Ryhärikkikääpä?

Sienet Käävät
1

Onkohan ryhärikkikäävän tunnistamiseen olemassa jotain hopealuotia kuten sekvenssidataa holotyyypin tyyppimateriaalista tms. Vantaan Tammistossa pitäisi lajia esiintyä ja koitin sitä eilen etsiä. Kymmenkunta “rikkikääpää” löytyi ja muutama voisi ehkä sopia morfokuvauksiin. Tämä ehkä lupaavin

rikkikaapa1514062026tammisto
rikkikaapa1514062026tammisto1920×2880 1.44 MB

Skooppierot ovat tosi pieniä. Pitäisi varmaan hakea DNA varmistus mutta riittäisikö edes ITS (jos vaikka tyyppisekvenssi jostain löytyisi vertailuun)? Laji.fi ilmoittaa että olisi nom. prov. edelleen ja siis lajitasoa alempi taksoni.

2

Laetiporus imbricatus ei ole lajitasoa alempi taksoni, vaan ihan lajitason nimi. Tässä kohdin Laji.fissä on virhe.

Nom. prov. on lyhenne sanoista nomen provisiorum, joka tarkoittaa väliaikaista nimeä. Taksonia ei siis vielä ole tieteellisesti kuvattu, mutta sitä voidaan kutsua kyseisellä “nimellä”, koska se helpottaa tutkijoiden ja asiasta kiinnostuneiden kommunikoimista kyseisestä taksonista.

Koska ryhärikkikääpää ei vielä ole tieteellisesti kuvattu, ei siitä ole olemassa holotyyppiä, eikä sen tähden myöskään tyypin sekvenssidataa.

3

Kiitos Visa, ehkä pitää vain luovuttaa tämän lajin osalta. Mitään tyyppinäytettä ei ilmeisesti ole nimetty mutta Niemelän Suomen käävissä (2016) viitataan DNA-todennettuihin löytöihin joten joku referenssisekvenssi lienee jossain silti olemassa, Uutta painosta kirjasta minulla ei ole joten en tiedä onko tekstiä päivitetty uuteen painokseen. Laji.fissä ei ole lajista yhtään suomalaista ilmoitusta, paitsi yksi jonka Niemelä on itse detannut c.f. imbricatukseksi.

4

Mulla on vain Niemelän vanha Käävät - puiden sienet (2005). Voisin kuvitella, että DNA-todennetut löydöt viittaavat siihen, että niiden perusteella laji ei ole rikkikääpä (Laetiporus sulphureus), joten sen on oltava jotain muuta.

Laji.fissähän mainitaan ryhärikkikäävän olevan vuoden 2010 arvioinnissa Suomessa elinvoimainen, vuoden 2019 arviointi sieltä taas puuttuu. Odotellaan lajinkuvausta, jos sellainen joskus ilmestyy.

5

Uudessa painoksessa mainitaan sekvenssit, muttei kerrota juuri tuon enempää.

2025 painoksesta:

“Vasaitis ym. (Mycological Research 113: 326-336, 2009) osoittivat, että Ruotsissa kasvoi melko yleisenä kaksi Laetiporus-lajia, mutta he eivät ottaneet kantaa niiden nimiin tai tuntomerkkeihin. Suomen käävät -kirjan edellistä painosta tehdessä käytössäni ei ollut varmistettuja näytteitä ja varsinkin kuvavalinta epäonnistui. Tämän kirjan tiedot ovat varmemmalla pohjalla.”

“Sekvenssein todennettuja löytöjä on laajalti kautta Euroopan, myös Amerikan mantereella ja laajemminkin. … Suomessa pitkin etelärannikkoa, pohjoisin varmistettu löytö EH: Lammilta.”

En tiedä mitä siinä 2016 painoksessa sanotaan, mutta kaava menee tässä uudessa näin:

1 Kasvava reuna kermanvärinen tai heikosti punertavan kermanvärinen; pillipinta vaalean kellertävä, kellanvihreä tai samean kermanvärinen; itiöt säännöllisen ellipsoideja, 4.5-6.3 x 3.2-4.2 µm; pillien paksuseinäiset rihmat jyrkkämutkaisia… Ryhärikkikääpä (Laetiporus imbricatus)

Kasvava reuna keltainen; pillipinta kirkkaan keltainen; itiöt 5.7-7.8(-10) x 4.2-5.3 µm, kokovaihtelu suurta ja ellipsoidien joukossa on harvakseltaan myös pisaran ja päärynän muotoisia isoja itiöitä; pillien paksuseinäiset rihmat melko suoria… Rikkikääpä (Laetiporus sulphureus)

“Itiömitat ovat tärkeitä tunnistuksessa, mutta aivan nuorissa itiöemissä (pillikerros 0.1-0.5 mm) ne ovat epätyypillisen pieniä ja runsaan itiöinnin aikaan kerättyjen näytteiden basidioista irtoaa preparaatteihin keskenkasvuisia itiöitä, joita ajelehtii täysikasvuisten seassa. Mitata pitäisi vain kypsiä itiöitä, joissa on iso öljypisara.”

Jossain ulkomaisessa faceryhmässä joku ainakin erotti nämä itsevarmasti itiömittojen perusteella. Minkäköhänlainen on imbricatuksen mittojen otos verrattuna paremmin tunnettuun sulphureukseen, Niemelä itsekin mainitsee että tunnistustietoihin tarvitaan vielä lisää kokemusta.