Urpiaisia

Selkärankaiset eläimet Linnut
1

Urpiaiskuvia Pälkäneeltä.
Kuva 7550. 4.2.2018. Vaaleamuotoinen koiras.
Kuva 6923. 21.1.2018 Vaaleamuotoinen naaras.
Kuva 7270. 28.1.2018. Ruskeamuotoiset koiras ja naaras.
Kuva 7789. 10.3.2020. Urpiaisia ja vaaleamuotoinen urpiainen.
Kuva 9352. 5.3.2024. Urpiainen.

DSC07550
DSC075501600×1065 339 KB

DSC06923
DSC069231600×1066 360 KB

DSC07270
DSC072701600×1069 261 KB

DSC07789 (1)
DSC07789 (1)1600×1065 233 KB

DSC09352
DSC093521920×1236 173 KB

Urpiaiset ovat geneettisesti kaikki samaa lajia, niin tundra-alueella, tai etelämmässä pesivät. Jostain kumman syystä edelleen puhutaan ja esim. tiiraan voi laittaa samaa lajia eri nimillä? On tundraurpiaisia, ruskourpiaisia ja tavallisia urpiaisia? Olisiko jo aika puhua vain yhdellä nimellä urpiasista ja vain yhdellä lajinimellä ilmoittaa esim. tiira.fi-sivuille? Voihan sinne lisätietoihin sitten laittaa jos haluaa esim. urpiaisen vaalea, tai ruskea muoto?

2

Taksonomia elää ja siitä voi olla montaa mieltä. Lajikäsitteitäkin on kymmeniä, joten emme oikeastaan edes tiedä, mitä laji tarkoittaa. Urpiaisista minulla ei ole mitään valistunutta mielipidettä, mutta onhan se kurjaa, jos elislista laihtuu tundraurpaisen verran.

Jos “vaaleamuotoiselle urpiaiselle” on tarjolla nimi tundraurpiainen, sitä kannattaa käyttää. Tästä ei tule mitään ongelmaa, jos todetaankin, että kaikki ovat samaa lajia. Sitten vain niputetaan tundraurpainen urpiaisen alle. Toisin päin ongelma syntyy: urpiaiseksi kirjattu lintu, jonka lisätideoissa lukee “vaalea” tulee aina olemaan urpiainen tai “urpiainen sp./urpiainen coll.”, vaikka tundraurpiainen ja urpiainen erotettaisiin omina lajeinaan.

1 Like
3

Onko kuitenkin niin että urpiainen on laskettu kolmena eri lajina(urpiainen, ruskourpiainen ja tundraurpiainen) Suomessa pesiviin lintulajeihin, vaikka nykytietämyksen(dna-tutkimuksen) mukaan kyse on vain yhdestä lajista? Jos näin on niin mielestäni väärin on? Tuo elis-listan kaventumisen ei pitäisi vaikuttaa mitenkään tieteelliseen arviointiin lajeista. Jos ruvetaan eri värimuotojen mukaan lajeja määrittämään niin silloin ollaan metsässä. Valkoiset ja mustat sinisorsatkin kait sitten pitäisi nimetä erikseen?
Ehkä parempi esimerkki on, kun ilmaston lämpenemisen myötä Etelä-Suomessa näkee yhä enenevässä määrin ruskeita lehtopöllöjä harmaiden sijaan, niin niitäkin pitäisi sitten nimetä ruskolehtopöllöiksi ja harmaalehtopöllöiksi? Mielestäni tuo tundra-, rusko- ja urpiaisjuttu on ihan sama. Kun on sama dna niin on tietenkin sama laji kyseessä värivaihteluineen. Mielestäni eihän taksonomiaa voi muuten määrittääkkään?

4

Ruskourpiaista ilmeisesti kuitenkin pidetään urpiaisen alalajina. Ainakin BirdLife Suomen kanta taitaa tämä olla. En sitten tiedä miksei tundraurpiaista lasketa alalajiksi, kun ruskourpiainen lasketaan.

