Jos asioita haluaa käsitellä foorumia yksityisemmin, paras kanava on Lajitietokeskuksen helpdesk jonne voi lähettää viestejä Laji.fi palautelomakkeella tai suoraan sähköpostitse helpdesk@laji.fi


#3

SPS:llä oli omat tunnukset Hyönteistietokantaan ja niillä on tallennettu vähintään tuhansia havaintoja. Esim. Terijoen arkiston havainnot, SPS:lle paperisena ilmoitetut havainnot jne.

SPS:n tunnuksella oli Hyöteistietokantaan myös laajemmat oikeudet. Näiden kautta näki myös salatut havainnot täydellisenä, mikä esim…tietojen ympäristöhallinnolle (Hertta) toimittamisen ja uhanalaisatvioinnin kannalta oli välttämätöntä. Lisäksi tunnuksilla pystyi moderoimaan esim. lajien “normaalin esiintymisen” raja-arvoja (niin kauan kun se toimi), muuttamaan tarkastuksessa oikeiksi todettujen havaintojen status “normaaliksi” (tmäkin niin kauan kun toimi), korjaamaan tai täydentämään koordinaattitieyoa jne…

On tärkeää, että näillä tunnuksilla syötettyyn dataa ei yleisesti päästä käsiksi, koska tiedoissa on varsin paljon salattua dataa. Eli yleiseen jakeluun näitä tietoja ei saa laittaa. Sen sijaan, jos esim. Samilla on “toisten dataa” ,jolle ei ole kotia, nuo tiedot on mahdollista siirtää SPS-tunnusten alle niin, että havaintojen hallinta siirtyy SPS:lle. Toki muitakin, parempia ratkaisuja voi löytyä.


#4

Juuri näin kuten Jari kertoi. SPS oli tavallaan admin henkilö, koontiaineiston ja edellä esitettyjen juttujen suhteen.

Mun tunnuksella silloin alkuaikoina talletettiin havaintoja, jotta tietokantaan saadaan tarpeeksi massaa. Silloin oli ongelmana havaintojen vähyys tietokannassa. Tiedot olivat julkisia, kuten Arto Avannon sivujen data (vuodet taisivat olla siinä 98-99 ja jokunen muu vuosi - Aika ennen Virtalan tietokantaa). Toinen ja suurin oli LTKM maakuntaaineisto perhosten osalta - se aineisto joutanee jo roskiin. Se salainen data on ainoastaan SPS tunnuksien alla, ei minun.
Nämä ovat koontitietoja, sekundääristä tai tertiäärisiä aineistoja. Primääridataa en ole juurikaan tallettanut, omien havaintojeni lisäksi. Tähän kohtaan voinen muistuttaa niistä tupla-tripla havainnoista. Aiheesta on oma keskusteluketju, mutta noita havaintorivejä on yhdestä havainnosta useita, johtuen historiallisista asioista, yhden yllä kuvasin. Sama juttu havaintoerien yhdistämisen suhteen.

Jossain vaiheessa muutettiin toimintaa, kun oltiin onnistuttu muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja dataa rupesi tulemaan suoraan henkilöiltä ja suoraan tietokantaan. Tällöin luotiin noi SPS tunnukset, jotta sinne voidaan kasata rutkasti lisää arkistojen aarteita.

Teriahon aineisto käsittää perhosissa mikrojen levinneisyysruudut Etelä-Suomen alueella. Tämä aineisto yksistään on kymmeniä tuhansia havaintorivejä. Muutostyö paperisista korteista sähköiseksi vei yhdeltä ihmiseltä kuukausien työpanoksen. Ne oikeat oikeudet tuohon aineistoon on SPS tunnuksella. Tämä Teriahon aineisto voisi olla oma kokoelma. Ne on omalla koodilla tuolla tietokannassa oliko se havaintovuosi 1059 tms. en muista ulkoa (jouduttiin improvisoimaan vuosiluku, kun tietokantaan ei voinnut tallettaa havaintoja useamman vuoden aikahaarukalla, keksittiin koodi jos toinenkin). Aineisto on kuitenkin erotettavista massasta omalla koodipätkällä; mulla tuo koodipätkä on tuossa esimerkki kuvakaappauksessa näkyvillä. En muista ulkoa mikä tuo on Teriahon tapauksessa. Siitä voisi laittaa oman ketjun tai email keskustelun. Voin avustaa siinä.

SPS tunnus pitäisi mielestäni saada käyttöön myös laji.fi kannassa. Tarve ja oikeudet niihin tunnuksiin tulisi SPS hallituksen tms. määritellä.

