Pari oudompaa kääpää

Tässä muutama oudompi/kiinnostavampi kääpä lokakuulta pääkaupunkiseudulta.

  1. Tästä tiedänkin lajin mutta kerron sen vasta lopussa jos joku haluaa vaikka pähkäillä lajia. Kuvattu 11.10 kuusen parimetriseltä kannolta Vantaalla

  1. Tämänkin luultavasti tunnistan. Kuvattu 17.10 Helsingin Porvarinlahdella männyn keloutuneelta maapuulta. Oli sadekeli ja kääpä oli pesusienimäinen ja irtosi hyvin helposti alustastaan mutta hajosi helposti palasiksi. Kohvakääpä

  1. Tämä on aika outo. Kuvattu 19.10 Vantaan Tammistossa kalliontyven keloutuneelta pikkupuulta jota arvuuttelin tammeksi. En oikein keksi muuta mahdollisuutta kuin häränkielen mutta aika outo on

  1. Tätä voin vain arvailla mutta ehkä joku sen tunnistaa. Kuvattu 21.10 jonkun lehtipuun kaarnattomalta maapuulta Espoon Träskändan metsästä. Irtosi helposti nahkamaisena/kumimaisena alustastaan mutta oli suht kumimaisen sitkeä. Pari tuollaista kookasta (luokkaa 50 cm) itiöemää maapuun alapinnalla täysresuna. Kuivanäyte on kauniin okranruskea ja tuoksuu miellyttävän mausteiselta tuoden curryn mieleen

Kahdesti koitin skoopata mutta en oikein löytänyt itiöitä, paljon oktaedrisia kiteitä kyllä näkyi.

Ja tuo ykkönen on siis nuori röyhelökääpä.

Tuohon kuva 4 kohtaan voisin ehdottaa Mesipillikääpää (Antrodia mellita), haavalla yleensä kasvelee…
Jos sinulla on näyte niin luupilla kun katsoo pillistöä siellä voi näkyä niiden sisällä sellaisia “piikkejä”, itse sen avulla päässyt lajista ainakin hajulle.

Kiitos Ossi, toivoinkin että joku ehdottaisi jotain muuta kuin kittikääpää. Kaikki mesipillikandini ovat tähän asti olleet (ainakin luultavasti) kittikääpiä. Tälläkin taitaa olla pillejä liikaa mesipilliksi (noin 2/mm) ja kasvupaikkakin oli suht kuivaa kun rinteen päällä oltiin. Pillien pohjilla ei näy piikkejä, mutta monet pillit ovat yhdistyneet ja näiden sisällä näkyy matalia väliseiniä. Pohjamalto on tällä paperinohut, lähes kalvomainen eikä mitään värieroa pilleihin ole havaittavissa.

Kuva 4 voisi olla kelokääpä, joka kasvaa myös lehtipuulla toisinaan. Ulkonäkö, irtoaminen levynä sopii hyvin. Pohjamalto hyvin ohut, sopii myös lajille. Särmikkäät kiteet mainitaan kirjassa, mutta niiden muotoa en muista. Selvä tuoksu silläkin.

En olisi tunnistanut röyhelökääpää kuvasta, vaikka laji on tuttu. Kohvakäävänkin olen nähnyt vain kerran maastossa yli 20 vuotta sitten.
Häränkieli on hyvä ajatus kolmoskuvalle, mutta siitä minulla ei ole kokemusta.

Kiitos Matti, kelokääpä sopiikin aika hyvin. En tullut sitä ajatelleeksi kun oli lehtipuulla.

Kuvasin tuon saman röyhelökäävän viime syksynä pariin kertaan, nyt on kiva kuvasarja lajin kehitysvaiheista. Tässä pari kuvaa viime syksyltä, siis samasta puusta. Ensimmäinen on kuvattu 02.09 ja toinen 24.10. Tänä vuonna ei tuolla kuusella näkynyt mitään merkkiä röyhelökäävästä vielä syyskuun lopussa ja ajattelin ettei tee itiöemiä tänä vuonna. Kuitenkin 11.10 oli puussa tuo yllä kuvaamani itiöemä.

Tuo on niin hullua, kun röyhelökääpä kasvaa pystypuulla. Kaikki näkemäni ovat olleet maapuilla, joista kaarna on karisemassa.