Sieniatlaslomake - ensimmäiset kokemukset

Lajitietokeskus Havaintopalvelu Vihko
1

Yritin tallentaa muutaman havainnon sieniatlakseen. Tällaisia ajatuksia syntyi.

  1. Eri osa-alueet pitäisi selvemmin erottaa toisistaan - otsikko tummemmalla pohjalla: havaintopaikka, elinympäristö, havainto…

  2. Ymmärrän kyllä, että on niin paljon valimiita vaihtoehtoja eri valikkokentissä - se auttaa tietojen analysoinnissa. Kuitenkin kaipaisin myös vapaakenttiä - vaikkapa niin, että vapaatekstikenttä ilmestyy vasta, kun valikoissa on jotain valittu. Esim elinympäristöön ei saa vapaatekstiä, joten mihin saan sen puronvarsilehdon lisättyä? Tai Rubus saxatiliksen viime vuoden siemenillä palopaikalla kalkkialueella?

  3. Kaikki kentät, johon voi kirjoittaa vapaatekstiä paljon pidemmäksi.

  4. Erilaisia mustia kenttiä seikkailee siellä täällä ruudulla, kun on kirjoittanut muutaman havainnon, esim. kolme mustaa “Valokuvaa” tms. joita ei saa häviämään. Käytän Firefoxia.

  5. Lahoasteet selitettynä - kai se oli niin, että aste 5 on kaikein lahoin eikä ykkönen?

  6. Kun on kirjoittanut lajinimen esim. Piceomphalia bulgarioides se häviää ja korvataan suomenkielisellä nimellä. Mikä-se-nyt-olikaan-nastakka ei sano minulle yhtään mitään. Tieteellisen nimen täytyy olla näkyvissä, muuten syntyy turhia virheitä.

  7. Miksi viimeisessä havainnossa Paikka 5 lukee 0 havaintoa? Johtuuko se siitä että käytin lajin nykyistä nimeä Sclerencoelia eikä sitä mitää systeemissä on Encoelia (jos se on siellä)

Olisiko mun viisi havaintoa voinut kirjoittaa samaan havaintopaikkaan (kun olivat niin lähekkäin), vaikka kasvupaikat olivat niin erilaisia?

Niin ja miksi en voinut muuttaa mun nimeä/tunnusta? Rekiströidyin aiemmin sienipolulta perityvällä nimellä, mutta kun se nimimerkki ilmeistyi myös havaintoihin niin eihän se toimi. Foorumissa se nimimerkki olisi kelvannut hyvin.

2

Syötin siis viisi sientä eilen, kolme basidiomyseettiä ja kaksi ascoa. Yhden ascon osalta käytin oikeaa nimeää, joka systeemissä ei ole.

Kun tänään katsoo havainnot neljä siinä on. Tilastot-välilehdessä on kuitenkin yksi asco ja yksi suursieni, yhteensä ilmeisesti 100 %. Mitä on suursieni? Ja mitä loput kolme ovat?

Ja vielä yksi asiaa. Huomasin että viideskin sieni on siinä jos ei rajoita hakua pelkkiin sieniin. Toivottavasti voi laittaa oletus päälle että sienestä on kyse, jos syöttää sieniatlaslomakkeella - olisi nimi sitten mitä vain. Ötököillä on omat lomakkeensa.

Jos katsoo päivän havainnot kartalta näyttää siltä että Sclerencoelia on siirtynyt tien toiselle puolelle verrattuna siihen missä sen on vihkossa…

3

Minä mietin myös tuota kysymystä tieteellinen nimi - suomenkielinen nimi. Itse alkuun vierastin suomenkielisten nimien käyttämistä tässä ensisijaisena. Totesin kuitenkin, että tieteelliset nimet ovat tällä hetkellä niin voimakkaassa käymistilassa että suurten käyttäjämassojen on ihan mahdotonta pysyä sen perässä mikä on oikea tieteellinen nimi. Siksi tämä käytäntö on omasta mielestäni hyvä, mutta voisihan se tieteellinenkin olla selvemmin näkyvissä. Näkyyhän se toki kun vie kursorin suomenkielisen nimen päälle.