1 Like
5

En ota kantaa, pitäisikö tundraurpiaisen olla alalaji tai ruskourpiaisen olla laji. Minun tietämyksellä siihen ei löydy kanttia.
Mutta tundraurpiainen ei ole urpiaisen vaalea muoto, vaan selkeästi oma taksoni, joka on määritettävissä tuntomerkkienkin perusteella. Vaalea väri ei ole ratkaiseva tekijä määrityksessä, vaan urpiaisellakin on hyvin vaaleita yksilöitä. Neloskuvan vaalea yksilö taitaa olla urpiainen. Ykköskuvassakin saattaa olla urpiainen (nokan harja tumma). Kokemukseni mukaan urpiaisparvesta löytynyt vaalea yksilö on huomattavasti useammin urpiainen (alalajia flammea) kuin tundraurpiainen.

1 Like
6

Kiitos Pekka kommentistasi! Ykköskuvassa linnun nokassa ei mielestäni ole tummaa, vaan se on valon varjostusta, joka näkyy myös nokan alapuolella. Muutenkin tuntomerkit täsmää tundraurpiaiseen mm: Vaalea ruusunpunainen rinta, ohuita kylkiviiruja vähän, pyrstön alapuolen tumma kolmio on vain ohut viiru. Yläperän väriä en saanut kuviini. Neloskuvassa on eri lintu kuin ykkös- tai kakkoskuvassa, eikä se taida olla tundraurpiainen. Ensimmäinen kommenttini perustui noin pari vuotta sitten lukemaani tieteelliseen dokumenttiin urpiaisten dna-tutkimuksesta, jossa todettiin nämä eri muodot samaksi lajiksi. Mutta kuten on ilmi tullut. on näköjään muitakin lajiperusteita linnuilla, kuin dna.

1 Like
7

Juttelin joskus urpon ja turbon tuntomerkeistä kokeneen rengastajan kanssa. Ääripäät ovat selkeän erilaiset, Alpon mainitsemien tuntomerkkien lisäksi, turbon pieni nokka. Mutta tuntomerkit ovat liukuva sarja, joten välimallin tirppoja on paljon. Myös tällä perusteella ovat samaa lajia!

1 Like
8

Laji.fi seuraa Howard and Moore:n taksonomiaa, se päivittyy aika verkkaisesti ja sen mukaan urpiainen on jaettu useaan lajiin. Kun taas IOC:n uusimmassa taksonomiassa (v14.2) on vain yksi laji Acanthis flammea, jolla on 5 nimettyä alalajia, mm. cabaret (ruskourpiainen) ja hornemanni (tundraurpiainen).

1 Like
9

Tänä vuonna vaikuttaa olevan urpiaisia huomattavasti vähemmän talvehtimassa ainakin näillä nurkilla (Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajaseutu) kuin viime vuonna. Nyt on näkynyt vain yksi lintu talviruokinnalla, kun viime vuonna jo näihin aikoihin oli 100-200 yksilöä. Ohessa kuva tämävuotisesta ainoasta yksilöstä.

IMG-20241218-WA0016
IMG-20241218-WA00161505×1003 159 KB

1 Like
10

Ei ole meilläkään urpiaisia vielä näkynyt. Oravia “riesana” neljä.

11

Oravia ei ole näkynyt moneen vuoteen. Niillä ei näytä olevan kiinnostusta tulla noin puolen hehtaarin puistomaiseen pihaan. Lähistön metsissä näkyy kyllä jälkiä lumessa. Metsähiiriä senkin edestä ollut niin pihassa kuin ullakolla…

12

Oravalle pitäisi olla kuusenkäpyjä - pelkkä ruokinta ei riitä. Hiiret tietävät pöllöille hyvää talvea.

13

Puistossa on luontaisesti kuusenkäpyjä; metsäkuusia ja myös muita erilaisempia lajikkeita. Käpytikalle ne kelpaavat. Tikalla on puistossa ainakin kolme eri “pajaa”. Noin 500m päässä talousmetsässä on muutama männynkelo ja sielläkin on lähes aina lenkillä käydessä tikka askareissa.

1 Like