Keräsin Pudasjärveltä “ripsimaljakkaan” hiekkaisesta sammaleisesta rinteestä ihan vaan, kun ei kasvanut puulla. En edes viitsinyt kuvata. No, nyt skoopissa ei sitten löytynyt niitä ripsiä. Jouduin kuvaamaan nyt kuivana sisätiloissa eli ei ole edukseen.
Kokoa tuolla oli kuivana 0,6 cm, alapinta on ruskea. Itiöt isonystyisiä luokkaa 17-20x9-10, askukset 160-240x8-10. parafyysit septallisia, päistään 5-8 levyisiksi laajentuneita, kärjissä jotain “nöyhtää”.
Aleuria?, Octospora?,…
Toivottavasti täältä löytyy joku pohjoisen lajistoa paremmin tunteva, sillä olen tuhlannut tähän ehkees jo muutaman tunnin ja mikroskopialtaan lähimmäksi on osunut Aleuria rhenana, mutta kun tämä ei ole jalallinen 
Pohjoisesta löytyy mielenkiintoisia itselle uusia lajeja, mutta voi pyhä sylvi, kun ovat sitten myös työläitä määritettäviä ja en ole päässyt vielä edes aloittamaan täkäläisten keräysteni (about 500) käsittelyä.
ApuVA: Marja
1 tykkäys
Itiöiden puolesta voisi sopia myös sukuun Melastiza. Tosin Melastizoilla on pientä karvoitusta/nöyhtää ulkopinnan yläreunassa vaikkei mitään ripsiä olekaan. Toinen suku jolla on tuollaisia itiöitä on Aleuria mutta niilläkin taitaa olla (ainakin A. aurantialla) pientä karvaa taikka nöyhtää siellä ulkoreunalla.
Suomen lajisto taitaa olla näiden osalta hieman epäselvää, ainakin näytteitä on pyydetty näistä sekvensoitavaksi. Minullakin on yksi Aleuria paraillaan tutkittavana.
1 tykkäys
Hei,
suljin pois Melastizan, kun NM1:stä ei löytynyt itiökooltaan sopivaa. Mutta voihan olla, että kostutetussa kuivanäytteessä mitat ovat pienempiä tai itiöt eivät olleet kypsiä. Alapinta oli ruskea, luultavasti siis nöyhtäinen. Pitänee vielä tutkia lisää M. contorta mahdollisuutta.
Kiitoksin: Marja
Ascomycete.orgista löytyy tuore kaava Melastizoihin
1 tykkäys
No menipä sitten katsomaan löytyisikö netistä lisää lajeja ja mahdollisesti jopa määrityskaavaa ja löytyihän se.
Siinä oli mielenkiintoinen kohta:
Ornamentation 0.3–1 (1.5) μm wide and high, rather regular, up to 2.7–3.5 μm high at the pole.
Ascospores (14) 15–21 (22) × (7.5) 8.5–10.8 (11.2) μm
… M. cornubiensis (syn. M. chateri ; M. miniata)
Perskuta (sorry mutta tuntuu, että tekee mieli kirota tuntien turhan työn takia), kun NM1:n kaavassa on paljon pienempi itiökoko eli on taas skoopattu kuivanäytteitä Meltserillä ja saatu aivan liian pieniä mittoja. No, vitaalitaksonomiaa ei vielä silloin käytetty.
Taas tuli muistutus, etta vanhat kuvaukset on tehty kuivanäytteistä ja skoopatessa ei ole käytetty vettä.
Tyypillinen esimerkki kuivanäytteiden harhaanjohtavista kuvauksista on Hymenoscyphus vernus: Stem basally dark brown to black. Kun löytää puulta kostealta paikalta keväällä kellertävän tiimakan, jonka jalan tyvi on hyytelömäisen läpikuultava, niin tämän kohdan ohittaa nopeasti…
Hei Henri,
olin jo löytänyt sen ja kiroilin NM1:n kaavaa ja kirjoitimme viestiä samanaikaisesti.
Vielä kerran kiitoksia.
Hei,
muistan, kun keräsin apoja muutamasta kohtaa epäilleeni, että onkohan tässä useampaakin lajia. Nyt kun pakkasin näytettä huomasin osan olevan selvästi ripsimaljakkaita.
Itiöt olivat nystyisiä luokkaa 20-22x12 ja kun osa ripsien tyvistä oli kaksipiikkisiä päädyin Scutellinia subhirtella-määritykseen. Minulla on se jo listoilla vuodelta 2008 Joensuussa määritettynä. Kun se oli koivulta, niin epäilen, että onkohan se määritys mennyt nappiin. Valitettavasti koko näyte on Turussa ja en pääse vertailemaan helposti varsinkin, kun muistelen, että näyte oli niukka ja jaettiinkohan siitä jo Benatillekin.
Marja
