Tein tällaisen parinkymennen lajin listan kotelosienistä, joita voi löytää melko varhain keväällä, maalis-huhtikuussa. Tämä ei ole millään tapaa tyhjentävä lista, vaan kokoelma joitakin omia aiempia havaintojani. Mukaan päässeistä pikkukotelosienilajiesta pääosaa löytyy muinakin vuodenaikoina.
Punamaljakas (Sarcoscypha austriaca)
Etelässä yleinen laji, jota löytää esim. kosteista lehdoista ja metsänreunoista. Kasvaa tyypillisesti karikkeen alle hautautuneilta lehtipuun oksilta. Usein yksittäin, mutta välillä vähän runsaampanakin.
Sysimaljakas (Pseudoplectania nigrella)
Pitkälle lahonneella havupuulla ja neulaskarikkeella viihtyvä yleinen laji. Harvinaisempia keväisiä ja tummia maljakkaita ovat uurnamaisen muotoiset talvimaljakas (Urnula hiemalis) ja pähkinämaljakas (U. craterium), mutta niitä en ole koskaan löytänyt.
Hytymaljakas (Sarcosoma globosum)
Luonnontilaisissa kuusimetsissä viihtyvä harvinaisenpuoleinen laji. Löytyy entenkin ravinteisista metsistä, esim. rinteiltä ja purojen varsilta.
Kaunomaljakas (Caloscypha fulgens)
Nätti, oikuttelevasti ilmaantuva laji. Joinakin keväinä yleinen, toisina taas puuttuu (lähes) kokonaan. Kasvaa rehevillä paikoilla, esim. lehdoissa ja kukkapenkeissä.
Hirvenparvimaljakas (Thelebolus terrestris)
Hirvien (mahd. muidenkin hirvieläinten?) virtsapaikoilla rykelminä kasvava maljakas. Välillä kasvuston seassa on tummanruskea ja kookkaampi hirvimaljakas (Pseudombrophila guldeniae).
Haapapikari (Sclerencoelia fascicularis)
Melko tuoreiden haavan maaoksien kaarnan välistä kasvava laji. Myös maapuiden oksilla; usein kasvaa suurinakin ryhminä.
Nahkapikari (Encoelia furfuracea)
Kuin haapapikari, mutta isompi ja vaaleampi. Kelpuuttaa kasvualustakseen pähkinäpensaan ja lepän kuolleet oksat. Tässä kuvassa itiöemät ovat kuivan sään takia nupussa.
Ciboria caucus
Tämä on itse aito Ciboria caucus. Eli haavan ja pajun maatuvilta norkoilta kasvava Ciboria. Yleisempi, lepän norkoilla kasvava, norkkopikariksi kutsuttu laji on C. amentacea. Muitakin Ciboria-lajeja löytyy mm. koivun ja pähkinän norkoilta.
Vuokonpahkapikari (Dumontinia tuberosa)
Ekat vuokonpahkapikarit ilmaantuvat usein huhtikuun lopulla valkovuokkokasvustojen tuntumaan. Laji loisii vuokoilla ja puskee itiöemänsä tummista, maanalaisista alustapahkoista. Ainakin Norjan eteläosista löytyy samannäköinen, mutta jonkin verran pienempi, mesiangervolla loisiva laji Dumontinia ulmariae. Ehkä täältäkin se tulee joskus löytymään…
Käpynastakka (Rutstroemia bulgarioides)
Toinen oikuttelevasti ilmaantuva laji. Voi mennä vuosikausia, että ei löydy lainkaan, mutta joinain keväinä voi esiintyä runsaana.
Lehtikuusenkarvakka (Lachnellula occidentalis)
Lehtikuusen maaoksilla yleisenä kasvava laji; löytyy usein jo hangen päällä makaavilta oksilta. Havupuiden maaoksilta löytyy muitakin Lachnellula-suvun lajeja.
Lachnellula abietis
Tämä kasvaa ainakin kuusen maaoksilla, mutta myös elävien runkojen kaarnalla, usen silmien korkeudella. Lachnellulat vaativat yleensä mikroskopiaa, jos ne haluaa varmuudella saada lajilleen. Tämä on kuitenkin laji, jonka pystyy mielestäni ulkonäönkin perusteella tunnistamaan. Reunan valkeat karvat ovat tällä pitkiä ja antavat itiöemille jotenkin tähtimäisen ulkonäön.
Kultakarvakka (Neodasyscypha cerina)
Kuorettomalla lehtipuulla viihtyvä kaunis laji; tässä stereomikroskoopin alla.
Tyvikarvakka (Lasiobelonium corticale)
Tämä laji kasvaa tyypillisesti vähän iäkkäämpien haavan runkojen sammaloituneilla tyvillä, mutta myös esim. maapuilla ja pystyyn kuolleilla ohuilla rungoilla.
Urceolella carestiana
Kuolleiden saniaisten varsilla kasvava hyvin pieni laji. En kauheasti ole käyttänyt aikaa näiden etsimiseen, mutta tuntuu että tämä voi olla jopa hyvinkin yleinen laji/lajiryhmä.
Calloria neglecta
Tämä laji kasvaa kuolleiden nokkosten varsilla. Kuvassa on yleisempi suvuton muoto. Suvullinen muoto on kellertävämpi ja muodoltaan kiekkomaisempi.
Patinellaria sanguinea
Olen tätä lajia löytänyt kuorettomalta lehtimaapuulta; muistaakseni ainakin haavalta ja raidalta. Värjää kasvualustansa punertavaksi.
Helopihkanappo (Zythia resinae)
Yleensä elävästä havupuusta vuotaneella, kovettuneella pihkalla kasvava laji. Oman kokemuksen mukaan helposti löydettävissä.
Propolis farinosa
Tyypillisesti kuorettomalta lehtipuulta löytyviä valkeita “repeämiä”.
Lophium mytilinum
Tämänkaltaisia pikkuruisia “simpukoita” löytyy useita sukuja ja lajeja. Havupuulta löytyy ainakin Lophium- ja Mytilinidion-suvun lajeja, ja tunnistus vaatii skopiaa.
Illosporiopsis christiansenii
Hehkuvan pinkki, jäkälien päällä kasvava suvuton kotelosieni.
