Mittaokulaarin jakovälin todellinen pituus kannattaa sitten tarkistaa objektimikrometrillä, joka on käytännössä siis preparaatti, josta löytyy mitta-asteikko. Tarkistus pitää tehdä erikseen kaikille objektiiveille, joilla aikoo mitata. Jos esimerkiksi 1000-kertaiselle suurennoksella jakoväli poikkeaa hieman 1 mikrometristä, pitää mitatessa käyttää korjauskerrointa. Kannattaa vilkaista tämä artikkeli: Mikroskooppi ja sieniharrastus - Suomen Sieniseura. Sen taulukossa on kuitenkin muistaakseni virhe jossain kohtaa. Artikkelissa on hieman vanhentunutta tietoa: esimerkiksi köhleröinti ei halvemmilla skoopeilla ole mahdollista eikä se kalliimmillakaan ole yleensä kovin tärkeää led-valon kanssa, lisäksi piirustustubuksia ei nykyään tahdo olla saatavilla.
Olen ihan perinteisen mittaokulaarin ystävä, koska silloin ei tarvitse aina avata tietokonetta ja löytää sille tilaa skooppipöydältä. On myös helpompi skoopata opintopiireissä ja muissa harrastajien kokoontumisissa.
Hei Henri!
Sinulla kun on kokemusta tuosta mikroskoopista ja sen tilaamisesta niin kysyn, että saako tuon jotenkin EU-versiona tilattua, koska noissa tuon sivuston koneissa näyttää olevan järjestäen nuo jenkkipistokkeet ?
Minulle tuli paketin mukana adapteri tuohon pistokkeeseen. Ja näkyy se 110/240 adapteri olevan noissa myyntipakkauksissa myös listattuna. Harmi että ALE loppui jo ja nyt näyttää tuo versio jossa on 5 megapikselin kamera mukana olevan out of stock. Sama setti 3 MP:n kameralla kyllä näkyy löytyvän vähän alle 300 eurolla. Minulla on tuo 5 MP kamera mutta eipä tuo 3 MP:n kamera varmaan ole olennaisesti heikompi. Parempia ja kalliimpia malleja tuosta on myös useita tarjolla.
Jos kukkaro antaa myöten, niin suosittelen ostamaan kamerallisen mallin (tai sitten sellaisen, johon saa oman kameran kiinni).
Minulla ei ole mikroskoopissani minkäänlaisia kameramahdollisuuksia, joten joudun aina jostain netistä etsimään sienten itiö- tai rakennekuvia ja vertaamaan sitä skoopissa näkemääni. Helpompaa olisi, jos olisi oma kuvapankki niistä. Silloin ainakin jo entuudestaan tutut, mutta skooppaamista vaativat lajit löytyisivät helpommin.
Minulla on ihan perinteinen mikroskooppi, ei kamerayhteyttä. Mutta otan tämän kanssa kyllä kuvia. Hankalaa se on, myönnän. Eli laitan kännykän kameran linssin skoopin okulaarin päälle ja nappaan siitä kuvan. Joskus vie paljon aikaa kun kamera tietysti heiluu ja kuva ei meinaa tarkentua, mutta jotain tälläkin keinoin saa kuitenkin talteen. Laitan tähän pari kuvaa, pölyä on molemmissa laitteissa ja lamppukin menettänyt tehoaan, mutta idean tästä saa.
Kiitos vinkistä! Saattaa hieman säästää hermoja elän toivossa että saisin koko setin uusittua kameralliseen mutta siihen asti voisi sinnitellä tuolla apulaitteella.
Kannattaa säätää tarkennus äärettömään, niin kamera ei yritä tarkentaa mihinkään tiettyyn kohteeseen. Riippuu varmaankin kännykästä, mutta minulla (Android) se toimii, kun kamerasovelluksessa vaihtaa Valokuva-moodin Ammattilainen-moodiin ja säätää F-kohdasta tarkennuksen aivan tappiin. Jos olet tähän asti kuvannut autofokuksella, niin tämän pitäisi helpottaa kuvaamista huomattavasti.