4

Kiitos palautteista!

Suunnitteilla on että lomakkelle jäisi näkyville käyttäjän kirjoittama/valitsema nimi, eikä kaikkia vaihdettaisi automaattisesti suomenkielisiksi.Ulkoasuakin hiotaan selkeämmäksi.

4- ja 7-kohdassa on kyse bugista, korjaamme nämä.

Karttaongelmassa taitaa olla kyse siitä että Openstreetmapin kartassa ko. tie on väärässä kohdassa. Vrt. vaihtamalla taustakartta esim. maastokarttaan.

@tea.vonbonsdorff tai @Mika_T osannee parhaiten neuvoa miten tietoja kannattaa kirjata.

5

Thanks Bellissimo

Ensin joitakin vastauksia kysymyksiin 1,2, “8”.

Tarkoitus on, että Paikka ja elinympäristö ovat naimisissa keskenään (eivät erillisiä osa-alueita):
jos elinympäristö vaihtuu, lisätään uusi paikka ja havainto tämän uuden paikan (uuden elinympäristön) alle. Vaikka paikat olisivat maantieteellisesti hyvin lähellä toisiaan.

Välittömän kasvuympäristön eli mikrohabitaatin voi kuitenkin kirjata havainnon yhteyteen.
Tässä lomake kaipaa pieniä muutoksia joko teksitkentän asemointiin tai otsikointiin,
käsitteen mikrohabitaatti lanseeraus ja otsikointi “Mikrohabitaatti” voisivat olla paikallaan.

Esim. palopaikka ja kalkkialue olisi tarkoitus saada elinympäristön alle, R. saxatilis/siemenet havainnon alle (“Mikrohabitaatti”).

Havainnoista haluaisimme aina mahdollisimman tarkan, nastalla kartalle osoitetun sijaintitiedon.

Jos miljöö on kovin monotyyppinen, paikka on mahdollista rajata laajemmaksi. Tällöin lomakkeen täyttö nopeutuu, kun jokaisen havainnon kohdalla ei tarvitse kirjata elinympäristöä erikseen.

Yksittäiselle havainnolle on kuitenkin mahdollista rajata paikka tarkemmin ja näin olisi aina hyvä tehdä.

Esimerkki: meillä on joitakin hehtaareja hehtaari aivan monotyyppistä, hyvin samanlaista kuusikkoa. Sieltä kertyy havaintoja pidemmältä ajalta. Sitten joskus tulevaisuudessa osa kuusikosta palaa. Havainnointia jatketaan ja kiinnostuksen kohteeksi nousevat lajiston muutokset paloalueella ja vertailu palaneen ja ei-palaneen alueen lajiston välillä.

Mikäli tarkkaa sijaintitietoa yksittäisistä havainnoista ei ole alunperin ollut, selvitys ei oikein onnistu.

6

Hei

Taksonien nimet muuttuvat nopeaan tahtiin ja nimistön seuraaminen menee tiettyjen lähteiden mukaan ja usein Pohjoismaisen lajikäsityksen mukaan.

Nimistöä päivitetään parhaillaan.

Ota yhteyttä tea.vonbonsdorff@helsinki.fi, mikäli tähän halutaan antaa palautetta.
Käävät, orvakat ja jäkälät odottavat myöhempää päivitystä.

yst. terv. Tea

7

Hyvältä kuulostaa,

paisti paikan ja elinympäristön yhdistäminen kuulostaa hieman epäilyttävältä. Ajattele, että siinä on raportoitu 100 kertaa Fungus fennicus ja sitten halutaan anlysoida mikä sen ekologia on. Jos elinympäristö ja “Paikan vapaamuotoinen kuvaus” yhdistetään voi syntä tällainsen skenario:

Kaikki elinypäristökentillä on sama arvo 30 kertaa ja halutaan katsoa mitä ekologiatietoja “Paikan vapaamuotoinen kuvaus” sisältää niiden osalta. Siinä voi olla vaikka sellaisia arvoja kuin

