Kävin tänään ensimmäisen kerran tänä vuonna katsomassa, joko löytäisin jotain kerättävää. Lunta on vielä paljon, mutta muutamia kohtia oli, joissa maata jo näkyi.
Eräästä kuusikosta löysin kuusenkävyiltä Sirococcus conigenous lajia. Lienee tavallinen, vaikka en sitä Laji.fi:stä löytänyt. Ainakin Luke mainitsee sen eräässä artikkelissa.
Skoopissa näkymä on tämmöinen. Itiöt 10-12 x 2-2.8 µm ja suuressa osassa on väliseinä keskellä itiötä. Se ei tässä kuvassa erotu.
Meillä on myös S. piceicola. Ja myös Phragmotrichum chailletii on kovin saman näköinen päältä päin. Norjassa joku oli eräänä päivänä katsonut 20 käpyä ja löysi 12 S. conigenus, 4 S. piceicola ja 4 Ph. chailletii.
10.1111/j.1439-0329.2007.00529.x
S. conigenusta ei jostain syystä ole taksonina laji.fissä, mutta havaintoja siitä on ilmoitettu runsaasti.
S. piceicolasta en löytänyt yhtään havaintoa laji.fistä.
Itse en tiennyt näistä Sirococcus lajeista mitään. Tuon näköisiä on vähän joka kuusen kävyllä ja luulin että ne kaikki ovat tuota P chailletii lajia, joka on taksonina laji.fissä, ja josta onkn ilmoitettu noin 150 suomihavaintoa.
Nyt täytyy varmaan katsoa löytyvätkö nuo kaikki täältä pääkaupunkiseudulta. Niitä ei taida ulkonäön tai ekologian puolesta erottaa mitenkään? Eli pitää vain kerätä käpyjä sieltä täältä ja katsoa conidiat. Kuvausten perusteella ei kyllä kauheasti ole eroa conigenus/piceicola.
Nuo Sirococcukset on kuvattu artikkelissa Rossman et al 2008, Sirococcus conigenus, Sirococcus piceicola sp. nov. and Sirococcus tsugae sp. nov. on conifers: anamorphic fungi in the Gnomoniaceae, Diaporthales
"Although morphologically similar, slight differences exist between the three species of
Sirococcus on conifers described here. Sirococcus conigenus has conidia that are slightly
longer and narrower (Fig. 3) than those of S. piceicola and S. tsugae (Figs 6 and 10).
Conidia of S. conigenus are fusiform to cylindrical, often slightly curved to irregular in
shape, whereas those of S. piceicola and S. tsugae are distinctly straight and fusiform. The
conidia of S. piceicola and S. tsugae are broader than those of S. conigenus, thus the length–
width ratio of S. piceicola is 3.8 : 1 and those of S. tsugae is 3.6 : 1, whereas S. conigenus has
a length–width ratio of 4.5 : 1. The conidiogenous cells of S. conigenus and S. tsugae are
elongate and cylindrical (Figs 2 and 9) and those of S. piceicola are short and ampulliform
(Fig. 5). The conidiomatal wall of S. conigenus and S. tsugae forms textura intricata of
relatively small cells (Figs 1 and 8) and that of S. piceicola forms textura angularis of larger,
loose cells (Fig. 4)
S.conogenus: Conidia cylindrical to
fusiform, straight to slightly curved, apex broadly rounded, base truncate, one-septate,
hyaline, 10.2–15.8 · 2.2–3.5 lm (avg. 13.0 lm, SD 1.1, x avg. 2.9 lm, SD 0.28, n = 149).
Sirococcus piceicola Rossman, Castlebury, D.F. Farr & Stanosz, sp. nov. (Figs 4–6.)
Conidiomata pycnidialia, 150–300 lm diameter, fusca vel nigra, globosa, unilocularia,
parietis textura angularis, two to four strata. Conidiogenitae cellulae ampulliformes.
Conidia fusiformes, 1-septata, saepe constricta ad septum, hyalina, 8.6–14.0 · 2.1–4.0 lm
Kiitos teille lisätiedoista. Täytyy vielä tutustua tarkemmin tähän porukkaan.