Omat havaintoni tietokannassa: Lienee paras tapa, että siirrän kaiken exceliin ja lataan editoidun aineiston takaisin laji.fi portaaliin. Poistetaan siten minun osalta hyönteistietokannan aineisto kokonaan. Miten saan hyönteistietokannan datan itselleni exceliin näppärästi? Laitan samalla SPS siirtyvän aineiston omaan tiedostoon, erillisen arvionnin jälkeen siirretään data näkyville tai tuhotaan. Mielelläni siirtäisin kodittomien havaintojen hallinnoinnin pois itseltäni takaisin SPS harteille.
Nopeasti kun vilkaisen,

  • havainnoitsijana olen noin 4k havainnossa - lienee laji.fi havainnot.

  • muokkausoikeus on 24k havaintoon, näistä 20k havaintoa ovat tietokannasta lähtöisin.

Entä vastaus siihen ekaan kysymykseeni, milloin päästään muokkaamaan omia havaintojamme? mikä on alkutalven määritelmä? Hiihtoloma? pääsiäinen? juhannus? uusivuosi 2020?

S


#5

Hyönteistietokannan havainnoista on nyt siirretty Vihkoon vuosien 2017-18 perhoshavainnot.
Pienen tauon jälkeen minulla pitäisi nyt olla mahdollisuus tehdä tätä ja tavoite on, että kaikki havainnot olisi siirretty tammikuun lopussa.

Jätän Samin tilin maakuntahavainnot luultavasti kokonaan siirtämättä ainakin alkuvaiheessa ja nuo “SPS havaintotiedonanto” havainnot laitan SPS:n tilille. (Laitoin Jarille tästä sähköpostia).
Olen Jarilta saanut myös aiemmin ohjeita Teriahon aineistoon, nekin saadaan siirrettyä.

En toivo, että ihmiset itse tekisivät siirtoa, tässä kuitenkin joutuu korjaamaan paljon virheitä/puutteita datassa, jota ei kannata moneen kertaan tehdä. Ja tämän pitäisi nyt edetä suht ripeästi.


#6

hienoa !

Maakuntahavainnoissa on sama mielipide myös muilla alaan paneutuneilla. Sille tiedolle oli tarve, tietokannan alkuvaiheessa. Tällöin tietokannassa ei ollut tarpeeksi dataa, ja usein vastaan tuli kysymys, onhan toikin tavattu, mutta puuttuu esim maakuntakartoista. Maakuntahavainto tieto täytti sen vajeen.
Puute tässä oli, ettei pystytty jäljittämään yhteään tarkempaa tuota havaintoa, tai jos määritys muuttui niin havis tieto jäi vanhan lajin kohdalle - vääristi aineistoa.

Nyt kun tietokanta on “sinut” isolle massalle ja esimerkiksi “vuosihavainnot paperisena toimitettu SPS toimistolle” on historiaa, voidaan luopua kokonaan noista LTKM maakuntahavainnot datasta.

Sami


#7

Oletteko ihan varmoja, että tuo aineisto kannattaa hävittää? Se sisältää paljon sellaista dataa, jota muutoin ei ole tietokannassa.

Jos tuon datan saisi exceliin, niin siihen olisi helposti liitettävissä aikatieto (vuosilukuväli) niihin havaintoihin, jotka perustuvat Jorma Kyrkin julkaisemiin maakuntaluetteloihin, jotka on siis julkaistu 1970-1980-luvuilla. Tuon ajan mikro-dataa on olemassa tosi huonosti enkä usko sitä kovin nopeaan tahtiin kokoelmistakaan sinne syötettävän (ja läheskään kaikista “maakuntatäplistä” ei välttämättä ole edes yksilöitä enää tallellakaan).
Näkisin, että tuolla maakuntadatalla on merkitystä silloin, kun tarvitaan tietoa lajien esiintymisestä 40-50 vuotta sitten.

Jos vain mahdollista saada tuo maakuntadata helposti exceliin, niin säilytetään se vähintään siinä muodossa. Ainakin SPS:ä tuo data kinnostaa. Sen jälkeen on pohja jatkotyöstää ks. tiedostoa ja mahdollisesti jopa kaivaa niihin se alkuperäinen data (ainakin kiinnostavilta osin). Sekä Kyrkin että Teriahon arkistot ovat fyysisesti tällä hetkellä SPS:n toimistolla, joten tekijää vaille valmishan asia jo on!


#8

eiköhän tuo exceliin onnistu. En minä, mutta noi toiset.
Ei näe aineistolle mitään tarvetta. Tosin pitäisi tämä asia vielä tarkasta, jotta ei olla ihan mutu tuntumalla.

