Tuitkailin eilen Tammiston tarjontaa. Tässä muutamia löytöjä.
Minulle outo resupinaattinen elävän tammen oksan alapinnalla parin metrin matkalla. Osin ihan kunnon pillipintaa ja osin epämääräistä laikkua vain. Tästä ei nyt ole näytettä mutta haen sen jos on tarvis. Löytyiskö tähän apuja?
Yhdellä pähkinäpensaan huonokuntoisella pystyrungolla oli tosi kauniin ruskeaa resukääpää jonka kanssa raksutti hetken tyhjää. En ole skoopannut mutta eiköhän ole etelänkääpää.
Elokuussa alueella oli pari komeaa röyhelökääpää mutta lokakuussa ollut tyhjää lajin osalta. Nyt oli taas muutamia alkuja nähtävillä. Syksyn mittaan lajia on löytynyt Tammistosta neljältä eri maapuulta ja yhdeltä kannolta, kuusilta siis kaikki.
Tämä nyt ei ole kääpä mutta laitetaan joukon jatkoksi. Kellarikesikkä on alueella yleinen, nyt huomasin yhdellä kannolla kellarikesikän päällä pieniä palluroita jotka toivat mieleen jonkun loishytykän tapaisen. Googlella oli helppo selvittää että laji on Nodulisporium cecidiogenes, suomenkielistä nimeä ei taida olla.
Ensimmäiseen ehdotan Hyphodontia radulaa. Varmistus kuitenkin skoopilla. Toisen kohdalla lähtisin etelänkäävästä liikkeelle, mutta varmistaisin vielä skoopilla. Voisihan se olla vaikkapa lounakääpä, jos oikein haluaa harrastaa toiveajattelua. Tai sitten se onkin kuhmukääpä ja aiheuttaa pienen pettymyksen.
Kiitos Pauli. Suomen käävissä rytökääpää sovitelllaan lähinnä jonnekin purovarren rantarytöön ja rannikon tervaleppälehtoon leppien, tuomien ja pajujen maaoksille ja maapuille. Tämmöisista paikoista olen sitä itsekin löytänyt. Tammisto on biotoopiltaan aika toisenlainen - hyvin vanhaa pähkinä/lehmus/tammilehtoa jossa paljon suuria kuusia ja valtavasti maapuuta. Toisaalta FTE:ssä mainitaan että rytökääpä esiintyy tyypillisesti juuri tammella ja tämä nyt kasvoi nimenomaan elävän tammen kuolevan oksan alapinnalla laajana kasvustona, joten sopii kyllä siltä osin aika hyvin tähän FTE:n kuvaukseen.
Sitten toisaalta kääpäkirjassa rosokääpää kuvataan näin “… elävien puiden kuolleissa alaoksissa (esim tammessa)” ja biotoopiksi kerrotaan “lehdoissa että karummissa metsätyypeissä”. Tämä sopisi myös kovasti hyvin tähän löytööni.
Näitä rytö/rosoja on tullut vastaan tammen oksilta pariinkin kertaan ja aina olen arponut lajia. Keskeltä voimakkaan hampaiset/tylsän piikkiset/tappiset olen arponut rosokääpään. Tämä nyt oli enemmänkin sokkeloinen. Täytyy nyt varmaan koittaa vihdoin skoopata yksi vaikka mikroskopiassa pitäisi osata tulkita oikein tuo dimiittisyys/monomiittisyys mikä on minulta jäänyt opettelematta.
Rosokäävän ja rytökäävän parhaat erot skoopissa ovat kiteet ja rihmastorakenne. Ainakin minulla tukirihmat erottuvat alkeisrihmoista paremmin KOH:ssa kuin CB:ssä. KOH:ssa rakenteen saa hakattua paremmin esille. Rosokääpä selvästi dimiittinen ja rytö monomiittinen.
Kiteet taas näkyvät paremmin CB:ssä, mutta nämä asiat on monesti myös skoopista kiinni missä näkyy parhaiten.
Rosokäävällä kiteitä on pillien suurihmoissa ja ne ovat kokkaremaisia, kun taas rytökäävällä hienompaa raetta ja sitä on enemmän ja syvemmälle rakenteeseen.
Skooppihommiksi menee myös tuo Phellinus. Paulilta tulikin jo hyvät kommentit näihin.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
