Viime marraskuun alussa löysin mäntykalliolta rahkasammalmättäästä muutama harmaanruskeaa napalakkia. Koitin saada ne mikroskopian ja kirjallisuuden avulla lajilleen, mutta en siinä onnistunut. Näytteen kuitenkin säästin.
Joulukuussa sain vihdoin lähetettyä ensimmäisen näytteen sekvensoitavaksi. Näytteitä ei kertynyt kaudella paljoa osittain varsin kämäsen kesän-syksyn takia, ja tämä napalakki vaikutti mielenkiintoisimmalta, joten valitsin sen.
Tuloksia odotellessani löysin rahkasammalella kasvavia napalakkeja käsittelevän tuoreen tutkimuksen Circumscription and typification of sphagnicolous omphalinoid species of Arrhenia (Hygrophoraceae) in Newfoundland and Labrador: three obligate and one facultative species.
Otin yhteyttä artikkelin yhtenä tekijänä mainittuun Andrus Voitkiin. Hän epäili sientä ulkonäön, itiöiden ja ekologian perusteella lajiksi Arrhenia telmatiaea. Laji kasvaa tyypillisesti soilla, mutta voi myös kuivemmilla paikoilla kasvaa rahkasammaleen seassa, kuten oma havaintonikin.
Sekvenssin tulokset saapuivat hiljattain (polymorfismin takia tilasin vielä vastakkaisen suunnan sekvenssin) ja vahvistivat Andruksen määrityksen. BLASTaamalla tuli useita osumia, joisssa oli ITS-alueella vain yksi puolikkaan emäksen ero (tuplapiikki). Seuraavaksi lähimpään lajiin A. philonotis olikin jo usean prosentin ero. Sukupuussakin näytteeni sijoittui nätisti muiden A. telmatiaea –sekvenssien kylkeen.
Sanottakoon vielä, että varmaan ainakin osittain ikänsä takia löytämäni itiöemät eivät olleet ihan lajityypillisimmästä päästä. Kasvupaikallakin saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Normaalisti lakki on tummempi (jopa mustanpuhuva) ja säännöllisemmän pyöreä muodoltaan. Laji voi ilmeisesti muistuttaa paljon pohjantähtimalikkaa (Omphaliaster borealis). Keräykselläni kanssa lakin keskustan pinta oli hilseillyt, mikä sai minut virheellisesti luulemaan tätä suomulakkiseksi, vaikka kyseessä on sileälakkinen laji.
Tuossa linkkaamassani artikkelissa käsitellään myös rahkanapalakkia (A. gerardiana), sen sisarlajia A. bigelowii ja lajia A. philonotis. Suomulakkinen A. bigelowii on rahkanapalakin pidempi-itiöinen näköislaji. Molemmat lajit kasvavat vain soilla. A. philonotis on hienosuomuinen tai pikemminkin käytännössä sileälakkinen laji, ja sen voi löytää myös soiden ulkopuolelta, muiltakin sammalilta kun rahkasammaleelta (“facultative species”). Kaikki lajit löytyvät myös Suomesta.
A. telmatiaeasta on Suomesta ainakin muutama museonäyte eri nimien alla (mm. A. fusconigra).