Tämä maakuntadata on siinä mielessä haasteellinen, ettei ole mitään tietoa mistä lähteestä on ruksi lajin kohdalle laitettu. Voi olla väärin määritetty, väärän lajin kohdalle havaintoilmoitus tehty, Kyrkin aineistosta tms. Missään ei ole sanottu mistä tuo data on peräsin. Jäljitettävyys täysin nolla. Ei ole tiedossa muuta kuin se, että ne taisivat olla ennen vuotta 2005 vai oliko 2006. tai jotain sellaista.

Ainoa mille voisi olla tarvetta on se tieto, että onko laji löydetty ko maakunnasta - on/ ei ole. Jos ainoa info on tämä maakuntadata, on se info edelleen kyseenalainen, kun ei tiedetä mistä tieto on peräisin. Silloinkaa ei pystytä osoittamaan, että aineisto on 40-50 vuotta vanhaa.

Mielummin laitetaan Kyrkin aineisto sähköiseksi kuin ruvataan muokkaamaan tätä (eteenkin kun tiedossa on jo etukäteen, että tässä aineistossa on virheitä, vääristynyttä & vinoutunutta) dataa. Ja puhtaalta pöydältä kannattaa lähteä liikkeelle. Sille tulisi oma lomake eli kokoelma, kuten aiemmin ehdotettu.


#9

Jos tuo tieto saadaan exceliin, niin siihen saa merkittyä (väliaikaiseen työstösarakkeeseen), mitkä tiedot ovat peräisin Kyrkin julkaisemista tiedoista. Näistä se eka versio julkaistiin Notulae Entomologicassa muistaakseni vuonna 1978, jolloin noiden maakuntatäplien viimeinen havaintovuosi olisi tuo 1978 (tai mikä vuosi se nyt sitten olisi). Sem jälkeen voisi tutkia vielä n. 1983 julkaistun täydennyksen ja merkitä niille loppuvuodeksi tuon vuoden. Ja samalla tietysti voi merkitä kaikkiin noihin havaintoihin tietolähteeksi Jorma Kyrkin arkiston. Lisäksi tuossa yhteydessä voidaan sen verran katsoa dataa läpi, että tiedossa olevat virheet, splittaukset ym, huomioidaan.

Näin toimien kohtuu pienellä työstöllä suurin osa mikrojen maakuntatäplistä on saanut “lihaa ympärillen” ja tietokantaan merkittävästi lisää vanhempaa dataa (jolla ainakin tulevissa uhanalaisarvioinneissa on merkitystä). Lisäksi tuota dataa voidaan periaatteessa edelleenkin tarkentaa kaivamalla dataa esiin esim. sieltä Kyrkin arkistosta. Tosin itse epäilen, ettei tuota kovin laajamittaisesti tulla tekemään, koska tuo vaihe kuten koko Kyrkin aineiston tallentaminenkin ei olekaan enää mikään pikkutyö.

Noiden “Kykin täppien” työstämisen jälkeen jäljelle jää vielä jonkinlaainen kasa maakuntatäppiä, jotka kannattaa ottaa erilleen Kyrkin aineistosta joka tapauksesta. Näiden osalta jatkotoimista kannattaa päättää vasta sitten, kun näkee mitä jää jäljelle. Samoin makrojen osalta tilanne kannattaa katsoa erikseen.

Mitä noiden maakuntatäppien virheellisyyksiin tai muihin “vääristymiin” (mitä lie tarkoittaa???) tulee, niin olettaisin, ettei siinä ole ainakaan enempää virheitä kuin mitä tietokannan perhosdatassa virheitä on tällä erää keskimäärin. Kannan perhosdata vaatii ylipäätänsä laajamittaisen “perkauksen” kaikkien poikkeavampien havisten osalta eikä näistä maakuntatäplistä todellakaan kerry merkityksellistä lisätyötä tuohon annotointiin. Ja lisäksi tietokannassa on mahdollisuus antaa datalle erilaisia luotettavuustasoja ja tuota mahdollisuutta kannattaa kaikkien arkistohavaintojen osalta myös hyödyntää.

Yhteenvetona kuitenkin se, että “valmista havaintodataa” ei kannata missään tapauksessa hävittää. Sitten kun se on hävitetty, niin sitä ei saa enää käyttöön, vaikka myöhemmin tulisi esiin sille sopiva käyttötarve. Eli jäljelle jäisi vain suunnaton määrä kirosanoja ja jossittelua. Siis parempi säilyttää tuo data.