Phragmotrichum chailletii lajia ensin epäilin, mutta kun löysin sen skooppikuvat, putosi se heti pois epäiltyjen listalta ja sitten löysin Sirococcus suvun. Aika hieno skoopissa tuo chailletii.
Mahtaa olla paljon vääriä määrityksiä näissä, etenkin jos on päädytty nimeen pelkän ulkonäön perusteella.
Voisikin katsoa mitä OULUn museonäytteistä löytyy näistä ja skoopata ne.
En oikein usko, että niitä voisi erottaa ilman mikroskooppia - vaatisi anakin paljon kokemusta. Olen myös huomannut että niitä kirjataan ilman mikroskopia, joten sellaisiin ei kannata uskoa.
Oulun kasvimuseolla ei ollut yhtään Sirococcus näytettä, mutta Phragmotrichum chailletii näytteitä oli 10. Katsoin ne kaikki ja yhtä lukuun ottamatta olivat oikein. Oletin, että niiden seasta löytyisi tuota toistakin sukua, mutta ilmeisesti nämä oli määritetty oikeaoppisesti skooppaamalla.
Se yksi näyte oli jotain muuta, ei myöskään Sirococcus sukua. Ehkä hyvin nuoria alkavia käpynastakoita tulossa pinnan alta ja sen lisäksi jotain muuta resupinaattista anamorfia.
Eli Sirococcus on harvinaisempi tai sitten se on jäänyt määrittämättä.
Keräsin kosteasta puronvarsilehdosta kymmenen kuusenkäpyä, jossa oli paljain silmin nähtävissä mustia pisteitä suomuilla. Skoopin alla kaikki kymmenen oli Ph. chailletii.
Sitten keräsin kuivemmassa mustikkametsässä ja sen pahteisella reunalla 12 käpyä lisää. Niisä oli 10 P. chailletii ja yhdessä S. conigenum. Yhdessä kävyssä oli vain jotain muuta anamorfia, joka vielä ei tuottanut konidioita. Sama anamorfi oli myös kolmessa muussa kävyssä, jossa myös Ph. chailletii. Yhdessä kävyssa oli myös jokin muu anamorfi muiden kahden lisäksi.
Eli näyttää siltä, että Ph. chailletii on selvästi yleisin.
Itse olen tarkistanut 4 kuusenkäpyä, joissa 3 on ollut Sirococcus conigenus’ta ja yksi oli Thekopsora areolata, joka on jo selvästi erilainen ulkonäöltään. Ph. chailletii on vielä löytämättä.
Sitä on kyllä museonäytteissä Oulun seutuvilta, joten jospa sekin tulisi keräykseen. Vielä on ollut niin lumista, että maastoon ei ole ollut kovin paljon asiaa.
Minulla on nyt pääkaupunkiseudulta viisi Ph. chailletii kerättynä vaihtelevista paikoista ja yksi S. conigenus. Conigenusin keräsin pähkinälehdon reunamilta. Ei kyllä noin silmämääräisesti eroa mitenkään selvästi chailetiista
Onko kukaan katsonut sitä, voiko samassa kävyssä olla kumpaakin sientä?
Minä otin skoopin alle kolme pyknidia eri paikoista joka kävyllä. Enimmäkseen oli vain yksi laji kävyn joka paikassa. Mutta pari pari tunnistamatonta anamorfia oli muutamassa tapauksessa yhdessa Ph. chailetiin kanssa samalla kävyllä.
Nyt lopultakin löysin myös Phragmotrichum chailletii lajin. Kasviteteellisestä puutarhasta valkokuusen (Picea glauca) kävyiltä.
Tämän ketjun innoittamana olen tutkaillut paria käpyä. Phragmotrichum chailletii tuli vastaan ensimmäisenä, ja voin yhtyä näkemykseen sen yleisyydestä.
Eilen otin mukaani kävyn, jonka mustat pisteet olivat tavallista pienemmät. Mikroskoopissa näkyy hieman selkärangalta näyttävää kuviota, monenlaisia itiöitä sekä tummia ja värittömiä rihmoja. Värittömät rihmat vaihtelevat läpimitaltaan välillä 1,5–9,5 µm, ja osa niistä on selkeästi sinkilällisiä (eli ne kuuluvat jollekin kantasienelle).
