Tähän ketjuun voi vinkata ajankohtaisia vinkkejä eri lajien löytämiseen 
Syyläjuuren (Scrophularia nodosa) lehdiltä löytyy syyläkyrmykärsäkäs – Cionus scrophulariae. Laji on levinnyt Joensuun korkeudelle saakka. Pohjoisimmat havainnot syyläjuuresta on Rovaniemeltä, joten kait kärsäkästä voisi uusilta alueilta löytyä.
Espoo 22.5.2026
Toukkia ja koteloita löytyy syyläjuuren kukinnoista ja lehdiltä heinäkuussa.
Helsinki 10.7.2025
Voi hitsi kun löytäisi jostain syyläjuuria! On tosi mukavan näköinen kärsäkäs. Katselin tätä kadehtien jo Alpon parin päivän takaisessa viestissä… 
Onnistuneita kuvia sinulla ja hyvä vinkki 
Nyt runsaasti käytännössä kaikilla matalilla kasveilla Deuterosminthurus hyppyhäntäisiä, koko millin osia, puuttuu monilta alueilta mikä ei liene oikea todellisuus, oma kalustoni ei riitä oikein näihin, mutta helposti löydettävissä se pieni keltainen piste kasvin lehdellä
Pitääpä yrittää etsiä! Pieniä vaaleita hyppyhäntäisiä näkee usein vasta kuvista kun on jotain muuta kuvannut. Pallohyppiäisissä on kait saman tapaisia lajeja, mutta ne ovat karvaisempia kavereita?
Helsinki 3.5.2026
Tämä määritettiin iNatissa Sminthurus sukuun.
Voi olla että omani on jotain toista sukuakin mutta Bourletiellidae porukkaa kumminkin olettaisin,kuvan otin puhelimella kun sillä näytti onnistuvan parhaiten
Tulilude – Pyrrhocoris apterus
löytyy helpoiten puistolehmusten läheisyydestä ja rungoilta huhtikuusta aina pitkälle syksyyn. Lajin vakituinen kanta löydettiin vasta 2010 Imatralta. Vuoteen 2020 mennessä siitä oli vajaat 50 havaintoa. Muutamassa vuodessa havaintojen määrä on moninkertaistunut. Pohjoisin havainto on Joensuusta. Tuliludetta voi hyvällä paikalla olla satamäärin!
Helsinki 17.4.2026
Helsinki 2.7.2024
Nokkoslude – Liocoris tripustulatus
on yleinen pinehkö laji, joka jää helposti huomaamatta ellei varta vasten nokkospuskia tutkaile. Se on tavattu myös tulikukilta, vuohenputkelta ja angervoilta. Talvehtii aikuisena ja on levinnyt Rovaniemelle saakka.
Helsinki 31.5.2026
Koivulatikka – Aradus betulae
on ludekirjan mukaan yleinen ja runsaslukuinen laji. Levinnyt lähes koko Suomeen. Sitä löytyy taulakäävän lahottamilta koivuilta. Usein kääpien alapinnalta. Latikoita on useita saman näköisiä lajeja. Tämä oli itselle uusi laji!
Helsinki 30.5.2026
Pekka, kiitos tiedosta tuliluteiden suhteen! Nyt täytyy pistää haku päälle, kun niitä on mahdollista löytää täältäkin. Veriluteita on paljon joka kesä ja aina olen tiiraillut, ettei vaan olisi tulilude. Näitä kuvasin vain kerran syyskuussa 2017 Itävällan Melkissä.
Nokkoslude menee myös hakuun. Viime aikoina olen vältellyt näiden kuneluteiden kuvaamista, kun harmittaa taidottomuuteni erottaa toisistaan esim pelto- ja ketoluteet ym. Tällä on kyllä niin selkeät nuo keltaiset alueet peitinsiivissä sekä täyskeltainen pikkukilpi scutellum, että taitaa olla helppo tunnistettava.
Palkolude (Piezodorus lituratus) on leviämässä oleva melko hiljattain Suomesta löydetty ludelaji, jota tavataan pitkin etelärannikkoa, ja sitä kannattaa varmaan pohjoisempanakin etsiskellä. Viihtyy komealupiinilla, joten kohdekasvista ei ainakaan ole pulaa. Ainakin omilla havaintopaikoilla Lounais-Suomessa lajia on melko helposti löytynyt, jos on vähän tarkemmin vaivautunut lupiinipuskia tutkimaan. Kooltaan kupari- ja marjaluteen luokkaa, eli koon puolesta helppo huomata.
Palkoludetta joudun vielä varmaan vähän aikaa odottelemaan, mutta eiköhän sekin jossain vaiheessa myös Pohjois-Karjalaan leviä, kun maltan odottaa.
Ehdotan uudeksi viikon vinkiksi horsmakuoriaista (Bromius obscurus), sillä ainakin täällä niitä on alkanut löytyä pientareilta ja pihalta runsaasti, muiltakin kasveilta kuin maitohorsmalta. Se on tylsän yksivärisen musta, mutta sen hahmo on helposti tunnistettava. Kokoa näillä on noin 4-6 mm.
Otin vinkistä vaarin ja eikä kovin montaa lupiinia tarvinnut kiikaroida kun ensimmäinen lude löytyi 
joten kiitos vinkistä!
Ehdoton apuvaline otusten löytämiseen tai määritämiseen on lähelle tarkentavat kiikarit! Itsellä on Pentax Papilio II 8.5x21, joiden lähin tarkennusetäisyys on 50 cm! Vahva suositus!
