Olen melkein varma, että löysin tänään tuplanuorasta (Trichia varia) koivulta, mutta kysyn nyt kuitenkin varmistusta.
Kapillitiot olivat spiraalimaiset, ja mikroskoopin hienotarkennusta pyörittelemällä ne näyttivät koostuvan kahdesta nauhasta. Tämän pitäisi kai jo riittää määritykseen, mutta vertailukohta puuttuu, koska en ole aiemmin skoopannut limasieniä.
Itiöt olivat vähän pienemmät kuin mitä tuplanuorasella pitäisi olla:
Vähän paha kun T. varian kapillitio ja itiöpöly on keltaista. Tuo lienee viime syksyinen joka jäänyt lumen alle suojaiseen paikkaan, voi olla että väri on muuttunut talven aikana tuollaiseksi oranssin ruskeaksi.
Itiöt ovat kuitenkin pienipiikkisiä eikä näy mitään verkkokuviota joten kyllä tuo varmaankin T. varia on.
Itiöiden mittaus antaa vähän eri tuloksia riippuen siitä mitataanko pintarakenteiden kanssa vai ilman. Olet ilmeisesti mitannut ilman noita piikkejä?
Kapillitionauhoista kannattaa kuvata myös kärjet koska nämä erottelevat tehokkaasti lajeja + laajemmin yleiskuvaa josta näkee esim mahdolliset haarautumiset etc.
tämä todellakin kaipaisi hieman laajemmalta otetun kuvan, jossa kapillition kärjet näkyisivät selvästi. En ole kapillitio kuvasta täysin vakuuttunut siitä, että siinä on vain 2 säiettä. T. varian kapillition pinta näyttää muistaakseni epätasaisemmalta ja melkein aina löytyy päitä, jotka ovat purkautuneita. Väri kyllä sopisi hyvin, mutta en juuri nyt muista löytäneeni koskaan noin laajaa esiintymää. Toisaalta mikäli kärjet kapenevat nopeasti, niin yksi todennäköinen vaihtoehto eli T. contorta on harvoin noin vaalea ja sen esiintymätkään eivät ole löydöissäni olleet noin laajoja.
Limasieniä voi todellakin löytää myös talvella. Ne kiipeävät myöhään syksyllä korkeammalle ja hyötyvät talven/kevään tuulista, jolloin itiöt leviävät laajemmalle alueelle hangella. Toimivat siis kuin talventörröttäjät.
@Henri_Koskinen Saatoin mitata itiöt vähän miten sattuu, koska osa itiöistä näytti vain paksuseinäisiltä ilman erillistä piikkikerrosta, kun taas osassa oli selkeä piikkikehys tuon seinän lisäksi. Ainakin suurimman osan taisin mitata ilman piikkejä. Yritin ottaa mallia laji.fi:n Trichia-havaintojen mikroskooppikuvista.
@Henri_Koskinen ja @marjamaalta Mikroskoopin oma kamera on siitä kenkku, että se ottaa kuvia vain hyvin läheltä. Laajemmat kuvat joutuu ottamaan esimerkiksi puhelimen kameralla okulaarin kautta. Mikroskoopin kameralla otin eilen tällaisia kuvia kapillition kärjistä:
Tässähän olikin yllättävät nuorien kärjet. T.varialla päät ovat lyhyet ja usein käyrät. Nämä ovat pitkät mikä veisi nuijanuoraseen. Kannattaa katsoa useampia kärkiä koska yksittäiset voivat aina olla poikkeavan näköisiä. Muita pitkäkärkisiä Trichioita ei Suomesta muistaakseni löydy, paitsi T. botrytis joka on aivan eri tyyppinen kuin tuo kuvaamasi.
Tässä vertailuksi kuvat nuijanuorasen kapillitionuoran päästä
Nuijanuorasen itiöt näyttävät pienipiikkisiltä mutta 1000-kertaisella itiön pintaan tarkentaen näkyy hyvin hentoa ja pienisilmäistä verkkokuviota. Verkkokuvio voi olla vaikeasti havaittavaa, jos on esim. Meltzersiä saa kuviot värjäämällä paremmin esiin.
yritin heti katsoa makrokuvasta, olisiko tällä perää, muttei näkynyt. Mutta loppujen lopuksi näkyvissä oleva habitus, esiintymän koko ja paikka sekä mikroskopia kaikki puoltavat T. decipiens määritystä. Itse asiassa, kun nyt katsoo tarkemmin itiökuvaa, niin onhan siinä se verkkokuviokin…
Limasienet mikroskopoidaan vedessä, sillä muissa litkuissa värit voivat vääristyä.
