Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Mustakääpä?


#1

Kuvasin tämän 30.10.2018 Träskändan puistosta metsän puolelta. Paksu sammaloitunut maapuu jonka ajattelin ehkä olevan massiivinen raita, mutta saattoi olla joku muukin lehtipuu, ei kuitenkaan koivu, leppä taikka haapa. Kääpäkirjan kuvauksen perusteella määritin tämän mustakääväksi. Laji.fissä on kuitenkin listattuna vain yksi havainto mustakäävästä eli onkohan laji vaikea määrittää vai todella noin harvinainen?


#2

Mun ehdotus on pikireunakääpä.


#3

Kiitos Kari, pikireunakääpä oli se toinen vaihtoehto jota mietin. Näillä on kuitenkin isot lakit kun pikireunakäävästä olen ajatellut että harvemmin on ainakaan noin massiivisia lakkimuotoja kuin esim. tuossa kolmoskuvassa. Jos puu on raita, taikka joku muu iso paju, niin sekin kait sopisi mustakääpään. Träskändan puistossa on tehty parikin kääpäselvitystä eikä pikireunakääpää ole sieltä löydetty, Ei sieltä kyllä ole listattu mustakääpääkään mutta arinakäävästä on runsaasti havaintoja. Mutta tosiaan tässä kyselen ja olen epävarma lajista.


#4

Pikireunakäävältä näyttää kyllä paljonkin, mutta jos on pajukasvi niin tuo mustakääpä tulee kummittelemaan mukaan. Kirjoissa ei mainita, kasvaako pikireunakääpä myös pajuilla.
Mustakääpä ei luultavasti ole niin harvinainen kun havaintojen perusteella voisi kuvitella. Sitä ei vain vielä osata määrittää. Ilmeisesti yksi parhaita tuntomerkkejä on mallon paksuus itiöemässä, jolloinka itiöemää pitäisi lohkaista. Mustakäävällä maltoa on hyvin vähän. Itsekään en ole tähän asiaa riittäcästi perehtynyt, eikä määritys taida olla ihan niitä helpoimpia.


#5

Täytyy tutkia näitä tarkemmin kun seuraavan kerran käyn paikalla ja ottaa kenties näyte. Tuo maapuu oli aika näkyvällä paikalla ja siksi vähän yllättävää että pikireunakääpää ei 2017 kääpäinventoinneissa alueelta löydetty, kuten ei 2005 inventoinneissakaan. Kasvupaikka ei myöskään ollut kostea biotooppi vaan niitynreuna. Kääpäkirjassa tuosta sanotaan myös että olisi resupinaattinen taikka puoliresupinaattinen ja lakit vain vähän ulkonevia. Näiden koko on myös suurempi kuin kääpäkirjassa pikireunasta kerrottu “jopa kämmenenkokoinen”, eli nämä olivat siis selvästi tätä kookkaampia. Kokovertailun saa kolmoskuvan vaahteranlehdistä. Tuo kolmoskuvan iso yksilö on myös muodostanut suuren lakin. Kolmoskuvasta myös näkyy hieman kaarnaa joka tuo kyllä mieleen ison raidan.

Kiitoksia Matti, olkoon työnimenä pikireunakääpä.


#6

Tuota vaahteranlehti kuvaa jo aiemminkin mietin, että se kuva ei näytä oikein pikireunalta. On vähän liian järeäkokoinen. Nuo muut kuvat kyllä näyttävät siltä. Onhan tässä sekin mahdollisuus, että tässä kasvaa kaksi eri lajia.


#7

Kiitos Matti, lueskelin kääpäkirjasta ja mikäli oikein ymmärsin on pikireunan ja mustakäävän erot mikroskopiassa hyvin pieniä, lähinnä itiöiden koot hieman poikkeavat mutta nuokin menevät kooltaan paljolti päällekkäin. Eli näitä ei skooppaamallakaan saa sitten helposti määritetttyä?

Kääpäkirjassa myös sanotaan kummankin kohdalla että maltokerros ohut eli jos eroja maltokerroksen paksuudessa on niin sekin on aika suhteellinen tuntomerkki sitten, kääpäkirjan mukaan.

Nyt kun tätä olen pikkusen selvitellyt, omalla harrastelijatasollani, niin taidan siirtää suosiosta mustakäävän luokkaan liian vaikea. Olkoon siis pikireunoja nämä. Jos kiinnostaa niin voin kyllä näytteen tuosta sipaista ja laittaa postiin, mutta siitäkään ei taitaisi olla hyötyä kun mikroskopiat ovat niin lähellä toisiaan, eli mustakääpää ei osata oikein tunnistaa, kuten yllä kerroit.


#8

Kääpäkirjassa myös mainitaan, että mustakääpä on elävien puiden loinen. Pikireunakääpä sen sijaan kasvaisi juuri kuvan mukaisilla alustoilla, paksuilla maapuilla tai pystyyn kuolleiden runkojen tyvessä ja kannoilla.


#9

Itiökoossa on pieni ero, vaikka koko osittain menee päällekkäin ja muitakin pieniä eroja on. Ne vaatii vain kunnollista perehtymistä. Itse en ole paljoakaan skooppaillut näitä arinakääpiä muistuttavia lajeja ja on vähän orpo olo niiden kanssa. Vaatisi opettelua, jotta niihin pääsisi sisään kunnolla. Ja kun ovat suhteellisen tavallisia lajeja, ne on jääneet huonommalle huomiolle. Jos toinen olisi uhanalainen laji, niin varmaan suhtautuminen olisi toista luokkaa. Mutta sopii oikein hyvin, jos annat olla pikireunakääpinä. Näyte ei ole välttämätön, jos asia ei ole sinulle tärkeä selvittää.

Elävillä puilla kasvaminen on ihan hyvä lisätieto, mutta en luottaisi siihen. Männynkääpääkin pidetään elävien puiden lahottajana, mutta olen sitäkin kerännyt sahatulta pölliltä, johon oli tehnyt uusia resupinaattisia itiöemiä. Rihmasto voi tuottaa itiöemiä vielä puun kaatumisen jälkeenkin, joten siihen tuntomerkkiin ei kannata siksi sokeasti luottaa.