Lohja 4.6.2026
Välillä ajankohtaisia perhosia! Kolme entistä harvinaisuutta, jotka ovat runsastuneet ja laajentaneet elinaluettaan huomattavasti 2000 -luvulla. Niitä voi löytää juuri nyt!
Pantterimittari – Pseudopanthera macularia
oli vuosikymmeniä ainoastaan Parikkalan erikoisuus. Toukka elää lehtopähkämöllä ainoana suurperhosena. Paras biotooppi oli vanha kosteahko tienpohja. Soista ryteikköä vieressä. Tänään lajia näkyi Loviisassa kymmenkunta kolmella eri paikalla.
Loviisa 5.6.2026
Oliivikiiltoyökkönen – Deltote bankiana
on pieni laji, jota voi luulla “pikkuperhoseksi”. Lähtee herkästi lentoon jaloista. Toukka elää heinillä. Hyviä biotooppeja ovat heinikkoiset hakkuiden reunat ja kesantopellot sekä niityt. Loviisassa lensi melko runsaana eri paikoissa n. 20 exx.
Loviisa 5.6.2026
Kultaperä – Sphrageidus similis
toukka talvehtii keskenkasvuisena. Löysin Lohjalta ja Loviisasta kolme isohkoa toukkaa sattumalta tuomelta, lepältä ja paatsamalta eli laji on hyvin moniruokainen. Toukkaa ei kannata käpälöidä, sillä se saattaa aiheuttaa voimakkaan allergisen reaktion. Aikuinen perhonen lentää ainoastaan öisin ja tulee hyvin valolle. Se myös vaeltaa, jolloin sitä voi löytää monenlaisilta paikoilta heinä- elokuussa.
Loviisa 5.6.2026
Kurjenpolvikärsäkäs – Zacladus geranii
Pikkuruisen kurjenpolvikärsäkkään voi löytää metsäkurjenpolven kukilta. Yleisehkö laji, joka on levinnyt lähes koko Suomeen.
Loviisa 5.6.2026
Isopunanirppu – Apion frumentarium
on nimestään huolimatta 3-4 millin kokoinen. Laji on hyvin harvinainen, mutta runsastumassa. Tavattu lähinnä rannikon tuntumasta Ahvenanmaan - Virolahden väliltä, mutta myös Kangasalalta ja Lappeerannasta. Laji viihtyy hierakoilla (Rumex). Talvehtii aikuisena. 115 havaintoa.
Helsinki 31.5.2026
Rhinoncus leucostigma
Myös tämän lajin voi löytää hierakoilta. Yleisehko laji ja pohjoisin havainto on Rovaniemeltä.
Helsinki 31.5.2026
Isokuonokärsäkäs – Liophloeus tessulatus
On isokokoinen kärsäkäs 7-11 mm. Hyvin harvinainen, mutta myös runsastumassa. Havaittu jo Pohjois-Savosta Joroisilta. Parhaiten lajin löytää vuohenputken lehdiltä. Pudottautuu helposti. 121 havaintoa.
Helsinki 31.5.2026
Olaruskokalvaja – Gonioctena quinquepunctata
On harvinainen laji, jonka toukkia voi löytää tuomen lehdiltä. 144 havaintoa.
Helsinki 31.5.2026
Kirjopimikkä – Diaperis boleti
Jää helposti huomaamatta kun se viihtyy parhaiten koivulla kasvavien kääpien alla. Yleisehkö laji, joka on levinnyt Kuhmoon saakka.
Helsinki 30.5.2026
Tarhaturilas – Phyllopertha horticola
Yleisellä lajilla on itä painotteinen levinneisyys Hämeenlinnasta Joensuuhun. Hiekkapohjaiset alueet ja toukat voivat aiheuttaa nurmikoille tuhoa. Lensi kymmenittäin Heinolassa.
Heinola 8.6.2026
Miten isopunanirppu määritetään muista punaisista nirpuista?
Ainakin ravintokasvin perusteella ja kait koossakin on eroa.
Mikähän iso kärsäkäs viihtyy ohdakkeilla? Näin eilen 3 samanlaista suo-ohdakkeella metsätien varressa, harmi kun en napannut kuvia niistä.
Ohdakekärsäkäs (Larinus sturnus)?
Kiitos. En oikein ole perehtynyt kärsäkkäisiin. Olivat niin silmiinpistävän isoja mönkiessään kukkanuppujen välissä. 
Ohdakekärsäkäs – Larinus sturnus
On isohko kärsäkäs (8-11 mm), jonka toukat käyttävät ravinnokseen ohdakkeiden ja karhiaisten sekä kaunokeiden nuppuja. Toukat kehittyvät nuppujen sisällä. Aikuisia kärsäkkäitä voi tavata samoilta kasveilta. Yleinen laji, jota on tavattu Kajaanin korkeudella saakka. Erottaa lähilajista (Larinus turbinatus) koon ja “kärsän” pituuden perusteella.
Vantaa 30.6.2025
Loviisa 5.6.2026
Larinus turbinatus
Uusi tulokas Suomen lajilistoilla. Tavattiin ensi kerran v. 2012. Sen jälkeen on runsastunut melkoisesti. 143 havaintoa. Eniten havaintoja on Helsingin ja Savonlinnan väliseltä alueelta. Löydettävissä ainakin ohdakkeilta, etenkin huopaohdakkeelta. Lajilla on huomattavasti lyhyempi “kärsä” kuin ohdakekärsäkkäällä.
Vantaa 30.6.2025
Loviisa 5.6.2026
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