Osa itiöistä on pieniä, kellertäviä ja muodoltaan ellipsoideja tai lähes pallomaisia. Jos itiön pituus on 6 µm, voi leveys olla 2,5 tai vaikkapa 4,5 µm. Osa taas on värittömiä ja sauvamaisia, vaihtelevan pituisia mutta aina saman paksuisia (6–14 × 1,5 µm).
Tähän mennessä olen kuvaillut vain mustien “pisteiden” mikroskopiaa. Lisäksi kävystä kasvaa mustia “lankoja”, joista löytyy vielä lisää erilaisia suvullisia ja suvuttomia rakenteita. Toisin kuin pisteistä, langoista löytyy myös suuria, väliseinällisiä konidioita (23–25 × 6,5–8 µm).
Voiko tällaisesta sekamelskasta määrittää edes jonkin lajeista? Kuvailemieni rakenteiden lisäksi näkyi paljon muitakin itiöitä, omituisia rihmoja ja ehkä kehittymässä olevia konidioita.
Selkärankamainen rakenne mustissa “pisteissä”:
Konidio:
“Langan” rakennetta:
Tänään keräsin kaksi käpyä, joissa molemmissa oli Phragmotrichum chailletii ja Sirococcus conigenus.
Eli vastaus siihen, että lajit voivat kasvaa samalla kävyllä.
Pienemmät pisteet ovat Sirococcus lajia. Vaikuttaa siltä, että se jää vanhana pienemmäksi ja Phragmotrichum kasvaa isommaksi. Mutta pienenä niiden erottaminen ei taida onnistua.
Ensimmäisessä kuvassa Sirococcusta on niukasti, ne pienimmät mustat pisteet ovat sitä.
Toisessa kuvassa erot on pienempiä ja erottaminen vaikeampaa. Ainakin isot ovat Phragmotrichumia.
Phragmotrichum kunnolla kehittyneenä on uskoakseni mahdollista tunnistaa/arvata paljain silmin, mutta nuoret yksilöt ei. Skooppaamista tarvitaan varmistamiseen aina.
Minäkin olen nähnyt, että osa mustista pisteistä on jotain muuta anamorfia. Enimmäkseen ne jää tuntemattomiksi. Jos vanhojen käpyjen pinnalta kaapii näytteitä lasille, tulee sinne melkein aina eri lajien kappaleita. Niiden kanssa ei yleensä pääse eteenpäin, jos laji ei ole ennestään tuttu ja omaa hyviä tuntomerkkejä.
Mietin edellisen viestin selkärankakuvaa, että voisikohan siinä olla käpyyn kuuluvaa rakennetta?
Yritin kyllä leikata pelkkää sientä, mutta varmasti käpyäkin on voinut päästä mukaan, kun ne sienet olivat niin pieniä.
Olen yrittänyt löytää tietoa kävyllä kasvavista mustista “karvoista”, mutta tuloksetta. Tältä ne siis näyttävät makroskooppisesti:
Nämä ovat nyt niitä “karvoja” tai “lankoja”, joista äskeisen viestini kaksi jälkimmäistä kuvaa ovat. Luulisi, että tällaiselle käpykarvalle on jokin tieteellinen nimi annettu.
Keräsin okakuuselta (Picea pungens) kävyn, josta otin satunnaisesti kaksi käpysuomua mikroskopoitavaksi. Toisessa, lähellä kärkeä olevassa kasvoi Phragmotrichum ja toisella, keskivaiheilta otetussa Sirococcus conigenus.
Phragmotrichumia oli jossakin noista isommista ja mustemmista kuromapulloista, jossakin pienemmässä ja vaaleammassa kuromapullossa Sirococcusta, jälkimmäisestä niukasti itiöitä, mutta kuitenkin. Kokoerot saattavat olla sattumaakin, joten en ainakaan vielä sen perusteella pitäisi sitä “maastotuntomerkkinä”.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
