Poikkeuksellisen viriili haapariippusammal Paraisten Munkvikissa

Löysin lähimetsästä joku aika sitten laajemman haapariippusammalesiintymän Paraisten keskustan vierestä Munkvikin metsästä ja tänään kävin vielä lisää vilkuilemassa puiden runkoja.
Tulos on jo tällä hetkellä selvästi yli 20 eri rungolla olevaa kasvustoa, ja lisää varmaan löytyy.

Vielä erikoisempaa on että lajia kasvaa vaikka millä puilla: haapa, raita, pihlaja, vaahtera, rauduskoivu, pähkinäpensas ja KUUSI (parilla pienellä aluskuusella lehtipuiden alla)

Ilmeisimmin kalkkikaivoksen laskeumalla on tekemistä asian kanssa, sillä harvoinhan tätä sammalta tässä määrin on varsinkaan nuorilla puilla. Mutta paikan kosteuden täytyy myös olla sopiva ja näin amatöörinä epäilisin että taitaa tämän esiintymän geenitkin olla vähän keskivertoa paremmat. Kauempana samassa metsässä on yksittäinen vanha kasvusto raidalla, joka ei ole levinnyt edes viereiseen vanhaan raitaan saatikka mihinkään yli sadasta lähialueen haavasta.

Puut joilla sammalta kasvoi, eivät olleet valtaosin myöskään mitenkään erityisen vanhoja, jotkut aika nuoriakin tai pieniksi jääneitä. Osa kasvustoista isoja, osa hyvin pieniä, jopa vain muutaman varren laajuisia.

Valitettavasti löytö tehtiin vasta nyt, sillä paikalle on kaavoitettu jo tie, joka tuhoaa ison osan esiintymästä.

Tämä on mielestäni jo bongaamisen arvoinen löytö, paikat löytyvät laji.fistä. Esiintymästä itään pellon reunaa kohti tulee tie kulkemaan, olisi kiva jos harrastajia paikalla käy että tutkisitte löytyykö alueelta jotain muuta kivaa, kenties jotain millä voisi kaavamuutosta vielä perustella. Ja ainakin tiedettäisiin mitä menetettiin. Itäreunalla vanhoja pähkinäpensaita muun muassa ja Munkvikin metsän alueella niitä muutenkin valtavasti.

Tän päivän havainnot eivät vielä lajissa kuvansiirto-ongelman vuoksi

Onko kellään muuten tietoa tai hyvää teoriaa siitä, miksi monessa hyvänkin oloisessa metsässä haapariippusammal ei leviä isosta kasvustosta lähialueen puihin?



3 Likes

Hienoja löytöjä. Lohjan Tytyrin kalkkikaivoksen ja tehtaan ympäristössä on vastaavalla tavoin lajin esiintymiä muillakin puulajeilla kuin haapojen rungoilla (löytäjänä Juha Pykälä). Samoin kotikylälläni Billnäsin ruukissa laji kasvaa vaahteralla ja vuorijalavalla, vaikka täällä ei ole kalkkikaivoksia eikä tehtaita.

Ilmeisesti juurikin hemiboreaalisella vyöhykkeellä haapariippusammal kasvaa yleisemmin myös muilla puulajeilla kuin haavalla. Esim. viime keväänä löysimme Suomen sammalseuran retkellä Siuntiossa pari esiintymää nuorilta pihlajilta, mutta lajia ei kasvanut ko. metsän järeillä haavoilla. Jostakin tutkimuksesta luin, että eri haapayksilöiden erot kuoren ph:ssa selittävät miksi epifyyttilajisto vaihtelee viereisissäkin puissa.

Pohjoisessa laji kasvaa sitten kivialustalla. Mikä lie syynä.