Näillä on nimet ja taksonomiat menneet uusiksi viime vuosina. Suku siis lähinnä Xerocomellus (ja osin Xerocomus). Näitä on tullut paljon kuvattua ja joku käsitys lajeista on muodostunut. Yleisin lajeista on kaukotatti (Xerocomellus cisalpinus) jonka nyt jotenkin saa ihan habituspohjalta + mallon sinistymisestä tunnistettua.
Samaten punaruututatti (Xerocomellus fennicus) on kohtuu helppo kun on niin pieni ja isopillinen ja kasvaa ihan eri biotoopissa kuin muut ruututatit.
Elikkä X. fennicusta löytää lehdoista usein esim. purojen varsilta kun no muut tuppaa olemaan lähinnä puistojen jalopuiden seuralaisia. Lähilajeista löytyy myös suvusta Hortiboletus yksi laji jota puistoista voi löytää eli H. bubalinus, joka on aika helppo tunnistaa mallon värimuutoksista + yleisestä habituksesta.
Sitten onkin jo paljon vaikeampaa eli jäljelle Xerocomelluksiin jää rusoruututatti (Xerocomellus chrysenteron), kehnätatti (Xerocomellus pruinatus) ja valeruututatti (Xerocomellus porosporus).
Näistä X. porosporus on kovasti monimuotoinen laji, mutta sillä on onneksi päistä pätkäistyt itiöt eli skooppaamalla sen pystyy tunnistamaan itiöistä. Maastossa voi kyllä olla ihmettelemistä lajin kanssa. Itse olen löytänyt tätä kuusten alta hautausmaalta joten ei ehkä mikään jalopuulaji?
X. pruinatusta löytää puistoista/hautausmaalta. Se on pienikokoinen ja ehkä kuitenkin aika lailla ittensä näköinen. Tästä X. pruinatuksesta huomasin myös sellainen seikan että halkaistu näyte kuivuu pinnaltaan kauniin oranssinruskeaksi - tätä en muilla ruututateilla ole vielä huomannut.
X. chrysenteron on myös aika pieni tai ainakin selvästi pienempi kuin X. cisalpinus. Tätä olen löytänyt vain kerran ja silloin paikka oli lähiön salavien alta mutta saattoi siinä olla jotain muutakin puuta ympärillä. Elikkä vähän vieras laji.
Xerocomelluksia on yritetty tunnistaa mallon värimuutosten kautta eli sieni halkaistaan ja sitten katsotaan mitä värejä halkaisupintaan minnekin kehittyy ja kuinka nopeasti. Määrityskaavoissa kaikki menee kivasti ja jetsulleen mutta kun näitä halkoo jää usein kyllä epätietoisuuden valtaan kun tuntomerkit menee kummasti ristiin.
Sain inspiraation tähän tattiesittelyyn kun lueskelin yhtä aivan tuoretta kirjoitusta Unkarin Xerocomelluksista. Jutussa on paljon kuvia näistä lajeista ja erityisen kiinnostavaksi jutun tekee se että kuvatut sienet on myös sekvenssoitu. Joten kerrankin on jotain kättä pitempää näiden ruututattien määritysten tueksi. Erityisesti jutusta käy ilmi miten monimuotoinen X. porosporus eli valeruututatti on. Monet kaavoissa esitetyt mallon värimuutokset heittävät myös aika lailla häränpyllyä.
Näistä ruututateista voisi siis todeta että selvitettävää riittää. Suvussa on myös lajeja joita ei ainakaan laji.fissä ole listattu mutta joita voisi täältä ehkä löytyä.
Tuossa yllä nyt oli omia kokemuksiani ruututateista, saattaa olla puuta heinääkin joukossa. Erittäin mielellään saa olla kaikesta eri mieltä ja jos on lajitunnistukseen jotain vinkkejä taikka muita huomiota niin olisi kiva niistä myös lukea. Nythän tuo ruututattien aika on justiinsa alkamassa, näitä löytää jo keskikesällä ja heinä-elokuu on pääsesonkia. Kartanopuistot, kaupunkipuistot, hautausmaat… mistä nyt nurmikkoa ja puistopuita löytyy.
