Kasvoi yksittäisenä nähdäkseni kuusen kannossa (vieressä kasvoi toinen about saman ikäisen oloinen kuusi). Lakki 11cm, jalka oli huomattavasti kovempi kuin muilla näistä, haju heikko mutta ehkä aavistuksen myskimäinen.
Näitä kasvoi lähellä koivulahorusokkaita myös karikolla, toisaalta männyn vieressä. Lakit 5cm luokkaa mutta mikään niistä ei ollut vielä täyskasvuinen niin siitä saa lähinnä minimikokoa. Ellei haju olisi niin erilainen olisin voinut ajatella että eri lakin väristä huolimatta ovat samaa lajia, näillä kuitenkin haju mitätön. Laitan siis sukulaiseksi ja männynlahorusokkaat ainakin kuvissa näyttävät hyvältä tärpiltä. Voisivat ehkä olla kuusenlahorusokastakin, mutta kasvoivat niin runsaina että vähän epäilen kun kuusenlahorusokas yleensä näyttäisi kasvavan yksittäin.
Pistin kaikista näistä itiöpölyn vielä laskeutumaan, siitä saa ehkä lisäinfoja myöhemmin.
Lisäksi:
4. Erikoisen musta helttasieni jolla puhtaan valkoiset heltat. Luulisi että helppo tunnistaa tällä kontrastilla mutta en kyllä varmaksi mitään keksinyt. Juurehtiva. Heltat muistuttavat vahakkaita, nokivahakasta harkitsin mutta ehkei sekään ole näin musta? Haju mieto, miellyttävä. Isoimmalla lakki 2.5cm, kaikki olivat pieniä mutta vaikea sanoa kasvaisivatko vielä tuosta vähän isommiksi.
Ja vielä yksi jonka kuvittelisin olevan helppo tunnistettava jos on entuudestaan tuttu. Pieni sateenvarjomainen sieni, lakki kooltaan vain noin 5mm luokkaa. Sekä lakki että jalka läpikuultavan värisiä. Lähinnä muistuttaa esim oksaratasnahikasta muodoltaan, mutta näillä näyttäisi olevan värilliset jalat, ja tämän heltat näyttävät myös olevan vähän johteiset toisin kuin noilla nahikkailla…
Ykkönen on varmaankin kuusilahorusokas jos kerran oli kuusella.
Koivulahorusokas on ryhmälaji ja kakkosen kuvat näyttäisi kyllä olevan tuota porukkaa, eli koivulahorusokas ryhmän lajeja (Pluteus cervinus coll.).
Kolmonen ei ole mäntylahorusokas jolla on tummat heltan terät. Kysessä on mielestäni yksi koivulahorusokas ryhmän lajeista eli peruranlahorusokas Pluteus rangifer. Se on tuollainen tummalakkinen ja ryppyinen ja jalka on myös tummanukkainen. Sitä löytää nimenomaan lastukoilta (tammea, koivua etc.) eteläisestä Suomesta. Täysin varma erottaminen muista P. cervinus ryhmän lajeista vaatii ehkä itiökoon tarkistusta, mutta itse kirjaisin nuo kyllä peuranlahorusokkaiksi.
Nelosta vielä vähän arvuuttelen, vaikka muuten hyvin samalta näyttääkin niin teräsrusokas näyttäisi kuvissa olevan kolotyvinen, mutta tämä näyttää mielestäni tasatyviseltä tai aavistuksen johteiselta. Heltat myös ehkä tiheämmät noissa teräsrusokkaan kuvissa joita löytyy… Tosin teräsrusokas näyttää kasvavan tästä vielä selkeästi isommaksikin ja ehkä tuo tyvisyys selkeentyy vielä kasvaessa. Kyllä se varmaan tämä on mutta ehkä menen vielä lähipäivinä katsomaan ovatko kasvaneet isommaksi ja saanko varmistettua tuon.
Taitaa muuten olla sama jota arvoiteltu tässä ketjussa:
Jalkojen johteisuus ja helttaisuus näyttää juuri samalta kuin omassa löydöksessäni. Mutta nyt on kuvat päältäkin, jos tämä selviää niin saadaan tuohonkin vastaus.
Samaa mieltä muihin, mutta tuo neljäs rusokas ei ole mielestäni teräsrusokas. Lienee porukkaa johon kuuluvat mm. Entoloma corvinum ja Entoloma chalybaeum. En ihan saa selville heltan terän väriä, mutta ehkä se on heltan sivun värinen jolloin mm. E. corvinum voisi olla vaihtoehto. Tämä on kuitenkin suht hankala ryhmä.
Mielenkiintoista. En ottanut noista hirveän monta kuvaa kun ajattelin että on varmaan helppo tunnistettava tällä värityksellä, mutta käydään huomenna katsomassa löydänkö niitä uudelleen (todella hyvä maasto väri noilla) ja josko ovat kasvaneet vähän niin saan ehkä tarkempia kuvia vielä. Kiitos kommentista!
Olen käynnyt tuolla pari kertaa katsomassa uusiksi mutta joko kasvavat tosi hitaasti tai sitten eivät vain tahdo kasvaa tätä isommaksi, ovat meinaan todella pieniä, suurimmalla osalla lakki alle 1cm. Odotan vieläkin että löytyisi joku vähän isompi josta saa hyvin kuvattu, mutta tässä päivityksenä vähän kuvia lisää. Huomasin että ihan pieninä niissä hohtaa violetti selkeämmin mutta vanhetessa näyttävät muuttuvan tummemmansävyisiksi.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
