Kun heltan terää skooppaa niin siinä on näitä itiökantoja joissa sterigmoja. Sitten on paljon myös itiökannan näköisiä joissa ei ole sterigmoja. Ne on sitten varmaan steriilejä itiökantoja eli basidioleja. Joskus nämä itiökannattomat ulottuvat pidemmälle kuin itiökannat. Nyt kun en ole koskaan opiskellut näitä niin jään usein epätietoisuuteen ovatko nämä kystidejä vaiko ei. Vai kenties kystidioleja ja ovatko kystidiolit myös kystidejä eli jos lajilla ei pitäisi olla keilokystidejä mutta jotain vähän venähtäneitä “basidioleja” siinä heltan terässä on niin mistä tietää ovatko ne kystidejä vai kystidioleja vai basidioleja. Elikkä kun kaavassa sanotaan että ei ole kystidejä ja jotain pikkusen venähtäneitä steriilin itiökannan näköisiä kuitenkin on niin pitääkö silloin sanoa että kystidejä oli. Kaavoissa ei koskaan lue että olisi kystidioleja mutta ei kystidejä eli onko ne aina kystidejä jos ovat pidempiä kuin viereiset (steriilit) itiökannat vaikka olisivat muuten ihan samannäköisiä.
Pahoittelut sekavasta kysymyksestä mutta skooppaajat varmaan ymmärtävät mitä tässä kyselen. Onko nämä teille ihan selviä juttuja?
Ihan hyvä ja suositeltava englanninkielinen sivu erilaisista sienten termeistä löytyy tästä linkistä. Se ei ole aivan kaiken kattava, mutta selventävien kuviensa takia auttaa useimpien termien selvittämisessä.
Joskus kystidit ovat niin samannäköiset kuin basidiolit että niitä ei helposti eroteta, varsinkin rusokkaissa näin on aina välillä. Jos pystyy näkemään eroja niin toiset ovat basidioleja ja toiset kystidejä. Jos on basidioita isompi ei ole ainakaan basidioli.
Kystidiolinimitystä ei juuri käytetä kuin käävissä. Kääpäkaudeltani olen muistavinani, että ainakin Skeletocutiksilla ja Antrodielloilla on kystidioleja - sellaisia pieniä hieman kartiomaisia puikkoja.
Kiitos, juuri Entolomat tämän kyselyn kirvoittivatkin. Finboliin pyydettiin skooppaamaan rusokkailta itiöt ja (keilo-)kystidit ja välistä on ollut vaikea päättää onko kystidejä vai ei.
Toinen tapaus tuli juuri eilen kun skooppasin jauhosientä jolla oli basidiolien näköisiä mutta pidempiä “kystidejä” vaikka kystidejä ei jauhosienellä kait pitäisi olla (paitsi joskus niitä matomaisia).
Olen koittanut katsoa keilokystidit heltan terästä ilman peitelasin suurempaa painamista että näkisi “aidon” tilanteen. Jos painaa kunnolla ja rikkoo rakennetta niin sitten on vaikea arvioida onko kyseessä basidiolit vai kystidit kun eivät ole kontekstissaan eikä voi verrata suoraan itiökantoihin. Jos taas ei paina (ja riko vähän) niin sitten rakenteita ei saa oikein esiin ja hieman eripituiset “basidiolit” voi tulkita tai olla tulkitsematta kystideiksi. Jos rikkoo kunnolla niin sitten basidiolit olisi helppo tulkita kystideiksi.
Helpottaa kyllä vähän nyt kun tietää että normi helttasieniltä voi nämä kystidiolit unohtaa.
Just niin, ensin peitelasi kevyesti päälle ilman painamista. Sitten katso, sitten koputa lasille pari kertaa ja taas katsoo olisiko rakenteet selvemmin näkyvissä. Toista kunnes kystidien muoto on selvästi näkyvissä alhaalta asti. Jos on painanut liikaa voi kystidit näyttää normaalia leveämmältä, joten jossain vaiheessa kannatta mitata ennen levenemistä.
En muista katsoneeni tavallisia jauhosieniä koskaan kunnolla skoopilla. Eilen katsoin kuitenkin ja siinä oli niitä rihmamaisia päitä heltan terässä. Sellaisia ei kai pitäisi olla prunuluksella, vaan jos on sellaisia sitten on cystidiosus. Näin ainakin kirjallisuuden mukaan. Mutta vähän epäilen… Lisäksi eroja on sinkilällisyydessä, lakin inkrustaatioissa ja värissä.
Eilinen oli “keilokystidien” ja sinkilöiden osalta cystidiosus mutta värin ja inkrustaation puolesta prunulus. Keilot ehkä eivät olleetkaan aitoja keilokystideja vaan näytti enemmän pseudokystideiltä (= nousi hymeenion alta). Kenties väri ja inkrustaatiot olivat sataneet pois?
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.