  • Laholla puulla
  • Eerikäisen saunan takana
  • Kaksi vuotta sitten kaadettu ohut koivu avoimella paikalla puutarhan reunassa
  • n. 100 m tienristeyksestä järveen päin, vasemmalla puolella, vanhalla hakkuuaukolla

Siinä on selvästi (ainakin) kaksi eri asiaa. Eerikäisen sauna ei varmaan löydy kartasta, ainakaan sillä nimellä mutta kerääjälle asia voi olla selvä kolmenkymmenenkin vuoden päästä, joten sillekin saisi löytyä paikaa. Analysoija ei halua tietää sellaisia yksityiskohtia paikasta vaan hän haluaa katsoa ekologiasta toistuvia ykstyiskohtia, joita aikaisemmin ehkä ei ole tullut ajatelleeksi. Sen takia minä yrittäisin pitää ne asiat erillään.

Sitten niistä nimistä, katsoin että Mycobankissa on joku webservicekin. Jos budjetti kestää voisi harkita, olisiko siitä hyötyä. Ei varmaan sekään olisi kovin helppoa. Kaikkia nimiä siitä ei voi tuoda ettei hukuta nimiin. Jos löytyisi joku sopiva tapa hakea relevantteja uusia nimiä (ja niiden synonyymit joskus) sittenhän olisi ratkaistu, että systeemistä löytyy esim. Pluteus leucoborealis ja P. rangifera (kenties Suomen yleisin Pluteus), jotka nyt puuttuvat. Mycobank on ehkä lähinnä nomenklaattori eikä taksonominen ylijumala, joten oikean nimen valitseminen voisi jättää systeemin hallitsijoille, mutta ainakin lötyisi sellaisia nimiä, jotka nyt puuttuu.

8

Hei!

Paikan ja elinympäristön yhdistämisellä tarkoitin sitä, että tarkoitus on kohdistaa yksittäiset havainnot tiettyyn elinympäristöön. Kentät, joihin sijaintitietoa ja habitaattitietoa tallennetaan: toki tarkoitus on tallentaa eri asiat eri kenttiin.

“Paikan vapaamuotoinen kuvaus” -kenttä (LocalityDescription) on juuri tarkoitettu tätä “Eerikäisen saunan takana” -tyyppistä sijaintitietoa varten.

Tuo lisätietokenttä, joka on lomakkeella Elinympäristön yläpuolella: se tosiaan pitäisi siirtää Elinympäristön alle. Siihen olisi tarkoitus tallentaa “Kaksi vuotta sitten kaadettu ohut koivu avoimella paikalla puutarhan reunassa”.

“n. 100 m tienristeyksestä järveen päin, vasemmalla puolella, vanhalla hakkuuaukolla”. Tämä pitäisi oikeastaan jakaa kahtia:

  • Paikan vapaamuotoinen kuvaus: “n. 100 m tienristeyksestä järveen päin, vasemmalla puolella”.
  • Habitaattitieto: “vanhalla hakkuuaukolla”.

Tällä tavalla museokokoelmienkin paikkatieto ja habitaattitieto pyritään jakamaan eri kenttiin, kun etikettitiedot viedään tietokantaan.

Lisäksi lomakkeella on pyrkimyksenä, että valikkovaihtoehtojen avulla saataisiin osa tiedosta talteen: vähentää tarvetta vapaatekstille, isomman tietomassa analysointi onnistuu paremmin, lisäksi saadaan habitaatti- ja ekologiatietoa niiltä havainnoitsijoilta, jotka eivät ehkä muuten hoksaisi kirjoittaa oleellisia asioita lomakkeelle.

Tietty käytettävyysongelma lomakkeelle jää: “Paikan vapaamuotoinen kuvaus” -kenttä ilmestyy havainnoijan nenään eteen ensimmäisenä, joten siihen toisinaan kirjoitetaan myös ekologiatietoa, jonka oikea paikka olisi vasta jäljempänä lomakkeella.