Marja
Lisäys: otan mikroskopiakuvat vanhalla (ja halvalla, sain lahjoituksena ) pelkästään mikroskopia käyttöön valjastetulla Canon Poweshot A480:lla suoraan okulaarista ääretön asetuksella ja painamalla zoomia pari kolme kertaa ennen kuvien ottamista. Kuvaan ei tällöin jää reunalle näkymää putkesta.
Ransuilla taitaa olla tuo vesiperinne limasienissä. Norskit skooppaa kaiken KOHissa ja värjää itiöitä.
Itiöiden mittauksessa on myös eroja. Monesti mitataan pintarakenteiden kanssa mutta toiset mittaa ilman pintarakenteita. Kun lukuja ilmoitetaan ilman tätä tietoa joutuu vähän arvailemaan mitä on tismalleen ottaen mitattu. Ransut taitaa mitata ainakin nystyt mukaan muttei piikkejä, norskit ilmoittaa itiömitat ilman pintarakenteita. Limasienikirjassa ei kerrota kummalla tavalla itiömitat ilmoitetaan. Varmaan osittain tästä syystä eri lähteissä on kohtuu suuriakin eroja ilmoitetuissa itiömitoissa.
Tässä norjalaisten tuoreesta Myxo opuksesta:
With few exceptions, specimens have
been studied under a stereo microscope
(Olympus SZ-ET or Optika ST-40-2L) and in
transmitted light microscopes (Zeiss
Axioscope, Optika B-353PH, Olympus SZX16,
Olympus MVX10). Spores have been
measured using a calibrated eyepiece scale or
by calibrated freeware from Piximètre
(piximetre.fr). Spore and capillitium measures
are given excluding ornamentation. Unless
otherwise stated, the mounting medium has
been 3-5% KOH. Cotton Blue (diluted) and
Congo Red have occasionally been used to
stain capillitium and/or spore ornamentation
in certain groups, such as Arcyria spp. and
certain species in Reticulariaceae and
Trichiaceae. In a few critical species, or where
specimens were sparse, a microscopic slide
was made for later studies, using Hantsch’
medium and nail varnish sealing
veden käyttöä puoltaa se, että sen ei pitäisi olla ihmiselle mitenkään vaarallista. Lisäksi ihan tavallinen hanavesikin käy eli hinta on ihan kohtuullinen ottaen huomioon, että yhteen preparaattiin riittää yleensä yksi pisara.
Onhan niitä pitkän kapillitionkärjen omaavia Trichioita muitakin mm. T. flavicoma, jota olen löytänyt useita kertoja ja esim.T. subfuscalla ja T. mundalla on pitkät kapillition kärjet ja varmaan niitä on muitakin. Minulla on löydettyjen luettelossani vuodelta 2013 T. mundakin epävarmana. Kunpa joskus olisi aikaa, niin pitäisi kaivaa näyte ja yrittää varmistaa määritys.
Nuijanuoranen on muuten nykyään Hemitrichia decipiens. Trichia decipiens var olivacea on silti edelleen Trichia, tosin nykyään nimellä Trichia crateriformis.
Tuo sinun kuvaamasi on siis Hemitrichia decipiens, mutta laji.fissä se on edelleen nimellä Trichia decipiens.
Lajeja on paljon enemmän kuin limasienikirjassa esitellään tai Laji.fissä on listattu. Marjallakin taitaa olla aika läjä lajeja joita ei noista listoista löydä.
Ajantasaiset taksonomiset myxolistat saa täältä, esim. Trichiat
Paljon kiitoksia molemmille! Opin tässä sen verran uutta, että kyllä kannatti kysyä apua. Ja mikä tärkeintä, lajimääritys selvisi. Kaikkien nuorien kärjet olivat tosiaan samanlaiset, ja itiöpesäkkeet olivat varrelliset, kuten nuijanuorasella kuuluukin olla. Tein mikroskopian tottumuksesta KOH:ssa.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
) pelkästään mikroskopia käyttöön valjastetulla Canon Poweshot A480:lla suoraan okulaarista ääretön asetuksella ja painamalla zoomia pari kolme kertaa ennen kuvien ottamista. Kuvaan ei tällöin jää reunalle näkymää putkesta.