#10

nyt en kyllä hoksaa,
miten sinä voit määrittää tästä aineistosta havainnon Jyrkin aineistoon kuuluvaksi, jos tiedossa on ainoastaan:
havaittu Oba -LTKM aineisto?

Minusta et pääse tällä tiedolla mitenkään eteenpäin, ellet tee vilunkia. Oli se havainto tehty 2001 tai 1942. Ei tämä data sitä kerro. Joku on joskus havainnut lajin täältä, tai sitten on ilmoittanut väärän lajin tai sitten se on kirjattu väärin. Joka tapauksessa Historian tietojen kaivamiseen ei tästä aineistosta ole apua, sen sijaan etsintä kannattaa kohdentaa niihin oikeisiin aineistoihin, missä lajihavainnot ovat ilmoitettu. Jaska, tuon LTKM aineiston kerääjänä, voisi kertoa omat lähteensä, jotta päästään tekemään se työ oikeissa paikoissa.

Jos sen sijaan luet ja kopioit jotain julkaisuja, kuten tuota noct.ent lehteä;
Eikö kannattaisi laittaa suoraan: Oba -1978 lähde Noctulae Ent. tai Oba 78-93 Noct Ent.

Tässä vaihtoehdossa kannattaa lähteä ihan tuoreesta listauksesta liikkeelle, ei kannata sotkee noita vanhoja LTKM maakuntatäppiä missään tapauksessa mukaan. Tehdään kerrankin alusta asti oikein. Ne pohjadata pisteet aikaansaavat uusia virheitä, jossain kohtaa prosessia - jossain vaiheessa. Sitten on kaikki sekaisin, kun tuo LTKM data on sotkettu Kyrkin julkaisemaan aineistoon.

Aineisto on syytä merkitä tuolla lehti lähteellä, ellet ole itse Kyrkin aineistosta sitä tietoa kerännyt. Eli se laitetaan lähteeksi mistä tieto kopioidaan (siis lehdestä - ei arkistosta). Menee tällöin viittaukset oikein, ei tuu Alahuhtia kehiin.

Sitten kun Kyrkin aineisto on digitoitu, kannattaa ehkä tehdä ehdottamasi vertailu tuohon LTKM aineistoon. Kuitenkin kun tiedossa teillä on Jaskan lähteet, kannattaa tähän mahdolliseen vertailuunkin käytetty vähäinen aika kuitenkin kohdentaa niihin oikeisiin lähteisiin ja niiden työstämisiin - ei anonyymeihin kokoomatietoihin.

Vastauksiesi perusteella en edelleenkään näe mitään perusteltua syytä säilyttää tätä LTKM dataa, sitä aineistoa ei voida mitenkään käyttää lajien historiallisia levineisyyden lähteenä.


#11

Tarkoitus on toteuttaa juuri tuo, mitä sinä esität, mutta tuota exceliä hyödyntäen.

On paljon nopeampi tapa tehdä tuohon exceliin ylimääräinen sarake, johon merkitsee esim, “x”, jos täppä löytyy Kyrkin ekasta julkaisusta. Sitten suodattaa ja merkitsee tietolähteen ja vuosilukuvälin yhteen riviin ja kopioi ne loppuihin. Nuo voi sitten helposti työntää kantaan lisätiedoilla varustettuna, kunhan on ensin poistanut sen väliaikaisen sarakkeen.

Ja sitten sama niiden Kyrkin täydennysten kanssa.

Jos oikein ymmärrän, niin sinun vaihtoehto tuottaa tuo sama asia olisi se, että naputellaan kaikki alusta kantaan ja käytetään samaan asiaan yli 10-kertainen aika. Jos tuon haluat tehdä, niin ok, mutta muutoin se excel on paras säilyttää ja jatkotyöstää sitä.


Toivoisin myös, että jokainen voisi ihan itse päättää, kokeeko jonkun aineiston hyödylliseksi vai ei. Tietokannassa on mahdollisuus antaa havainnoille erilaisia luotettavuustasoja ja käyttäjillä tulee olemaan mahdollisuus itse valita, minkä luotettavuustason havaintoja haluaa kannasta tulostaa. Minä hyväksyn oikein hyvin sen, että sinä et halua näitä “Jaskan täppiä” käyttää mihinkään, mutta toivoisin, että hyväksyisit sen, että minä (ja sitä myötä myös SPS organisaationa) näen niille käyttöä joihinkin tarkoituksiin. Lisäksi toivoisin, että antaisit meille muille mahdollisuuden myös hyödyntää noita “Jaskan täppiä”. Jos tuo data tuhotaan kannasta, niin sitten sitä ei enää kukaan voi hyödyntää ellei joku naputa dataa uudelleen kantaan.


