Toissapäivänä käväisin Haltialassa. Heti luonnonsuojelualueen ulkopuolella Mombergintien ja Haltialantien kulmassa on pieni metsikkö, josta löytyi jäkälillä loisiva Illosporiopsis christiansenii. Ensimmäinen kuva on pihlajan maapuun oksalta, toinen elävän terttuseljan kuolleelta oksalta:
Järeältä haavan maapuulta sekä koivun maapuulta löytyi hytymassikkaa. Tänä vuonna olen kolme kertaa eri paikoissa törmännyt tällaisiin kookkailta hytynupikoilta (Ascocoryne) näyttäviin kasvustoihin. Itiöemät ovat muodoltaan aika vaihtelevia ja yksittäinen itiöemä voi olla 3,5 cm leveä. Yhteistä niille kuitenkin on se, että ne ovat alta ja jalasta isonystyisiä, joka sopii hytymassikkaan. Alimmissa kuvissa on mukana myös sienen kuroma-astetta:
Löysin itse haavan maapuulta samantyyppistä maljakasta joku viikko sitten ja Juuso ehdotti lajikommentissa haapapikaria. Tuntui hyvältä ehdotukselta mutta tuo esiintyminen syksyllä oli minulle uutta. Ilmeisesti tosiaan löytyy syksyllä tällaisina miniversioina. Näitä oli sadottain osittain kaarnan alla - odottamassa kevättä?
Hytymassikasta olen löytänyt erilaisia harmaan ja vaalea lilan värisiä ja sitten vanhana se voi olla maksanruskea. Tuota nystyisyysjuttua en ole koskaan hoksannut katsoa. Vähän käy mielessä voisko nuo alemmat olla kuitenkin A. sarcoidesia?
Illosporiopsis christiansenii loisii ilmeisesti Physcia suvun jäkäliä. On tullut vastaan esim tuohituomelta ja joltain koristepensailta. Taitaa riittää että jotain Physciaa siinä kasvaa loisittavaksi. Sen piti kait olla harvinainen tai ehkä oli aikaisemmin harvinainen mutta nyt sitä on kyllä tullut vastaan kun on kuvaillut puilla kasvavia jäkäliä. Kuvassasikin näkyy haavankeltajäkälän lisäksi jotain Physcia suvun jäkälää.
Physcioilla on sitten muitakin loisia, joissa on sävyt pinkistä oranssiin. Tässä lokerossa on jopa olemassa haalean oranssipinkkejä orvakoita. Eli jos se sävy tai habitus on yhtään epätyypillinen, niin noita kannattaa joskus mikroskopoida.
Juu, toki A. sarcoides on mahdollinen, mutta siinä tapauksessa nuo olisivat steroideja nauttineita sellaisia, yli kolme kertaa suurempia, kuin mitä kirjallisuudessa lajin mitoiksi (0,5-1 cm) mainitaan (alimmassa kuvassa saattaa tosin olla A. sarcoideskin). Sitä en osaa sanoa, onko väri noissa kuvissani toistunut liian tummana. Oli jo aika hämärää, alimman kuvan valotusaika näyttää olleen 2,5 s. Silloin nuo tuollaiset värisävyt tuppaavat näyttämään silmässä todellisuutta tummemmilta, joten voi olla, että olen vain valinnut säilytettäväksi itiöemiltään liian tummia kuvia.
Tässä kuitenkin muualta ottamiani vastaavanlaisia N. puraksi olettamiani kuvia reilun viikon takaa. Yllä kuvatuista en ottanut näytettä, mutta alla olevista on näyte. Ne kasvoivat kaikki samalla haavan maapuulla. Moni itiöemä oli vähintään parisenttinen, isoin tuoreena 19 mm korkea, “lakki” 35 mm leveä ja jalka 14 mm paksu. Isoin itiöemä näkyy kahdessa ensimmäisessä kuvassa ja alemmassa niistä näkyy alapinnan ja jalan nystyisyys hyvin. Vielä paremmin nystyisyys näkyi kuivassa näytteessä. Nämä on myös kuvattu hyvässä päivänvalossa, joten kuvissa väri on jokseenkin totuudenmukainen.
Vasemmalla olevan itiöemän mitta oli noin 1,25 tuumaa, oikealla olevaa en mitannut. Leathermanissa ei valitettavasti ole kuin tuumamitta, ja sekin puolen tuuman välein. Näitä en kuitenkaan kerännyt näytteeksi.
Juu, jäkälillähän kasvaa vaikka mitä. Minulla on mm. pari havaintoa Erythricium aurantiacumista (Marchanchimyces aurantiacus). Niitä vain en ole vielä Laji.fi:hin laittanut, kun en ole varma siitä, aionko kirjoittaa niistä jotain jonnekin. Mutta laitetaan siitä kuitenkin tähän yksi kuva:
Yleensä en näillä hirveästi päätäni vaivaa, koska kaikista sopivan pienistä sienistä säästän joka tapauksessa näytteen LUOMUSille. Yleensähän se on niin, että mitä pienempi sieni, sen vähemmän havaintoja, vaikka sieni olisi tavattoman yleinen.
Tuollaisia isohkoja usein yksittäisiä on tullut kyllä monasti ihmeteltyä. Ombrophila suvussa on esim O. lilacina, joka on kyllä kait pienempi, mutta FTE mainitsee lajin yhteydessä että “there is a group of similar, poorly defined Ombrophila species”. Ascocorynet varioi myös aika lailla ja tuo A. cylichnium on isohko ja kasvaa usein yksittäin.
Täytyy ottaa ensi kerralla näyte, voi varmaan hyvin olla myös hytymassikkaa, sillä kun on varianttejakin kuten var. foliacena ja joskus kuvannut aika omituisia versioita siitäkin, esim tämmöisiä ääripäitä
Ihan ensimmäisenä minullekin tuli mieleeni Ombrophila lilacina (Laji.fi:ssä siitä on havaintoja nimellä Neobulgaria lilacina). En kuitenkaan löytänyt lajista mitään järkevää kuvausta, joten jätin sen sitten huomiotta.
Oikeastaan se, miksi oletan tuon olevan hytymassikka, johtuu pitkälti siitä, että kaksi viikkoa sitten törmäsin ensimmäistä kertaa tuon näköisiin sieniin. En saanut niitä parhaalla tahdollanikaan sopimaan Ascocoryneiksi, mutten myöskään keksinyt, mitä ne voisivat olla. Satuin kuitenkin katsomaan samalta paikalta tehtyjä havaintoja, ja jokseenkin samasta paikasta oli hytymassikasta kaksi Pyryn havaintoa vuodelta 2019. Näistä keräsin myös näytteet ja kun vertasin niitä tuoreina hytymassikan kuvauksiin, niin sain ne sopimaan siihen oikein hyvin. Varmaahan se tietysti ilman skooppaamista ei ole, mutta joku joskus tutkii museolla keräämäni näytteet. Itse tosin saatan siinä vaiheessa puskea sieniä.
Tuo Neobulgaria pura var. foliacea ei ole koskaan avautunut minulle. Foliacea tarkoittaa lehtimäistä tai lehteä muistuttavaa, enkä saa lajin itiöemistä lehtimäisiä mitenkään. Esimerkiksi havuliuskahytykän (Phaeotremella foliacea) itiöemistä se poimujen lehtimäisyys käy hyvin ilmi. Voihan se toki olla niinkin, että tuollainen yksittäinen iso itiöemä maapuulla ollessaan on kuvaajan mielestä näyttänyt lehdeltä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
