Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

Maakunnat Google Earth alustalle

lajitietokeskus

#1

Sämpläsin Lajitietokeskuksen tuottaman maakuntarajakartan nyt Google Earth formaattiin ->
Lajitietokeskuksen tuottama kartta (*.kmz 709 kt)

(Inspire-direktiivin nojalla avointa dataa)

Jos joku haluaa verrata allekirjoittaneen työstämään karttaan, se on erittäin helppoa, koska rajat ovat poikkeamakohtia lukuun ottamatta identtiset eli asettuvat täysin päällekkäin.
Parisen tuntia meni ainoastaan, kun vertasin kaikki rajat koko valtakunnasta pienimpiä yksityiskohtia myöden.
Kaikki maakunnat by HJT 22.3.2014 (*.kmz 586 kt)

PS
Allekirjoittaneella on ollut MMH:n kiinteistotietojärjestelmä (KTJ) käytettävissä, joten paikoitellen oman karttani tarkkuus on FMNH:n karttaa hieman parempi. :slight_smile:


#2

Kiitos erityisesti Tannerin kartasta - Lajitietokeskuksen kartta ei värisokealle erotu, on ilmeisesti viivoitettu punaisella.


#3

Kiitos, kiitos.

Museon kartta tuli punaisella hiusviivalla, kun käytin oletusasetuksia.

Karttojen päällekkäinen vertailu osoitti, että virheiltä ei ole täysin vältytty kummallakaan taholla.
Väittäisin, että allekirjoittaneen kartassa niitä virheitä on astetta vähemmän.
Vähän hosumalla tehdyltä vaikuttaa museon tuotos, noin pikaisesti tarkasteltuna.

Tulen korjaamaan karttaani minulta huomaamatta jääneet alueliitokset, kunhan sopivaa aikaa löytyy.


#4

Turha viesti


#5

Hyvältä näyttää :slight_smile:

Pistän palautetta eteenpäin Lajitietokeskuksen tarjoaman kartan oletusvärityksistä.


#6

FMNH on valmistellut maakuntarajojen kartan lähes yhtä hätäisesti, kuin Hallitus SOTE-uudistuksen. :slight_smile:
Alle 10 vuodessa, kun mulla on sen laatimisen parissa vierähtänyt jo peräti 30 vuotta.

Museo julkaisi maakuntakartan sen enempää kommentteja kyselemättä. SOTE:sta sentään kerättiin lausuntoja.
Ainakaan itse en ole huomannut minkäänlaista luonnosvaiheen esillepanoa? Vuonna 2013 viimeksi keskustellut rajoista museon karttaihmisten kanssa s-postitse.

Toivottavasti nyt julkipantu maakuntakartta ei ole "kiveen hakattu", sillä se sisältää jonkun verran selviä virheitä!
Arvelisin, että koko maassa on noin 50 kohtaa, joissa karttaa pitäisi korjata. Tässä ei vielä ole mukana hienosäätö, jossa raja vippaa 10-20 metriä suuntaan tai toiseen.
Pyrkimyksenähän olisi seurata mahdollisimman tarkoin 31.12.1930 vallinneita pitäjänrajoja. Kaikkiaan varsin selkeä ja yksikäsitteinen tehtävänanto.

Olen omassa työssäni dokumentoinut/lähteistänyt miltei kaikki kartalle siirretyt vuoden 1930 jälkeen maakuntarajojen yli tapahtuneet kuntien osaliitokset ja sen, mihin Valtioneuvoston-, Sisäasiainministeriön- ja MMH:n päätöksiin ne pohjautuvat. Myös asetuskokoelman (diaari)numerot ja päivämäärät on oheistettuna, joten hatusta tai väärinpiirretyistä pohjakartoista niitä ei ole revitty.

Esimerkki #1

Iso osa (n. 60 km2) Seitsemisen kansallispuistoa on kuulunut 30-luvun alkupuolella vielä St: Ikaalisten puolelle!
Tilat nro 13-21 liitettiin Ikaalisista EH: Kuruun 1.1.1936 alkaen. (Valtioneuvoston päätös 239/1935, 20.6.1935)
Tilat nro 24-29 liitettiin Ikaalisista EH: Kuruun vasta 1.1.1943 alkaen. (Valtioneuvoston päätös 108/1942, 29.1.1942)

Esimerkki #2
Loilan kylän tilat 1: 2: 3: 5: 6: ja 7: (yht. n 50 km2) on liitetty PH: Keuruusta EH: Vilppulaan vasta 1.1.1937 lukien (Valtioneuvoston päätös 249/1936, 26.6.1936)

Miten edettäisiin?
Mikä olisi kätevin tapa raportoida maakuntarajojen virheet?


#7

Välitän nämä kommentit eteenpäin ja palaamme asiaan koskien rajojen jatkokehitystä ja menetelmiä!


