Oranssilakki, Rickenella fibula vaiko joku muu keuhkosammaleella? [Keuhkolakki, Loreleia marchantiae]

Keuhkosammaleella kasvoi kaksi pientä yksittäistä sientä. Pienellä koskella karu kasvupaikka kiinnitti huomiota:

Inat tarjoaa ensimmäisenä oranssilakkia, mutta googletellen löysin myös keuhkolakin (Loreleia marchantiae), joka nimensä mukaisesti kasvaa keuhkosammaleella: https://www.naturbasen.dk/observation/3994740/lungemos-navlehat

Keuhkolakin havainnot painottuvat Suomessa vain jostain syystä pohjoiseen, yksittäinen Helsingissä. Löytöpaikka on Saarijärvellä Keski-Suomessa. Muutoin lajin levinneisyysalue on kyllä laaja.

Jompikumpi vaiko voiko olla joku ihan muukin? Toinen otettu näytteeksi.

Itse keräsin vähän aikaa sitten myös Oulusta keuhkosammalen joukosta vastaavan näköistä kuntopolun laidalta. Tapio Kekki ehdotti sukua Loreleia, kun tuntomerkit eivät sopineet tyydyttävästi mihinkään, joita olin ajatellut.
Siinä päädyin nimeen Loreleia postii, joka on kooltaan isompi kuin marchantiae. Keräyksessäni lakin lpm. 2 cm, jalan lpm. 3 mm ja sienen korkeus 5,5 cm. Itiöt olivat 8-10 x 4.7-6 µm, sinkilätön.
Loreleia marchantiae on lähilaji. Vertaa alla oleviin kuvauksiin keräystäsi.

Tässä löydöstäni kuva

Täältä löytyy kuvausta lajeista:

Loreleia marchantiae
CAP 0.3-1.2 cm across, convex becoming flat with slight umbo then umbilicate; orange-brown; buttery-shiny, bald, translucent-striate; flesh orange-brown. GILLS long-decurrent, 8-16 gills reaching stem, 1 subgill between each pair of gills, broad, some forked; white to cream or with orange tint. STEM 1.5-2.5 cm x 0.1-0.2 cm, cylindric, often bent, base somewhat wider; more or less colored as cap, pale orange-brown, base paler to whitish; smooth, shiny. ODOR and TASTE mild. FRUITING single to gregarious among vegetation of springs or in wet places, among or near liverworts, especially Marchantia, summer to fall, BC, WA. SPORE DEPOSIT white. MICROSTRUCTURES spores 7-12 x 4.7-6.6 um, elliptic - tear-shaped, smooth, inamyloid; basidia (2-)4-spored; pleurocystidia and cheilocystidia not seen; clamp connections absent. SOURCES Breitenbach(3) (as Gerronema), Moser(1) (as Gerronema), Courtecuisse(1) (as Gerronema).

Loreleia postii
CAP 0.5-2(5) cm across, disc deeply depressed from the first, margin remaining inrolled and downcurved for some time, broadly vase-shaped when old; somewhat hygrophanous, orange or reddish, paler to orange-buff when old; moist, bald to finely downy, striate when moist, wavy-scalloped when old; flesh dull orange or yellow. GILLS decurrent, close to distant, narrow to moderately broad, often interveined, occasionally forking; whitish at first becoming yellowish or yellowish pink; slightly waxy-appearing at times, interveined. STEM 2.5-8(10) cm x 0.1-0.3(0.5) cm, equal or slightly widened in lower part; pale orange yellow to pale yellow, base sometimes pallid and with slight mycelium; moist, sparsely pruinose especially near top, soon bald. ODOR and TASTE not distinctive. FRUITING on mosses and liverworts, wet soil around springs, seepage areas or brooks, or burned soil and fireplaces, May to October, WA, OR, ID. SPORE DEPOSIT white. MICROSTRUCTURES spores 6.5-11 x 4.5-6(6.5) um, elliptic, smooth, inamyloid; basidia 2-spored or 4-spored; cystidia not differentiated; clamp connections absent. SIMILAR Rickenella fibula is similar, but Loreleia postii is larger, has a bald rather than pubescent stem, and has larger spores, no cystidia, and no clamp connections. SOURCES Bigelow(9) (as Omphalina), McKnight(1) (as Omphalina), Hansen, L.(2) (as Gerronema).

