Kiitos Bellissimo. Nämäkin ovat sitten hankalia tapauksia.
Löysin netistä boletales.com sivuston joka on harrastelijalle sopivaa luettavaa ja kuviakin on.
Tuo tarkoittamasi subtomentosum on siis tämä laji
https://boletales.com/genera/xerocomus/x-subtomentosus/
Niitä tosiaan kasvoi runsaasti tammien alla eikä habitus tuonut mieleen sitä yksittäin metsässä kasvavaa samettitattia. Laji.fissä nuo “punatatit” ovat suvussa Xerocomellus ja samettitatti on poimittu yksin esiin ryhmästä Xerocomus subtomentosus coll. ja sillä on nimenä Xerocomus subtomentosus. Ilmeisesti tälle tammen samettitatille ei ole lajinimeä laji.fissä vaan se pitää kirjata Xerocomus subtomentosus coll ja kutsua sitä samettitatiksi?
Tuossa boletales sivustossa ei eroteta sukua Xerocomellus vaan sen lajit ovat myös suvussa Xerocomus. Tästä suvusta kerrotaan että se on keinotekoinen ryhmä ja tultaneen pilkkomaan useampaan sukuun. Lajien määrityksistä todetaan että skooppaus valomikroskoopillakaan ei usein riitä koska itiöiden ratkaisevat tuntomerkit ovat niin pieniä että mennään näkyvän valon aallonpituuden alle elektronimikroskopiaan.
Onkohan tässä laji.fi:n Xerocomellus suvussa jotain coll. nimeä jota voisi näille käyttää tai olisko suvulle jotain suomenkielistä nimeä jolla näitä voisi kutsua. Laji.fissä ei suvulle ole lainkaan suomenkielistä nimeä. Olisiko väärin kutsua tuota nimellä punatatti, Xerocomellus sp vai olisiko tuo kaukotatti, X. cisalpinus, ns. riittävän oikea määritys?
Näin käytännön tasolla yritän saada jotain otetta siihen miten “oikein” määritysten pitää olla että ne eivät olisi “liian vääriä”. Näissä määrityksissä on niin monentasoista validisuutta ja varmaan siellä tutkijan kammiossa lajin käsite ei edes ole enää kovin keskeinen taikka kiinnostava. Sienikuvissa pitäisi kuitenkin olla jokin lajitedon tapainen mukana että ne olisivat käyttökelpoisia ei-tieteellisissä konteksteissa. Netti on pullollaan virheellisiä määrityksiä ja mielellään sitä yrittäisi itse olla mahdollisimman tarkka määrityksissä.
