Joku haprakääpä?

6.11.25 Jääli- Koitelinkoski alue tuore kuusivaltainen sekametsä. Kääpä kuusenkonkelolla, n 30 cm pitkä, lähti helpohkosti alustasta, maku mieto, tuoksu mieto, raikas miellyttävä.

Itiöt n 6-7x 2.5, makkaramaiset, malto monomiittinen, sinkilällinen.Kuuluuko haprakääpiin? Harmokääpä?

Kyllä Postiaksi sanoisin. Voi olla ulkonäön perusteella harmokääpä, mutta ruskokääpääkin näköislajeineen mietin. En nyt muista itiömittoja. Tuliko mitään värimuutosta? Onko skoopissa heikkoa amyloidia reaktiota, entä gleokystidejä?

Itiöt makkaramaiset, inamyloidit,n 6-7x1.5. Muihin kysymyksiin nyt en osaa sanoa. Pitää katsoa tämä huomenissa uudelleen.

Varmaan sinne P. calvendan suuntaan mennään; aika pitkiä tosin itiöt verrattuna kirjan mittoihin, jos jopa 7 mikronia (oletan, että aloitusviestin itiöleveyden 2,5 oli tarkoitus olla 1,5). Amyloidilla reaktiolla viittasin Postia lactean (=tephroleuca) rihmojen heikkoon reaktioon.

Käävän väri ei muuttunut, kuten tahrakäävällä. Tarkistin itiöt: 5-6x1.5 mikroa, hiukan käyristyneet. ( Aloituksessa tosiaan näppäilyvirhe 2.5) Löydän gleokystideilta näyttäviä CB: ssä. Itiöt eivät värjäänny CB: ssä, MZ: ssä näkyvät sinertävinä. Pillipinta kerman värinen kuivanäytteessä.

Ruskokääpänä pitäisin. Suljin pois noita lähilajeja.

Kiitos, Pauli!

Kuvien perusteella kannattaa tarkistaa myös ruunikäävän mahdollisuus. Se on harvinaisempi ja välillä aika hankala määritettävä. Sillä gleokystidit ovat vähän epäselvemmin erotettavissa kuin ruskokäävällä ja ne eivät lähde yhtä syvältä rakenteesta. Itse olen katsonut gleokystidejä näillä KOH:ssa, jossa ne yleensä erottuvat kaikkein parhaiten kunnolla keltaisina. Joskus tosin on sellaisia, jotka eivät värjäydy kunnolla, mutta tuskin tekevät sitä silloin muissakaan liemissä.

Ruunikäävällä niiden harvojen näkemieni kohdalla kystidien värjäytyminen on ollut heikompaa ja määrällisesti kystidejä on ollut vähemmän. Kyllä niitä on joskus joutunut etsimään pitkään myös ruskokäävällä.