Milloin voidaan tallettaa ulkomaisia yksilöitä laji.fi sivuille?

Lajitietokeskus
1

Milloin päästään tallettamaan ulkomailla kerättyjä havaintoja?

Tässä yhteydessä tarkoitan nimistöä. Suomalaisella lajilistalla olevia lajeja voidaan tallettaa koko maailmasta, ilman virheilmoituksia, mutta kun laji ei ole Suomen listalla, niin virhe ilmoitus tulee nimestä.

Joissakin ryhmissä on käytetty hieman Suomen valtakunnan rajoja kattavaa lajinimistöä, jolloin pääsee talletuksen tekemään.

Mitä vaatii että esimerkiksi perhosissa olisi käytössä Euroopan lajilista? Senhän voisi imaista vaikka faunaeur sivuilta.

2

Kyseisestä listasta puuttuu gender-agreement, joten sitä pitäisi muokata sitten.

3

Mikä on toi sopimus?

4

Mikään ei estä tallentamasta havaintoja nimillä joita Vihko ei tunnista.

Siitä vaan hommiin :slight_smile:

Meille tuntemattomilla nimillä voi hakea “Selaa havaintoja” puolella siten, että kirjoittaa nimen lajin nimi / taksonin nimi hakukenttään ja painaa enteiriä. Silloin saa ne havainnot, jotka on ilmoitettu täsmälleen sillä nimellä.

Mutta haettaessa sitten vaikka suvun tai heimon havaintoja, tuntemattomilla nimillä ilmoitetut havainnot eivät valitettavasti tule mukaan.

EskoP / Lajitietokeskus, tietotekniikkapäälikkö

5

näin olen tehnyt;
milloin saadaan pudotavalikko ja hakutoiminnot näille?

6

Nyt en ihan seuraa mitä tarkoitat pudatavalikoilla. Millaisia hakutoimintoja?

EskoP / Lajitietokeskus, tietotekniikkapäälikkö

7

ihan vastaavat kuten Suomessa vahvistetuille lajeille.
Nyt kun kirjoitan esimerkiksi jonkun Espanjan otuksen nimen (ja oikein - ainakin jonkun määrityskirjan nimistön mukaisesti) niin kolmio tulee nimen perään.

hakutoiminnoilla on haasteellista saada oikeita sukuja, jo siistä syystä että Euroopan tasolla lajeilla on hyppelyä paikasta toiseen aika paljon; onko listat ajan tasalla vai ei. Se ei ole mielestäni tärkeää tai järkevää. Jollain tasolla pystytään kuitenkin noi sukusuhteet määrittämään ulkomaisilla lajeilla, esimerkiksi päiväperhonen, pyraliidi tai kiitäjä (perhonen). Liittyy tuohon group tasoon, siinä toisessa keskustelussa.

Tällöin voisi olla haku kiitäjä (perhonen, ei suomessa havaittu) tms.

  • listaus sitten noi ulkomaan otukset. Saisi siten tietokannassa olevat havainnot lajinimien perusteella.
  • Ulkomaan otuksia ei tarvitse edes niin tarkkaan sukutasoja edes kiinnittää, jos seurataan jonkun toisen tahon ylläpitämää listaa. he hoitavat sen meidän puolesta.
1 tykkäys
8

Eikö siitä vaihtoehtoisesta muodosta voisi tehdä synonyymia ja unohtaa koko jutun sen jälkeen. :slight_smile:

9

Toivottavasti oikein kirjoitetut ja synonyymit sitten vastaavat toisiaan.

10

Tuki ulkomaisten havaintojen kirjanpidolle on viime vuosina valitettavasti jäänyt vähälle huomiolle Suomen lajiluettelon kokoamisen vaatiman työn vuoksi. Nyt kun Suomen lajisto alkaa olla melko kattavasti Lajitietokeskuksen tietokannassa, tähänkin asiaan on mahdollisuus harkita toimivia vaihtoehtoja.

Kuten Esko jo totesi, havaintoja ulkomaisista lajeista voi toki tallentaa Vihkon lomakkeilla jo nyt, mutta lajinimien kirjaamisessa järjestelmä ei tarjoa samanalaista tukea kuin Suomen lajistolle. Parannusta nykytilanteeseen olisi mahdollista saada aikaan esimerkiksi käyttämällä GBIF-organisaation lajiluetteloa (GBIF Backbone Taxonomy), joka sisältää tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa hyväksyttyä nimeä ja noin 2,2 miljoonaa synonyymiä. Sitä käyttäen Vihkon lomakkeille voisi tarjota samantapaisen ennakoivan tekstinsyötön kuin Suomen lajistolla, ja luettelosta löytyisi lajille paikka myös ylemmässä taksonomiassa.

Parhaillaan käynnissä on kansainvälisiä taksonomisia hankkeita, jotka tulevina vuosina helpottavat tätä ongelmaa.

1 tykkäys
11

tossa olisi se oikea ratkaisu; yksittäisien ryhmien lajilistojen; Skandinaavian, Euroopan tms suuremman alueen, pystyy ko ryhmän ylläpitäjä jollain tasolla hoitamaan. Kun sitten puhutaan kokonaisuudesta ja kaikista listoista kaikille alueille, työ on aivan mahdoton hanskata Suomen tasolla. GBIF tms. muu iso kansainvälinen organisaatio olisi se “naula päähän” tämän suhteen.

Toivottavasti tällainen saadaan nopeahkosti käyttöön.

S

12

Ongelma ratkeaa nopeahkosti, jos LAJI-portaali alkaisi syöttämään GBIF-portaaliin aineistoa esim. kerran vuorokaudessa. Silloin haut voi tehdä GBIF-portaaliin ja kaikki maailman lajit ovat aina haettavissa, niinkuin Tapani yllä mainitsee.

Ruotsin Artportalen ja monet muut syöttävät uudet aineistonsa GBIF-portaaliin tällä tavoin. Lähes tosiaikaisesti.