Ainakin täällä Helsingin seudulla on satanut viime aikoina niin paljon että nurmikoille on tupsahtanut hyvä valikoima kesäisiä nurmikkosieniä. Tässä pieni valikoima yleisimmäistä lajeista ja nimenomaan siis kesäisistä lajeista. Lajeja on tietty enemmänkin, koitan laittaa tähän sellaisia suht helposti tunnettavia yleisiä lajeja joista melko varmasti nyt löytää ainakin enemmistön jos nurmikkoja könyää hieman määrätietoisemmin. Listaa voi mielellään täydentää puuttuvilla lajeilla.
- Nurminahikas, hyvät kasvustot muodostavat noidankehiä nurmikoille
- Keltahäiväkkä, aluksi kirkkaan keltainen, lopulta keltaista vain häivähdys
- Laukkanahikas, kannattaa tuoksutella
- Lohisieni, (Laccaria sp)
- Nurmikirjoheltta, varmaan yleisin nurmikkosienistämme, vanhemmiten heltat “pursuavat”
- Nurmimaamuna, valkoisia pehmeitä palluroita vailla rakennetta
- Varjomustesieni, kuin pieniä sateenvarjoja (Parasola sp).
- Keltapiennarsieni, parisenttiä kellanrusehtavia lakkeja
- Valkokuupikka, toinen yleinen nurmikkolaji on jalokuupikka
- Suippurisakas, lakki voimakkaan säikeinen
5 Likes
Rikkakaulussientä (Leratiomyces percevalii) löytää ainakin mm. puistonurmikoiden reunoilta ja istutusten alta jne., missä saattaa olla lahoavaa puuainesta. Aika jäntevä sieni, lakki keltainen tai kellertävä, lakin reunoilla suojusjätteen jämiä, jalassa monesti tummista itiöistä värjäytynyt rengasvyöhyke muttei rengasta. Kuvassa ei kylläkään nurmikolla, vaan metsässä polun varrella Kaarinassa.
Kesäpiennarsieni (Agrocybe praecox) on nurmikoilla tavallinen näky. Syötäväkin, mutta minusta inhottavan makuinen. Suhteellisen roteva sieni, jalassa yleensä aika selvä rengas. Itiöpöly on tummanruskeaa. Lakki on kosteusmuuntuva, kuivalla säällä vaalea ja monesti pinta halkeillut (krakeloitunut); märemmällä säällä sen sijaan vähän tummempi. Kuvan sienet sateen jälkeen pihanurmikolta Kemiönsaaresta.
Laitetaan nyt pakkaa sekottamaan vielä tämä, jonka löysin ekaa kertaa alkuviikosta - valkopiennarsieni (Agrocybe dura). Ei mikään kaikkein tavallisin laji, kalkinsuosija, mutta en uskalla kutsua harvinaiseksi. Tämäkin on roteva sieni, todella vaalea kokonaisväritys. Ei selvää rengasta, mutta nuorena helttoja peittää suojus joka jää epäselväksi vyöhykkeeksi jalalle. Mikroskoopissa helppo tuntea itiökoosta ja paksuista kystideistä. Harmillisesti olin kiireessä matkalla kotiin ja nappasin tuon autotien vierestä nurmikolta reppuun, joten kuvat sisätiloista. Ilmeisesti tienvierusnurmikot ovat tavallinen kasvupaikka.
4 Likes