Tämä on hyvä vinkki. Jos kännykän oma kamerasovellus ei tarjoa tätä vaihtoehtoa, sovelluskaupasta saa kehittyneempiä äppejä. Itse käytän Open Camera -sovellusta.
Ilmeisesti preparointimikroskooppi on erilainen kui läpivalaisu-. Miten ne eroavat? Kummassakin varmaan tarvii nimestä päätellen ohutta näytettä. Jos se tieto löytyy tuosta ekasta tän ketjun
linkistä niin kertokaa sekin niin etsin sitten sieltä.
Olen antanut itseni ymmärtää että tuo prep. on sellainen jonka alla voi esim käsitellä näytteitä, leikata sopivan ohuen palan sienen heltasta tms, eli ihan kuin suurennuslasi olisi apuna. Valo tulee yhdestä suunnasta ylhäältä. Näin preparoidun/valmistetun näytteen voi sitten läpivalaisumikroskoopilla tutkia.
Läpivalaisussa taas pystyy tutkimaan näitä pienenpieniä itiöitä ym, ja valo ne läpäisee alta päin.
Muut osaa varmaan korjata ja antaa täsmällisemmän selonteon.
Kannattaa laittaa Googlen kuvahakuun “stereomikroskooppi” ja “läpivalaisumikroskooppi”, niin näkee eron. Stereomikroskoopilla (= preparointimikroskooppi) näyte valaistaan yleensä ylhäältä päin, joten näyte voi olla valoa läpäisemätön, vaikkapa kärpänen tai kivi. Läpivalaisumikroskooppia varten tarvitaan ohut preparaatti, esimerkiksi sienestä partaterällä vuoltu leike tai sammalen lehti (sammalten lehdet ovat yleensä vain yhden solukerroksen paksuisia ja siksi helppoja katsoa läpivalaisumikroskoopilla).
Stereomikroskooppia voi käyttää hyväksi preparaattien teossa, mistä varmastikin nimitys preparointimikroskooppi tulee. Sanalla “stereo” ei sitten tässä viitata siihen, kuinka monta okulaaria mikroskoopissa on, kaksi vai yksi.
Mites mikroskoopin ja samalla kamerankin näytön ja linssien puhdistus, sopiiko siihen isopropanoli? Sitä olisi pullollinen mutten aio kokeilla ennenkuin itseäni viisaammat kertovat onko se uhka vai mahdollisuus?
Itse en ainakaan käyttäisi (käytä) kameran linssipintojen/näytön/etsimen jne. puhdistukseen mitään nestemäisiä aineita. Kunnon mikrokuitu- tai vastaava liina paras, kunhan sen liinan muistaa myös ajoittain pestä tai vaihtaa sitten uuteen.
Jos kameran linssipinnalle tms. on tullut jokin tiukasti kiinni oleva töhnä niin itse olen kostuttanut hieman mikrokuituliinaa vedellä ja varoen sillä pyyhkinyt, yleensä kikka toimii.
Kameran näytölle kannattaa laittaa suojakalvo (kameraliikkeistä saa) niin sitä voi jo ronskimminkin puhdistella. Kalvo lisäksi suojaa naarmuilta jne…ihan samoin kuin puhelimessa käytettävät ohuet kalvot.
Allaolevassa linkissä tietoa puhdistuksesta:
Ko. linkissä on myös liuottimien käytöstä mutta niiden käyttöön suhtaudun itsen varauksella…
Hankin juuri uuden Olympuksen stereomikroskoopin ja sen mukana tulleessa ohjeistuksessa kehotettiin käyttämään lasipintojen puhdistamiseen 70 % etanolia. Näin olen ongelmitta menetellyt, toki etanolia ei välttämättä ole helppo saada käsiinsä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
elän toivossa että saisin koko setin uusittua kameralliseen mutta siihen asti voisi sinnitellä tuolla apulaitteella.