1 tykkäys

Pitäisi varmaan skoopata. Itse olen etsinyt näitä keuhkolakkeja ja viime syksynä löysinkin Träskändan purovarresta keuhkosammaleen yhteydestä, ei kuitenkaan suoraan keuhkosammaleelta, tuonoloisia jotka kuitenkin olivat oranssilakkeja. Tuo kuvasi sieni ei ole sileälakkinen mikä on kait L. postiille ominaista joten jos on Loreleia niin ehkä ennemmin L. marchantiae. Itiökoko erottaa tuon oranssilakista eli skooppihommat voisivat olla paikallaan. L. marchantiae 8.5-10 x 5-7 ja R. fibula 5.5-7 x 2 -3 (FTE:n luvut). Tuo kun kasvaa aika lailla suoraan kehkosammaleella niin L. marchantiae on kyllä aika todennäköinen.

1 tykkäys

Jep, eipä kai tästä makroskooppisesti saa täyttä varmuutta kuin vain vahvan ehkän. Jos Henri olet kiinnostunut skooppaamaan tuon, niin voin lähettää näytteen (tai joku muu) :+1:

Erinäisistä jutuista johtuen itsellä on jäänyt vielä vaiheeseen se puoli…

1 tykkäys

Skooppaan mielelläni, oliko sinulla postiosoite tallessa?

1 tykkäys

Nyt olen nähnyt ja skoopannut molemmat Loreleiat Etelä-Suomesta (EH Somero). Tuntuu siltä, että näitä on turha skoopata. Erot ovat selvät ilmankin, esim. marchantiaen lakit olivat 2,5-4 mm levät kun postiin lakit ovat selvästi yli sentin. L. marchantiaen jalat olivat 6-8x0,4-0,6 mm kun postiilla ainakin 20 mm. Myös heltoissa on selvä ero tiheydessä kun postiilla on paljon tiheitä helttoja toisin kuin marchantiaella.

Ne kuuluvat eri lahkoihin. Postii on tyyppi, joten se säilyttää suvun Loreleia (Agaricales). Marchantiae kuuluu Hymenochaetaleseihin (arinakäävät & kumpp.) ja suku on epävarma mutta saattaa päätya Contumyces-sukuun.

Tässä kaksi kuvaa. Arvaa kumpi on kumpi!

1 tykkäys

Näitkö kummallakaan lajilla kiteitä lakin pigmenttikerroksessa? FTE:n mukaan L. postiilla pitäisi näitä olla (incrusted pigment in the cap cuticle). Tai näitkö öljyrihmoja jossain keräyksessä (oleiferous hyphae in the flesh)?

Itse olen näiden kanssa nyt pikkusen epävarmana. Skooppasin Juhan lähettämän näytteen. Lakin leveys oli siinä 2 mm ja jalan pituus 14 mm, mutta en tiedä mitä on ollut tuoreena. Öljyrihmoja en löytänyt taikka tunnistanut mutta itiöt olivat selvästi Loreleian

Ja kiteitä oli pigmenttikerroksessa runsaasti.

FTE:n mukaan tämä olisi L. postii.

Mutta onkohan nämä kiteet/öljyrihmat luotettava määritysperuste. Jos ne unohdetaan jäisi käytännössä kait vain tuo kokoero määritysperusteeksi?

1 tykkäys

Tuollaisia kiteitä ei lasketa vaan ero on pigmentin tyyppissä, inkrustoitunutta postiissa ja solunsisäistä marchantiaessa. Nuo kiteet ovat aivan liian karkeat inkrustoituneeksi pigmentiksi. Katso pintakelmu suurimmalla suurennoksella. Marchantiae oli tälläinen, täysin vailla inkrustoja:

Fl.Ag.Neerl. sanoo marchantiaesta näin: In a (large) number of collections ± hexagonous crystals were found in the pileipellis. It is not yet clear whether this character has taxonomie significance.

1 tykkäys

Kiitos Stefan, itselleni oli hämärää juuri tuo ero kiteiden ja inkrustoituneen pigmentin välillä. Täytyy koittaa jos tuosta parin millin lakin palasesta vielä saisi pintakelmua kuvattua. En ole vaan löytänyt yhtään kuvaa Loreleian inkrustoituneesta pigmentistä että sikäli vähän sokkona täytyy tätä etsiä. Mutta tuo Juhan on siis kuitenkin mitä ilmeisemmin L. marchantiae.

1 tykkäys

Tässä esimerkki, jossa inkrustat näkyy hyvin:

Tässä esimerkki rajatapauksesta, jossa on vain osittain inkrustoiva. Hentoa hiekkapeitettä on rihmojen pinnalla, parhaiten näkyy kun tarkentaa niin, että rihman ulkpinta on tarkka (ylhäällä keskellä). Mutta oikealla näkyy myös kun on tarkennettu rihman yläpintaan.

2 tykkäystä

Kävin tunnetulla L. postii paikalla, jossa niitä nyt sattui oleman enemmän kuin ikinä. Katsoin pintakelmun inkrustat ja ne ovat aika heikot eikä näy joka paikassa. Ohessa miltä näyttä kun on hieman fotoshopannut selvemmiksi.