#12

Minusta tuntuu että Jari ei ole ihan jutun kanssa ajan tasalla ja sekoitat asioita keskenään.

Kyse alunperin on ollut LTKM tietojen hyödyntämisestä jatkossa, nyt useamman viestin kautta olen onkinut sinulta sen tiedon, ettet sitä tietoa käytä mihinkään. Syyt ja perustelut aineistolle olen esittänyt jo aiemmin.

Sen sijaan sinä tarvitset excel lajilistauksen missä on esillä kaikki 21 maakuntaa. joka rivin/maakunnan perään lisätään rasti, jos se löytyy Kyrkin arkistosta. Tätä käytetään sitten pohjana aineiston digitoinnissa, periaatteenkin tuossa edellä kerroin (ja sinä Jari sitä komppasit). Tämä on ihan toinen asia, kuin se mitä alunperin perusteluina käytit.

Tähän Tarpeseen ja asiaan Museon datagurut osaavat luoda sen sopivan pohjan, jonka siirto laji.fi onnistuu myös näppärästi. EskoP mainitsi jo alussa tuon sanan “kokoelma”. Sitä kannattaa lähteä kehittämään. Tällöin saadaan hyvä pohja myös muiden arkistojen siirtämistä varten.

Mitä tuohon aineistoon tulee, toivoa saa, mutta kun se aineisto on minun tekemä ja hallunnoima, niin minä päätän sen jatkosta. Edelleen aikaisempien perusteluihini viitaten (ja huomioiden kommentit) en ole löytänyt syytä aineiston säilyttämiselle. Näin ollen olen päätynyt siihen, ettei sitä hallinnoimaani LTKM- aineistoa jaeta enää ulos, eikä tulla käyttämään hyödyksi. Tämä keskustelu on osaltani saatu päätökseen.

Jatketaan keskustelua Kyrkin maakunta-aineiston digitoinnin kehittämisen osalta omana ketjuna. Tarve on saada erityinen excel lomake, jota voidaan käyttää aineiston digitoinnissa.

S


#13

Esiintyminen luonnontieteellisissä maakunnissa on tieto, jonka voi määritellä lajille erilliseen taksonitietokantaan.
Perhosille tätä vaan ei ole ylläpidetty käsittääkseni, eikä Marko Mutanen tainnut olla kovin innostunut ylläpitämään, kun joskus kysyin tästä. Mielestäni tämä olisi ensisijainen paikka kuitenkin tälle tiedolle, jos ylläpitäjä löytyy ja kun joskus toivottavasti tieto myös tulisi esim. lajikortille näkyviin.
Vihkon kautta näitä ei tämän hetken toteutuksessa pysty suoraan siirtämään, se vaatisi monien tarkistuksien poistamista, jota ne eivät läpäise nykyisellään.

Sen sijaan mielestäni esim. Kyrkin datat voisi viedä Vihkoon jollakin tavalla, ehkä omalla lomakkeella/Excelillä.


#14

Kaikki Hyönteistietokannan havainnot, pois lukien perhosten maakuntahavainnot ja Teriahon arkisto on siirretty Vihkoon muokattavaksi. Eli ne näkyvät Omat havaintoerät kohdassa havaintovuoden mukaan ryhmiteltynä. Myös Hyönteistietokantaan aikanaan tallennettu pienehkö määrä havaintoihin liittyviä valokuvia on liitetty näihin Vihkon havaintoeriin. Kuvapankin kuvia ei siis ole ainakaan vielä siirretty.
On huomattava, että samaan eri hyönteislahkojen havaintoja ei ole yhdistetty samaan erään, vaan erä sisältää vain yhden lahkon havaintoja. (Tämä periytyy Hyönteistietokannan alkuperäisestä rakenteesta).

Kun työsuhteenikin tässä samalla päättyy, niin toivottelen hyvää jatkoa kaikille luontoharrastajille ja kiitän yhteistyöstä tältä erää. Toivottavasti nähdään hyönteisviikonlopussa.


#15

Kiitos Markolle työstä Vihkon ja Lajitietokeskuksen parissa. Nähdään ehkä hyönteisviikonlopussa. :slight_smile:


#16

Kiitokset minultakin Markolle. Markon ansiosta mulla on nyt excelissä sekä Teriahon arkiston havainnot että maakuntatäplät. Työstän noita ajan sallisessa eteenpäin ja palautan takaisin tietokantaan lisätiedoilla täydennettynä ja toivottavasti n. vuoden päästä on kaikki palautettu takaisin kantaan.