#8

Uudenmaan maakunnasta löysin 10 virhettä Lajitietokeskuksen kartalta

  1. Hanko, Kadermo, "pikku lipare"
    Kadermon saaressa on puronotkossa maakuntarajaan kiinteästi kytkeytyvä suikale 404 Santalan kylään kuuluvaa aluetta, kun muutoin rajan pohjoispuoli on 402 Bengtsårin kylää ja eteläpuoli 404 Santalan kylää. Ks. esim. Taloudellinen kartta 1948

  2. Hanko, Sandöfjärden, Kronan
    Kronan-niminen luoto jää kokonaan U:n puolelle. Vanhassa peruskartassa kylänraja on piirretty virheellisesti suoraksi ilman taitepistettä. KTJ:n kiinteistötiedoista ilmenee että rajan pohjoispuoliseen tilaan 2:6 (muodostettu lohkomalla 13.11.1958) ja eteläpuoleiseen tilaan 1:158 (muodostettu lohkomalla 26.8.1966) ei ole kohdistunut sen jälkeen eikä kantatilaan sitä ennen mitään toimituksia. Tilojen välisessä rajassa on pari taitepistettä, joille löytyi KTJ:stä koordinaatit.

  3. Hanko, luoto Halshomenin N-puolella
    Rajassa on KTJ:n kiinteistökartasta löytyvä taitepiste, joka taivuttaa rajan kulkemaan luodon itärantaa viistäen. Luoto jää kokonaan Ab:n puolelle.

  4. Tenhola, Gennarbyviken. Peruskartan rajoissa virheitä Skepparvikenin pohjukasta kaakkoon.
    Vanhassa peruskartassa on melkoisia virheitä kylänrajan (Dal - Spjutsböle) sijaintitarkkuudessa välillä Gennarbyvikenin keskilinja - Mörksjön järven eteläpuoli. Piirretty tarkempi raja KTJ:n kiinteistökarttojen koordinaateilla.

  5. Siuntio, "Bäcks utskog", Mörstekt
    Miltei suorakaiteen muotoinen alue kuulunut Siuntioon "aina".
    Alkaen kihlakunnankartta 1842, pitäjänkartat 1913 & 1919, yleiskartat -20, -27 & -43 sekä taloudellinen kartta vuodelta 1947. Vuoden 1940 taloudellisessa kartassa virheellisesti.

  6. Hyvinkää, Paalijärvi
    Kiilan kärki esiintyy katkaistuna ensimmäisen kerran taloudellisella kartalla 1936.
    Vuoden 1932 ja vuoden 1936 väliseltä ajanjaksolta ei löydy mitään kuntarajamuutoksia, jotka viittaisivat muuhun kuin tarkentuneeseen karttaan. Merkitys vähäinen, koska pelkästä Paalijärven vesialueesta kyse.

  7. Hyvinkää, pääradan varsi
    Kapea ja <800 m pitkä soiro ratavartta Hyvinkäältä Monniin päin on KTJ:n mukaan kuulunut Hyvinkään rautatiealueeseen jo 1800 lopulta alkaen.
    Tätä ei löydy edes vanhoista peruskartoista.

  8. Lahti, Renkomäki raja NW-osassa nelostien N-puolella. Aavistuksen epäselvä ?
    Raja Renkomäen alueen länsiosassa nelostieltä pohjoisluoteeseen perustuu 4-osaiseen KTJ:stä löytyvään tiluskarttaan "Renkomäen kylän kaikista tiluksista Orimattilan pitäjässä, 1920" (toimitus nro 5566) ja sen rajapyykkeihin, eikä noudattaisi siinä kohtaa orjallisesti nykyistä jokiuomaa? Mahdollista, että on minunkin tulkintavirheeni. Ainakin osa jokitörmän tilkuista on silloin kuulunut Hollolaan. Ja kartassa lukee Renkomäen jyrkkätaitteisen kylänrajan ulkopuolella "Hollolan pitäjää"

  9. Lahti, Renkomäki NE-kiila, liitetty Hollolaan jo 20-luvulla
    Museon kartalla noin 2,5 km2:n alue Renkomäen NE-osassa on kuulunut Orimattilaan vielä 1875, mutta tullut liitetyksi Hollolaan jo 1920-luvulla. Tilojen muodostumishistoria KTJ:ssä osoittaa tämän.
    Ks. myös http://www.kolumbus.fi/hannu.j.tanner/provinssit/Orimattila/
    Kutakuinkin oikein taloudellisessa kartassa 1921.

  10. Kotka, Mussalo, Puostinniemi, Heinlahti
    "Niemennokka" Mussalossa on liitetty Kotkaan vasta 1970-luvulla.
    Liitos Pyhtään kunnasta Heinlahden kylästä Kotkan kuntaan Heinlahden kylään 8.3.1976 (VNp 461/1977 2.6.1977)
    Maakuntaraja katkaisee niemen kärjen kuulumaan U:n puolelle.