Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Halkeilevapintainen tatti [ilmeisesti valeruututatti]

Rehevästä kuusikosta löytyi muutama kiintoisan näköistä tattia. Kuusien lisäksi vähän etäämmällä kasvoi koivu, haapa ja mänty. Kaikkien lakit olivat halkeilleet ruutumaisesti ja osassa oli vähän punertavaa sävyä. Pillistö sinistyi painaessa voimakkaasti pienellä viiveellä. Maku ja haju heikot.

Sametti- tai punatattien sukuun mennee. Perus samettitatti tai punatatti ei kuitenkaan mielestäni sovi. Sen enempää en osaa arvella.

DSC06037

Ilman halkaisukuvaa ei ole toivoakaan että voisi saada nimeä Xercomelluksille. Yksi kuva heti kun on halkaistu ja toinen vaikka viiden minuutin päästä.

No sellaista ei tietenkään löydy. Mutta pitää pitää mielessä tuo.

Näistä on asiaa SMF:n julkaisussa (Mykologisk Tidskrift) 2006, pdf löytyy netistä. Kuvittelen, että on kurantti. Annetaan kaava, mikä on mainio asia. Harmittavasti valokuvia lajeista on aika niukasti ja halkaisukuvia puuttuu. Skoopissakin nämä ovat ihan mukavaa katsottavaa, pääsee ainakin jonkin verran eteenpäin.

Ainakin X. cisalpinus on ihan mahdollinen.

Itiöitä katselin ja kymmenen mittasin. 12.9-14.3 x 5.2-6 tuli mitoiksi, Q keskimäärin 2.4. Mitään juovaisuutta en erottanut. Tuota kaavaa vähän selailin ja ehkä valeruututatti (X. porosporus) noiden osalta saattaisi sopia…?

DSC06055

Vähän lisää lukaisin ja jos oikein ymmärsin (Google translaten varassa kun ruotsia en paljoa osaa) niin ainoat lajit noista joilla on tylppäpäiset itiöt ovat valeruututatti ja punatatti. Punatatilla pitäisi olla juovikkaat itiöt ja ulkonäkö ei sovi joten valeruututattiin osoittaisi tuo kaava.

Täysin mahdollista että on X. porsporus. Katkaistuja itiöitä ei ole kuin kolmella lajilla. Samanlaiset mutta pienemmät itiöt on myös fennicuksella (jonka oikea nimi lienee X. intermedius) mutaa se on värikkäämpi sieni samoin kuin kolmas X. marekii.

Mutta tässäkin suvussa on vielä nimettömiä lajeja.

1 tykkäys

Ymmärrän asian ja näkymän samoin. Nuo ovat todella selvästi tylppäpäisiä ja valeruututattiin tuo nyt mainiosti osuu.

Seuraavaksi voi lukea Šutaran artikkelin Czech Mykol. 60(1). Siinä mm. kuvataan suku Xerocomellus, johon valeruututattikin viedään. Artikkeli on paljon keskimääräistä kiinnostavampi, koska morfologiaa esitellään perusteellisesti.

Sukua Xerocomus on tämän jälkeen jaettu edelleen. Italialaiset ovat kuvanneet suvut Hortiboletus ja Rheubarbariboletus. Nämä kuvaukset on julkaistu ankean lyhyesti Index Fungorumissa.

Smf:n kaavan lisäksi nyt on siis mahdollisuus yrittää miettiä, mihin pitää skoopissa kiinnittää huomiota, jotta näytteen saa suvulleen määritettyä. Xerocomuksen ja Xerocomelluksen lisäksi Hortiboletus nyt ainakin on syytä ottaa huomioon.

1 tykkäys